Yhteystiedot: Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: kalastusuutiset@victoriamedia.fi

RAPALA VMC OYJ VAHVISTAA ASEMAANSA KELA- JA VAPALIIKETOIMINNASSA OSTAMALLA OKUMA -TUOTEMERKIN SEKÄ LIITÄNNÄISET OIKEUDET OKUMA FISHING TACKLE CO. LTD -YHTIÖLTÄ EUROOPASSA JA VENÄJÄLLÄ JA SOLMII OKUMAN KANSSA TOIMITUSSOPIMUKSEN ALUEELLE

61dpf7or8hL._AC_SL1500_

Rapala VMC Oyj hankkii kahdeksan miljoonan dollarin kauppasummalla Okuma Fishing Tackle Co. Ltd:n Euroopan ja Venäjän tuotemerkit sekä niihin liitännäiset aineettomat oikeudet. Samalla yhtiöt solmivat toimitussopimuksen Okuma

-tuotemerkillä myytävien kelojen ja vapojen ostamisesta Okumalta. Rapala aloittaa Okuman tuotteiden myynnin valituilla Euroopan markkinoilla jo vuonna 2021, mutta laajempi Euroopan sekä Venäjän laajuinen Okuma -brändin lanseeraus tehdään vuonna 2022. Okuman tuoteinnovaatiot ja valmistusosaaminen yhdessä Rapala VMC:n jakeluvoiman, asiakaskentän tuntemuksen ja markkinointiosaamisen kanssa, luovat vahvan perustan Euroopan ja Venäjän liiketoiminnan kasvulle. Solmittu sopimus ei koske Okuman liiketoimintaa muilla maantieteellisillä alueilla.

Charles Changin 30 vuotta sitten perustama Okuma on taiwanilainen laadukkaista keloistaan ja vavoistaan tunnettu yhtiö, jonka tuotantolaitokset ja tuotekehitysyksiköt sijaitsevat Taiwanissa ja Kiinassa. Okumalla on omat jakeluyhtiöt Japanin ja USA:n markkinoilla. Se on viime vuosina voittanut useilla toimialan ICAST ja EFTTEX -messuilla tuotekategorioiden parhaan tuotteen palkintoja ja on yleisesti tunnustettu kalastusvälinealan kärkitoimijaksi. Okuman nykyisen tukkumyynnin arvo Euroopan ja Venäjän markkinoilla on hieman yli 10 miljoonaa euroa.

Euroopan ja Venäjän kalastustyyleihin erittäin hyvin sopivasta Okumasta tulee Rapala VMC:n kela- ja vapaliiketoiminnan brändisalkussa lippulaivabrändi. Okuma muodostaa yhdessä 13 Fishing -brändin sekä muiden Rapala VMC:n tuotemerkkien kanssa vaikuttavan tuotepaletin ja kasvun kulmakiven Euroopan ja Venäjän markkinoille. Rapala VMC tulee panostamaan voimakkaasti Okuma -brändin markkinointiin tukeakseen sitä kasvussa.

”Rapala VMC on laajalti arvotettu vahvimmaksi jakeluyhtiöksi alallamme omaten laajimman ja vahvimman asiakaskunnan Euroopassa. Siinä missä Okuma loistaa uusien tuotteiden innovoimisessa ja valmistuksessa, Rapala VMC loistaa brändien rakentamisessa, markkinoinnissa, toiminnoissa ja asiakaspalvelussa. Olen luottavainen, että Rapala VMC huolehtii erittäin hyvin Okuma -brändistä ja Okuman nykyisistä asiakkaista alueella. Mahdollisuus liittyä Rapala VMC:hen Euroopassa ja Venäjällä mahdollistaa Okuman keskittymisen sen ydinvahvuuksiin, jotka ovat valmistus ja innovaatiot. Tämä liitto kiihdyttää Okuman brändiliiketoimintaa ja vahvistaa brändin tunnettuutta ja vahvuutta asiakkaiden keskuudessa ympäri maailmaa”, sanoo Okuman hallituksen puheenjohtaja ja perustaja Charles Chang.

”Tämä on paras mahdollinen järjestely Okumalle ja Rapala VMC:lle. Charles Chang ja hänen tiiminsä ovat tehneet loistavaa työtä rakentaessaan Okuman brändiä ja houkuttelevaa vapa- ja kela tuoteportfoliota mahdollistaen kamppailun markkinaosuuksista suurimmissa vapa- ja kelakategorioissa Euroopassa. Myyntitiimimme valmistautuvat esittelemään Okuman vakuuttavan tuotevalikoiman kaikissa Euroopan kalastusmyyntiliikkeissä vuonna 2022. Tämä mahdollistaa jälleenmyyjille vakaan katetuoton sekä antaa kuluttajille mahdollisuuden tutustua laajemmin Okuman tuotteisiin vahvojen markkinointi-investointien myötä. Uuden Taiwanin Taichungissa sijaitsevan, vapoihin ja keloihin keskittyvän tuotekehitys- ja innovaatiokeskuksemme päällikkö Enrico Ravenni tulee työskentelemään tiiviisti Charles Changin tiimin kanssa kasvattaakseen Okuman tuotevalikoimaa vavoissa ja seteissä. Näemme merkittäviä kasvumahdollisuuksia Okumalle Euroopassa keloissa, vavoissa ja seteissä”, sanoo Rapala VMC:n toimitusjohtaja Nicolas Warchalowski.

Rapala VMC käynnistää neuvottelut Shimano Europe BV:n kanssa päättääkseen Shimanon tuotteiden jakelun ja purkaakseen Rapala VMC:n jakeluyhtiöiden yhteisomistuksen Venäjällä, Kazakhstanissa, Tsekissä, Valko-Venäjällä, Unkarissa, Romaniassa ja Kroatiassa.

Vuoden 2020 kalastonhoitomaksut tuottivat yli 10,4 miljoonaa euroa

2019-09-07-12-35-13-1200x800

Vuoden 2020 kalastonhoitomaksuja lunastettiin nykyisen kalastuslain aikana ennätyksellinen määrä, yli 290 000 kpl. Tuottoa kertyi yli 1,5 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Myös vuoden 2021 kalastonhoitomaksuja on lunastettu tähän mennessä aiempien vuosien alkua vilkkaammin.

Vuonna 2020 kalastonhoitomaksuja lunastettiin ahkerasti jo alkuvuodesta eteläisessä Suomessa, jossa monet vesistöt pysyivät sulina. Maaliskuussa alkanut poikkeusaika lisäsi menekkiä huomattavasti, ja kysyntä jatkui aiempia vuosia kovempana syksyyn saakka.

Myös valmistautuminen uuteen kalastusvuoteen on alkanut ajoissa. Marraskuun alussa myyntiin tullutta vuoden 2021 kalastonhoitomaksua lunastettiin jo marras-joulukuussa yli 20 % enemmän kuin viime vuoden maksuja vastaavina myynninaloituskuukausina.

− Kalastusinnostus on ilahduttava ilmiö ja lupamäärien kasvu kertoo myös kalastajien vastuullisuudesta, toteaa kalastajien puolesta ylpeänä Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi.

Kalastonhoitomaksu tulee kalastuslain mukaan maksaa, jos on 18-64-vuotias ja kalastaa muuten kuin pilkkimällä, onkimalla tai silakkaa litkaamalla. Kalastonhoitomaksun voi lunastaa koko kalenterivuodeksi (45 €), viikoksi (15 €) tai vuorokaudeksi (6 €).

Kalastonhoitomaksun voi ostaa Metsähallituksen verkkokaupasta osoitteesta www.eraluvat.fi, Eräluvat-sovelluksella, R-kioskeista, palvelunumerosta 020 69 2424 sekä Metsähallituksen luontokeskuksista.

Kalastonhoitomaksut kerää Metsähallitus, joka tilittää varat maa- ja metsätalousministeriölle. Maa- ja metsätalousministeriö ja ELY-keskukset myöntävät varoja kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon, kalastuksenvalvontaan, kalastusharrastuksen edistämiseen, kalatalousalan neuvontapalveluihin, kalatalousalueiden toimintaan sekä omistajakorvauksiin.

Vuoden 2020 kalastonhoitomaksuvaroja jaetaan kalataloutta edistäviin hankkeisiin vuonna 2022.

Lue lisää eraluvat.fi/kalastonhoitomaksu

Pilkkimään menoa on syytä harkita nyt tarkkaan: Jäänpaksuus vaihtelee petollisesti koko maassa

heikko-jaa-jr

Kuva: Janne Rautanen, Suomen Vapaa-ajankalastajat.

Viime viikon pakkassään myötä ainakin pienimmät järvet myös Etelä- ja Lounais-Suomessa ovat saaneet yhtenäisen jääpeitteen. Koko maan vesistöjen jää on kuitenkin 10-30 senttiä ohuempaa kuin tavallisesti tähän aikaan. Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) kehottaa pilkkijöitä harkitsemaan tarkkaan jäälle menoa. Ainakin eteläisemmässä Suomessa on syytä vielä odotella jäiden vahvistumista.

Jäät ovat normaalia ohuempia erityisesti Etelä-Suomessa. Vesistöjen jäänpaksuus myös vaihtelee huomattavasti pienelläkin alueella. Lisäksi jäälle satava lumi hidastaa teräsjään paksuuntumista ja hankaloittaa heikon jääalueen näkemistä.
Viime päivinä on jouduttu pelastamaan vedestä kymmeniä ihmisiä, joiden alta jää on pettänyt. Viranomaiset kehottavatkin kansalaisia toistaiseksi välttämään jäälle menoa, ellei sen kestävyydestä ole täyttä varmuutta.

Kovat virtaukset syynä jäänpaksuuden vaihteluun

Suomen Vapaa-ajankalastajien kalatalousasiantuntija Janne Rautasen mukaan melko luotettava merkki jään kestävyydestä on, jos siellä on jo muita liikkujia.
”Silloinkin pitää varsinkin vesistöä huonosti tuntevan olla kuitenkin tarkkana, sillä liikkeellä ollaan ehkä ennestään tutuilla paikoilla ja jää on muualla vielä heikkoa”, hän korostaa.

Rautanen suosittelee jäälle lähtevän varusteeksi tuuraa tai piikkipäistä keppiä, jolla jään paksuuden voi tarkistaa etukäteen.
”Jos jää on esimerkiksi alle viisisenttistä, keppi menee siitä helposti läpi. Pilkillä ollessa kaira sopii tietysti tähän tarkoitukseen ja jään paksuuden voi varmistaa myös testireikiä kairaamalla”, hän opastaa.

Rautanen korostaa, että jäällä ollessa on syytä jatkuvasti tarkkailla ympäristöään ja välttää vaaranpaikkoja, kuten mm. virtaisia salmia ja purojen, jokien sekä viemäreiden laskualueita.
”Tänä talvena virtaukset ovat suuren vesimäärän vuoksi kovia, mikä selittää jäänpaksuuden suurta vaihtelua. Esimerkiksi Pirkanmaalla Pyhäjärvellä virtapaikoissa jäätä ei ole juuri lainkaan. Jään muodostumisen aikaan lumiset kohdat ovat jäätyneet muuta aluetta hitaammin, ja niissä jää on vielä ohutta”, hän varoittaa.

Varmista ja varaudu ennen jäälle menoa

Ennen kuin lähtee jäälle, on varmistettava, että se kestää. Vasta viisi senttiä paksu teräsjää kantaa yhden ihmisen painon, mutta moottorikelkka vaatii 15 senttiä ja henkilöauto 15-20 senttiä teräsjäätä.
Jäällä liikkuessa kannattaa välttää ympäristöään heikomman jään alueita. Sellaisia ovat mm. virtapaikat, jokien ja purojen suistot, lähteet, viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden vierustat ja kaislikot.

Jään pettämisen varalta jäänaskalit on aina pidettävä kaulalla. Myös hälytyspilli ja heittoköysi on hyvä pitää mukana. Jäällä liikkujan turvavarusteisiin kuuluu myös metallipäinen keppi tai jäätuura, jolla jään kestävyyttä voi kokeilla kävelyn tahdissa.
Paras turvavaruste on kuitenkin kaveri, liikkuu sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.

Kalastaja vastaa itse lupiensa riittävyydestä, apu löytyy Matkailijat kalassa – Luvat kunnossa -oppaasta

matkailijat-kalassa-kansi-2020

Vuosi vaihtui ja kalastuslupien hankkiminen uudelle kalastuskaudelle on jälleen ajankohtaista. Kokeneempikin kalastaja saattaa välillä eksyä lupaviidakon sokkeloihin ja sotkeutua lainsäädännön määritelmiin. Eri kalalajien sallitut pyyntimitat, saaliskiintiöt ja rauhoitusajat on tunnettava. Apua on nyt saatavissa Suomen Vapaa-ajankalastajien tänään nettiin julkaisemasta kalastuslupajärjestelmää ja säädöksiä avaavasta oppaasta, joka sopii myös matkailun neuvontapisteiden ja kalastuslupien myyjien tietopankiksi.

Kalastaja on itse velvollinen selvittämään kalastuksensa luvanvaraisuuden ja hankkimaan tarvittavat luvat ennen kalastamista, sekä esittämään ne kysyttäessä viranomaiselle tai kalastuksenvalvojalle. Ennen kalastamisen aloittamista on aina varmistettava kyseisessä kohteessa voimassa olevat kalastussäännöt.

Kalastonhoitomaksu on valtion veroluonteinen maksu, joka on henkilökohtainen. Kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on iältään 18-64-vuotias ja harrastaa ravustusta tai jotain muuta kalastusta kuin yhdellä vavalla tapahtuvaa pilkintää, ongintaa tai silakan litkaamista. Kalastonhoitomaksun voi maksaa päivän, viikon tai kalenterivuoden ajanjaksolle. Maksun voi maksaa helposti verkkokaupassa osoitteessa www.eraluvat.fi. Maksu oikeuttaa harjoittamaan viehekalastusta esimerkiksi heittokalastusta yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä tai vetouistelua mainituilla välineillä ja lisäksi yhdellä painovieheellä, sekä kelaongintaa.

Maksuttomiin yleiskalastusoikeuksiin perustuen voi iästään riippumatta yhtä vapaa käyttäen onkia, pilkkiä tai litkata silakkaa erityiskohteita lukuun ottamatta ilmaiseksi. Käytännössä onkimisen ja pilkkimisen salliva ilmainen kalastusoikeus on yleensä voimassa seisovassa vedessä järvessä, meressä ja joidenkin virtavesien suvannoissa. Maksuista vapaat kalastusmenetelmät sallittuine välineineen on määritelty kalastuslaissa.

Useimmille vesialueille on saatavissa myös kalastusoikeuden haltijan myymiä kalastuslupia, jotka voivat oikeuttaa kalastamaan sellaisissakin kohteissa, joissa kalastus yleiskalastusoikeuksin tai pelkän kalastonhoitomaksun maksamalla ei ole sallittua. Passiivisten pyydysten käyttö ja useammalla kuin yhdellä vavalla kalastaminen vaativat lähes poikkeuksetta kalastonhoitomaksun lisäksi kalastusoikeuden haltijan myöntämän kalastusluvan.

Matkailijat kalassa – Luvat kunnossa -opas netissä

https://issuu.com/vapaa-ajankalastajat/docs/matkailijat_kalassa_luvat_kunnossa

Kalastaminen Hossan kansallispuistossa muuttuu – Yleiskalastusoikeudet laajenevat

5502-hossa-1.1.2021-alkaen

Hossan vapalupa-alue 1.1.2021 alkaen

Metsähallituksen vapalupa-alueeseen Hossa 5502 kuuluneet Ala-Valkeainen, Keski-Valkeainen, Pitkä-Hoilua-Kokalmus ja Kirkasvetinen siirtyvät 1.1.2021 alkaen yleiskalastusoikeuksien piiriin, eikä niissä kalastamiseen enää vaadita vapalupaa.

Vuodenvaihteen jälkeen viehekalastukseen mainituilla järvillä vaaditaan edelleen valtion kalastonhoitomaksu, mutta ei enää Metsähallituksen vapalupaa. Muutos vaikuttaa sallittujen vapojen määrään, sillä kalastonhoitomaksu oikeuttaa ainoastaan yhden vavan käyttämiseen. Kalastonhoitomaksua ei tarvitse suorittaa, mikäli on alle 18-vuotias, yli 65-vuotias tai onkii tai pilkkii – tällöin kalastaminen on kokonaan maksutonta.

Vastaavat, kalastuslain mukaiset yleiskalastusoikeudet ovat voimassa myös muilla Hossan kansallispuiston lammilla ja järvillä, jotka eivät kuulu Metsähallituksen vapalupa-alueeseen.

— Laki Hossan kansallispuistosta säätelee kalastamista kansallispuiston alueella vesistökohtaisesti. Vuodenvaihteessa voimaan astuva muutos kirjattiin lakiin kansallispuiston perustamisvaiheessa. Ala- ja Keski-Valkeainen, Pitkä-Hoilua-Kokalmus ja Kirkasvetinen poistuvat vapalupa-alueesta ja myös kalanistutukset niihin päättyvät, eräsuunnittelija Pasi Korhonen Metsähallituksesta kertoo.

Metsähallituksen vapalupa Hossa 5502 vaaditaan edelleen viehekalastukseen Umpi-Valkeaisessa, Iso-Valkeaisessa, kansallispuiston virtavesissä sekä puiston ulkopuolella sijaitsevissa Huosilammessa, Keihäslammessa ja Hossanjoessa.

Kalanistutuksia kansallispuiston alueelle tehdään jatkossa vain Umpi- ja Iso-Valkeaiseen, joihin istutetaan taimenen ja harjuksen poikasia. Kansallispuiston ulkopuolella sijaitseviin Huosi- ja Keihäslampeen istutetaan pyyntikokoista kirjolohta läpi vuoden. Hossanjokeen istutetaan kesäisin pyyntimitan täyttävää taimenta.

Harrastusmuotoiseen pyydyskalastukseen ei tule muutoksia. Kansallispuistosta annetun lain mukaisesti pyydyskalastus on sallittu Iso- ja Pikku-Kukkurin järvissä, Iso Syrjäjärvessä, Aittojärvessä, Talasjärvessä, Puukkojärvessä, Syvä Suottajärvessä, Matala Suottajärvessä ja Saari-Hoiluan järvessä. Kalastukseen vaaditaan Metsähallituksen pyydyslupa Suomussalmi 5001.

Saimaannorppaa turvaava verkkokalastuskielto astui tänään voimaan

saimaannorpan_kuutti_kuva_arvi_tyni

Tänään 15.4. astui voimaan verkkokalastuskielto, jonka mukaan saimaannorpan poikasten keskeisillä elinalueilla on verkkokalastus kiellettyä kesäkuun loppuun saakka. Kielto ei koske muikkuverkkoja. Kiellon avulla suojellaan kuutteja verkkokuolemilta ja edistetään norppakannan kasvua. Kuutille aiheutuvat häiriöt korostuvat vähälumisina ja lauhoina talvina. Pesimäolot ovat olleet erityisesti tänä vuonna vaikeat heikon lumi- ja jäätilanteen vuoksi.

– Haluan kiittää kaikkia apukinosten tekijöitä sekä poikaslaskentoihin osallistuneita, jotka haastavissa oloissa tänä talvena ja keväänä ovat tehneet työtä saimaannorppien hyväksi. Norpan suojelussa on tähän asti onnistuttu laajalla yhteistyöllä, jossa paikallisten ihmisten ja vesialueen omistajien rooli on keskeinen, kiittelee maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

– Vaikeista olosuhteista johtuen kuutteja on tänä vuonna löydetty vain kolmanneksen tavallisesta määrästä ja näistä peräti yhdeksän kuolleena. Pesinnän heikon onnistumisen vuoksi kalastuksen norppaystävällisyyteen on tänä kesänä syytä kiinnittää erityisen paljon huomiota. Suosittelen norppaturvallisten pyydysten käyttöä kaikille Saimaalla kalastaville, painottaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Nykyiset kalastusrajoitukset ovat voimassa ensi kevääseen saakka. Maa- ja metsätalousministeriö on perustanut laajapohjaisen työryhmän pohjustamaan saimaannorpan suojelemiseksi tarvittavien vuonna 2021 voimaan tulevien kalastussääntöjen valmistelua.

Työn yhteydessä järjestetään alueelliset keskustelu- ja kuulemistilaisuudet saimaannorpan esiintymisalueella Punkaharjulla, Puumalassa, Rantasalmella, Rääkkylässä ja Taipalsaaressa. Tilaisuudet oli tarkoitus järjestää toukokuussa, mutta ne siirtyvät elokuulle koronaviruksen aiheuttamien rajoitusten vuoksi. Tilaisuuksien järjestelyistä vastaavat maakuntien liitot, ja ne ovat kaikille avoimia.

Avoveden kalastuskausi aikaisin käyntiin – vesillä on tilaa ja luvat saa helposti verkosta

angler-silhuette

Minimalistisen lyhyeksi jäänyt talvi ja muutaman viikon jatkunut koronaepidemia ovat heijastuneet kalatalouteen. Talvikalastus jäi ennätyksellisen vähäiseksi, kun isommilla järvillä ei saatu lainkaan kunnon jäitä. Pyydyskalastuslupien myynti romahti Pirkanmaan vesillä talvella alle puoleen edellisen vuoteen verrattuna, ja moni luvan lunastanut jätti verkkonsa kokonaan uittamatta heikkojen jäiden alle.

Lukuisten muiden tapahtumien tapaan Tampereen isoimpiin yleisötapahtumiin lukeutuva kevään avaus ja ykköskalatilaisuus, Tampereen huhtikuiset kalamarkkinat jouduttiin perumaan. Tampereen Komediateatterissa järjestettävä valtakunnallinen Kuhaseminaari siirrettiin maaliskuulta lokakuulle.

Kalan kokonaiskysyntä on hiipunut – kuluttajan valinnat kalatalouden tukena

Ravintoloissa käynnin väheneminen ja lopulta niiden ja koulujen sulkeminen ovat vähentäneet merkittävästi kalan kysyntää Pirkanmaan ja muun Suomen kaupallisilta kalastajilta.  Suoramyynnin lisääminen on tuonut tilanteeseen helpotusta ainakin osalle alan toimijoista.

Kalatalouskeskus suosittelee kuluttajaa valitsemaan aterialleen kotimaista kalaa kauppojen kalatiskeiltä tai sen hankkimista suoraan paikallisilta kalastajilta. Suositusten mukainen terveellinen kala-ateria pari kolme kertaa viikossa kannattaa pitää ohjelmassa – erityisesti nyt mutta myös muulloinkin. Kalan edullisen rasvahappokoostumuksen ja muiden terveysseikkojen ohella eri kalalajeista voi loihtia toinen toistaan herkullisempia ruoka-annoksia.

Myös kalastusmatkailuyritykset ovat ahdingossa koronan takia. Rajojen sulkeutuminen ja kotimaan matkailun väheneminen näkyy mökkivuokrauksessa ja palveluiden myynnissä. Kalastusopasyrityksiltä kevään kalaretket ovat ”jäissä”, koska yritykset eivät järjestä kokouksia ja virkistäytymispäiviä. Pirkanmaan kalastusohjelmapalveluyrityksillä ulkomaisten asiakkaiden osuus on ollut suuri. Myös koululaisten onginta- ja muut kalatapahtumat jäävät pitämättä.

Kalavesillä on tilaa

Jos vapaa-ajankalastus oli vähäistä talvella, niin ennätysaikainen avovesikauden alku ja poikkeustilanne ovat päinvastoin näkyneet kalastajien nopeana aktivoitumisena. Jäät ovat jo monin paikoin lähteneet maakunnan järvistä, ja kalastuslupia on lunastettu viime viikkoina kaksin kolminkertaisia määriä edelliseen kevääseen verrattuna. Luvanosto hoituu kätevästi ja vastuullisesti ilman ylimääräisiä riskejä lisääviä henkilökontakteja verkkokaupasta https://kalapassi.fi. Valtion kalastonhoitomaksun voi maksaa osoitteessa https://eräluvat.fi

Jopa monet luontokohteet ovat ruuhkaantuneet viime aikoina ihmisten suunnattua askeleensa poluille ja tulipaikoille. Vesillä on kuitenkin tilaa ja virukset pysyvät loitolla. Kalastus on tähän hetkeen ja toki myös aina muulloinkin erinomainen harrastus, jota voi helposti toteuttaa yksin tai perheen kanssa. Pirkanmaan isojen järvien ja koskikohteiden ohella nyt on hyvä hetki kokeilla kalojen narraamista pikkujärvillä, joita maakunnasta löytyy yli pari tuhatta. Pirkanmaan kalastuskohteita verkossa https://kuhamaa.fi.

Kotitarvekalastus on hyvä vaihtoehto pitää yllä kuntoa ja mielenvirkeyttä ja lisätä samalla tuoreita aineksia ruokapöytään. Järvillä veneillä liikkujien kannattaa huolehtia hyvästä pukeutumisesta ja turvallisuudesta erityisesti alkukaudesta. Vesi on vasta muutaman asteen lämpöistä ja hohkaa kylmyyttä. Hypotermian vaara on ilmeinen, jos veneestä putoaa. Ulapoille ei kannatakaan suunnata kovimpien tuulien aikaan, joita on ennusteiden mukaan odotettavissa taas ensi viikolla.

Poikkeuksellinen alkuvuosi on innostanut ihmiset kalastamaan

fishing-lures

Kalastonhoitomaksuja on lunastettu vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana aiempaa aktiivisemmin. Tammi-maaliskuun kalastonhoitomaksuista kertyi yli 1,4 miljoonaa euroa, joka on 25 % viime vuoden vertailuajanjaksoa enemmän. Näyttää siltä, että leuto talvi ja koronaepidemiasta johtuva valtakunnallinen poikkeustila ovat saaneet ihmiset kalastamaan, arvioi Metsähallitus.

Lämmin sää ja pitkä avovesikausi suuressa osassa maata ovat aikaistaneet kalastonhoitomaksujen lunastamista. Alkuvuonna etenkin lyhytaikaisten lupien menekki moninkertaistui.

Eniten kalastonhoitomaksuja ostettiin maaliskuussa, ja ostaminen vilkastui koronaepidemian aikana. Maaliskuun jälkimmäisellä puoliskolla kalastonhoitomaksuista kertynyt tuotto on 60 % edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa suurempi.

Kalastamassa käydään tyypillisesti yksin tai läheisten kanssa, joten kokoontumis- ja liikkumisrajoitukset ovat tuoneet mahdollisuuden lähteä lähialueen vesille.

− Poikkeustila on muuttanut ihmisten vapaa-ajan viettoa, nyt hyvinvointia on haettu lähiluonnosta. Kehotamme ihmisiä edelleen suuntaamaan rauhallisille kalavesille ja välttämään kontakteja, kannustaa Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi.

Kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on 18—64-vuotias ja kalastaa muuten kuin pilkkimällä, onkimalla tai silakkaa litkaamalla. Kalastonhoitomaksu perustuu kalastuslakiin.

Kalastonhoitomaksun hinta on 45 €/vuosi, 15 €/viikko ja 6 €/ vuorokausi. Kalastonhoitomaksun voi ostaa Metsähallituksen verkkokaupasta osoitteesta www.eraluvat.fi, palvelunumerosta 020 69 2424 ja R-kioskeista kautta maan. Metsähallituksen luontokeskuksista ostaminen ei ole poikkeustilan aikana mahdollista.

Kalastonhoitomaksut kerää Metsähallitus, joka tilittää varat maa- ja metsätalousministeriölle. Maa- ja metsätalousministeriö myöntää varoja kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon sekä kalastuksenvalvontaan, järjestöille neuvontapalveluihin, kalatalousalueiden toimintaan sekä omistajakorvauksiin.

Suomi madepilkkii -tapahtumat 8.2. käynnistävät Suomen Vapaa-ajankalastajien juhlavuoden 2020

79266966_3198125443547492_3608477491687063552_o

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlaansa. Juhlavuosi näkyy eri puolella Suomea perheystävällisin kalastustapahtumin, tempauksin, haastein ja kampanjoin.

Juhlavuotta ovat toteuttamassa omalla toiminnallaan vuoden mittaan kaikki 13 vapaa-ajankalastajapiiriä seuroineen ympäri Suomen. Juhlavuoden aikana kannustetaan kaikkia, erityisesti perheitä, kaveriporukoita ja organisaatioita yhdessä mukaan iloa, elämyksiä ja hyvinvointia tuovaan kalastusharrastukseen.

Suomi madepilkkii -päätapahtuma Hämeessä Petäys Resortissa

Juhlavuoden tapahtumasarjan käynnistävät perheystävälliset, kaikille avoimet Suomi madepilkkii -iltatapahtumat lauantaina 8.2. Päätapahtuma järjestetään Petäys Resortissa Vanajaveden rannalla Hämeen Vapaa-ajankalastajapiirin ja SVK:n yhteistyönä. Vapaaehtoisvoimin toteutettavia Suomi madepilkkii -tapahtumia järjestetään ympäri Suomen. Kaikki tapahtumat löytyvät osoitteesta www.vapaa-ajankalastaja.fi/juhlavuosi.

Kaikille avoimissa Suomi madepilkkii -tapahtumissa kävijät pääsevät kokeilemaan illan pimeydessä jännittävää madepilkintää. Tapahtumissa on mahdollista palauttaa vanhoja, nyt jo lainvastaisia madeharoja keräyspisteeseen ja saada niitä vastaan SVK20-juhlamademorri. Kotimaisena työnä valmistettu ja lyijytön mademorri muistuttaa tapahtumakävijöitä toimimaan vastuullisesti kalastusharrastuksen parissa.

Yhdessä tekemisen vuosi

Järjestön jäsenistön määrittämät arvot: kaverit, luontosuhde, vastuullisuus ja elämyksellisyys toimivat SVK:n juhlavuoden runkona.
”Elämyksellisyys onkin vahvasti mukana, kun helmikuun Suomi madepilkkii -tapahtumissa tarjotaan kävijöille tutustumismahdollisuus varsin erikoiseen kalastusmuotoon”, kertoo SVK:ssa vuoden alussa toiminnanjohtajana aloittanut Olli Saari.

Kalastusharrastuksessa koetut suuret elämykset tuottavat myös elinikäisiä ystäviä. Osana juhlavuotta ansaitsee kalastusseuroihin kokoontunut vapaaehtoistoimijoiden joukko erityiskiitoksen merkittävästä roolistaan kalastustaitojen ja -kokemusten siirtämisessä. Jotta kalastuksen positiivisista kokemuksista pääsisi mahdollisimman moni nauttimaan vuonna 2020, kannustaa Saari kaikkia harrastajia jakamaan omia taitojaan hieman enemmän myös uusille harrastajille.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. Keskusjärjestö perustettiin vuonna 2000. Sen perustajia olivat Suomen Kalamiesten Keskusliitto, Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ja Suomen Urheilukalastajain Liitto.
Juhlavuoden toiminta on osittain rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroista.

Juhlavuoden teemasivu: www.vapaa-ajankalastaja.fi/juhlavuosi

Suomi madepilkkii -päätapahtuma Petäys Resortissa: https://www.facebook.com/events/1108244196045013/

Tietoa mateesta: https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalalaji/made/

Kalastusrajoituksia asetettiin Kuolimolle saimaannieriän suojelemiseksi

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuva: Nieriä mitattavana

Varsinais-Suomen ja Pohjois-Savon ELY-keskukset ovat asettaneet kalastusrajoituksia Savitaipaleen ja entisen Suomenniemen Kuolimojärvelle. Kalastusrajoitukset astuvat voimaan 1.1.2020 alkaen. ELY-keskusten päätökset noudattavat laajapohjaisen Saimaannieriän seurantaryhmän esityksiä asetettavista kalastusrajoituksista.

Isoselän rauhoitusalueen pinta-ala kasvaa ja tiedossa olevat saimaannieriän lisääntymisalueet kuuluvat jatkossa rauhoitusalueeseen. Morruuvuorenselälle perustettiin myös laajat syvännealueet kattava rauhoitusalue, jossa kielletään verkkokalastus, viehekalastus ja pilkkiminen. Vuodesta 2022 alkaen kalastusrajoitukset todennäköisesti lisääntyvät Morruuvuorenselällä nieriän poikasten elossa säilymisen tehostamiseksi. Kalastusrajoitukset ovat voimassa 1.1.2020 – 31.12.2021. Tarvittaessa rajoituksia voidaan muuttaa, mikäli siihen ilmenee tarvetta.

Kalastusrajoituksille on paikallinen tahtotila

Laajapohjainen Saimaannieriän seurantaryhmä asetti tavoitteeksi seuraavaa: “Elinvoimainen nieriäkanta Iso- ja Morruuvuorenselälle vuoteen 2030 mennessä”. Tavoitteen saavuttaminen edellytti Isoselän kalastusrajoitusten laajentamista ja tiukentamista, mutta suurimmat muutokset kohdistuivat Morruuvuorenselälle. Kalastusrajoitusten tulee turvata nieriän palautusistutukset ja nieriäkannan vahvistuminen.

Seurantaryhmä koostuu muun muassa kalatalousalueen, vesialueen omistajien, Savitaipaleen kunnan, järjestöjen, tutkimuksen, viranomaisten ja kalatalousneuvonnan edustajista. Seurantaryhmän seuraava tehtävä on suunnitella ja käynnistää tiedotus-, valistus-, valvonta- ja seurantahankkeet.