Biologisen tiedon käyttöä tehostetaan kalakantojen arvioinnissa – uutta tutkimustietoa Itämereltä silakasta, lohesta ja meritaimenesta
Helsingin yliopiston koordinoimassa ECOKNOWS-hankkeessa on kehitetty uusia kalakantojen arviointimenetelmiä ja arvioitu kalastuksen vaikutuksia. Menetelmän avulla jo olemassa olevaa biologista tietoa hyödynnetään laajemmin ja tehokkaammin kuin perinteisessä kalakanta-arvioinnissa. ECOKNOWS-hankkeessa kehitetyn arviointimenetelmän mukaan Selkämeren silakkakannan biomassa pienentyi viime vuosisadan loppupuolella, toisin kuin aiemmin ajateltiin. Tulokset myös osoittavat yhteyden silakan poikasmäärien ja lohenpoikasten eloonjäännin välillä. Mereen vaeltavat lohenpoikaset […]
Read MoreLohisaaliin kiintiöintiin perustuvan kalastuksensäätelyjärjestelmän esiselvitys Tornionjoella ja Tenojoella
Lapin ELY-keskus on tehnyt esiselvityksen saaliin kiintiöintiin perustuvan kalastuksen säätelyjärjestelmän soveltuvuudesta Tornionjoen ja Tenojoen lohenkalastukseen. Nykyisin Tornionjoen ja Tenojoen kalastuksen säätelyssä pääasiallinen menetelmä on kalastusajan rajoittaminen. Lohikannan verotus kalastusaikaa säätelemällä riippuu kuitenkin monista hallitsemattomista tekijöistä, kuten kalastajamääristä, pyyntiolosuhteista ja kalojen syöntihalukkuudesta. Kiintiösäätelyssä arvioidaan etukäteen lohikannan tilan perusteella, kuinka suuren kalastuksen kanta kestää. Kalastaja saa ottaa […]
Read MoreKalastajat lohikalojen asialla Saimaalla ja Pielisellä
Saimaan lohikalat -hankkeen Internet-sivuille on avattu mahdollisuus allekirjoittaa rasvaevällisten järvilohien ja -taimenien vapautussitoumus. Muutamassa päivässä nimiä on tullut listaan jo lähes 500 kappaletta. Allekirjoittajien joukossa on monia tunnettuja kalamiehiä kuten Jasper Pääkkönen, Mikko Peltola, Kari Hietalahti, Tommi Korpela ja Sakari Kuosmanen. Myös lukuisat Saimaan ja Pielisen alueen aktiiviuistelijat ovat jo ehtineet allekirjoittaa sitoumuksen. “Kestävä kalastus […]
Read MoreRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitos: Tornionjoen lohisaalis pieneni ennätysvuodesta
Tornionjoen vesistön lohisaalis oli vuonna 2013 kaikkiaan 72 tonnia. Saalis oli yli kolmanneksen pienempi kuin edellisvuoden ennätyssaalis (122 tonnia). Vuodesta 1982 tehtyjen seurantojen keskisaaliiseen (28 tonnia) verrattuna lohta saatiin kuitenkin yli kaksinkertainen määrä. Valtaosa Tornionjoen lohisaaliista muodostui kahden (49 %) ja kolmen (37 %) merivuoden ikäisistä lohista, joilla oli painoa keskimäärin 6–11 kiloa. Lohista kalastettiin […]
Read MoreTenojoen lohisaalis pieneni neljänneksellä edellisvuodesta
Tenojoen vesistön kokonaissaalis vuonna 2013 oli 80 tonnia. Saalis oli yli neljänneksen pienempi kuin edellisvuonna (110 tonnia) ja lähes 40 prosenttia pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis (127 tonnia). Kokonaislohisaaliista hieman yli puolet kalastettiin Suomen puolelta. Vesistön Suomen puoleinen lohisaalis oli kaikkiaan 43 tonnia. Lohisaaliin jakoivat paikkakuntalaiset (21,4 tonnia), kalastusmatkailijat (20,4 tonnia) sekä muut ulkopaikkakuntalaiset kalastajat […]
Read MoreLapin ELY-keskus: Lohisaaliin kiintiöintiin perustuvan kalastuksensäätelyjärjestelmän selvitys Tornionjoella ja Tenojella
Lapin ELY-keskus selvittää saaliin kiintiöintiin ja merkintään perustuvan kalastuksensäätelyn soveltuvuutta lohenkalastuksessa Tornionjoella ja Tenojoella. Esiselvityksessä tarkastellaan saaliin ajallisen ja alueellisen kiintiöinnin vaihtoehtoja sekä vaikutuksia vapaa-ajankalastuksen, kalastusmatkailun ja perinnekalastuksen harjoittamiseen. Tornionjoki on Itämeren ja Tenojoki Pohjois-Atlantin merkittävin lohijoki. Tenojoen suuressa jokisysteemissä esiintyy useita osakantoja. Pyynti kohdistuu summittaisesti sekä vahvoihin että heikkoihin lohikantoihin, jolloin kalastusta on vaikea […]
Read MoreLohta nousi Tornion- ja Simojokeen runsaasti
Kuluneena kesänä lohia nousi kudulle Tornionjokeen noin 53 600 ja Simojokeen noin 3 100. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kaikuluotausseurantojen mukaan tämä on reilut 10 prosenttia vähemmän kuin kesällä 2012 havaitut ennätysmäiset lohimäärät. Vuosina 2012 ja 2013 lohta nousi kudulle kahdesta kolmeen kertaa enemmän kuin vuosina 2008 – 2011. Lohimäärien kasvu selittyy lähinnä lohen luontaisen eloonjäännin […]
Read MoreSuomen luonnonsuojeluliitto: Vattenfallin huomoitava äärimmäisen uhanalainen järvilohi
Suomen luonnonsuojeluliitto kehottaa energiayhtiö Vattenfallia täyskäännökseen äärimmäisen uhanalaisen järvilohen suojelussa. Vattenfall lisäsi 21.11. patoturvallisuuden takia Koitereesta Ala-Koitajokeen juoksutetun veden määrää moninkertaiseksi normaalista. Pamilon voimalaitoksen ohi juoksutetun veden määrää lisättiin kuitenkin tarpeettoman nopeasti. Seurauksena oli järvilohen kutupesien tuhoutuminen ainakin kutujoen ylemmissä koskissa. Kalatutkijat olivat tehneet 20.11. ilahduttavan havainnon löytäessään Ala-Koitajoesta äärimmäisen uhanalaisen järvilohen luonnonvaraista kutua. Löydöstä […]
Read MoreLohen poikasmäärät Tornion- ja Simojoessa lähes ennallaan
Tornion- ja Simojoen miltei kolminkertaistuneet kutulohimäärät vuonna 2012 eivät kasvattaneet odotetulla tavalla vuoden 2013 poikastiheyksiä. Jokipoikasten eli kesänvanhojen poikasten ja tätä vanhempien poikasten tiheydet ovat pysyneet viime vuosina kutakuinkin ennallaan ilman selkeää muutossuuntaa. Molemmilla joilla sekä jokipoikasten että vaelluspoikasten määrät ovat kuitenkin kasvaneet noin kymmenkertaisiksi 1980-luvulla aloitettujen seurantojen aikana. Tornionjoella kesänvanhojen poikasten tiheys on kesän […]
Read MoreNäätämöjoen lohisaalis pieneni kolmanneksen edellisvuodesta
Kuva: Panu Orell Kalastuskaudella 2013 Näätämöjoella saatiin saaliiksi 7 000 kiloa lohta. Saalis väheni kolmanneksen edellisvuodesta ja oli 17 prosenttia pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis (8,5 t). Lohisaaliista kalastettiin 4,1 tonnia Norjan puolelta ja 2,9 tonnia Suomen puolelta. Näätämöjoen Suomen puolen paikkakuntalaisten lohisaalis oli noin 2 500 kiloa. Saalis oli pitkän aikavälin saaliisiin suhteutettuna suuri, […]
Read More