Euroopan komissio ehdottaa Itämeren kalastusmahdollisuuksia vuodeksi 2023 – tavoitteena lajien elvyttäminen

Euroopan komissio antoi tänään ehdotuksensa Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodeksi 2023. Tämän ehdotuksen perusteella EU-maat määrittävät kaupallisesti tärkeimpien kalalajien enimmäismäärät, jotka merialueelta voidaan pyytää.

Komissio ehdottaa, että Itämeren keskiosan silakan ja punakampelan kalastusmahdollisuuksia lisätään ja että lohen tasot pidetään entisellään. Myös Itämeren länsi- ja itäosan turskan sekä länsiosan silakan sivusaaliit on määrä säilyttää ennallaan. Komissio ehdottaa, että ehdotuksen kattamien neljän muun kannan kalastusmahdollisuuksia vähennetään näiden kantojen kestävyyden parantamiseksi ja niiden elpymisen mahdollistamiseksi.

Ympäristö-, valtameri- ja kalastuskomissaari Virginijus Sinkevičius on huolissaan Itämeren ympäristön heikosta tilasta. ”Vaikka on tapahtunut kehitystä parempaan suuntaan, rehevöitymisen ja hitaan reagoinnin yhteisvaikutukset ovat edelleen hyvin suuret. Meidän kaikkien on otettava vastuuta ja toimittava yhdessä. Vain siten voimme varmistaa, että kalakannat tervehtyvät ja että paikalliset kalastajat voivat luottaa saavansa niistä toimeentulonsa. Tämänpäiväinen ehdotus on askel tähän suuntaan.”

EU:n kalastajat, alan teollisuus ja viranomaiset ovat tehneet viime vuosina paljon työtä Itämeren kalakantojen elvyttämiseksi. Kalastusmahdollisuudet on jo aiemmin vahvistettu seitsemälle kannalle kahdeksasta kestävän enimmäistuoton periaatteen mukaisesti, jos saatavilla on ollut kattavat tieteelliset lausunnot. Näiden kantojen osuus aluksesta purettujen kalojen määrästä on 95 prosenttia. Useisiin kaupallisiin kantoihin – läntinen ja itäinen turska, läntinen silakka sekä monet lohikannat eteläisellä Itämerellä ja eteläisen Itämeren EU-maiden joissa – kohdistuu elinympäristöjen heikkenemisestä ja häviämisestä johtuvaa vakavaa ympäristöpainetta.

Tänään ehdotetut suurimmat sallitut saaliit (TAC) perustuvat parhaaseen käytettävissä olevaan vertaisarvioituun Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tieteelliseen lausuntoon ja ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston vuonna 2016 hyväksymän Itämeren monivuotisen hoitosuunnitelman mukaiset. Ne esitetään jäljempänä olevassa taulukossa. 

Turska

Itämeren itäosan turskan suhteen komissio ehdottaa väistämättömiin sivusaaliisiin rajoitetun TAC-tason ja kaikkien vuoden 2022 kalastusmahdollisuuksiin sisältyvien liitännäistoimenpiteiden säilyttämistä. Tutkijat varoittivat kannan erittäin huonosta tilasta ensimmäisen kerran vuonna 2019. Sittemmin toteutetuista toimenpiteistä huolimatta tilanne ei ole parantunut.

Itämeren länsiosan turskan tila on valitettavasti heikentynyt, ja sen biomassa laski historiallisen alhaiselle tasolle vuonna 2021. Siksi komissio säilyttää varovaisen linjansa ja ehdottaa väistämättömiin sivusaaliisiin rajoitetun TAC-tason ja kaikkien vuoden 2022 kalastusmahdollisuuksiin sisältyvien liitännäistoimenpiteiden säilyttämistä.

Silakka

Itämeren länsiosan silakan kanta on edelleen alle turvallisen biologisen rajan. Tutkijat kehottavatkin jo viidettä vuotta peräkkäin, ettei sitä pyydettäisi. Siksi komissio ehdottaa hyvin matalaa, väistämättömiin sivusaaliisiin rajoitettua TAC-tasoa sekä kaikkien vuoden 2022 kalastusmahdollisuuksiin sisältyvien liitännäistoimenpiteiden säilyttämistä.

Komissio säilyttää varovaisen linjansa Itämeren keskiosan silakan suhteen ja ehdottaa 14 prosentin lisäystä. Tämä on linjassa ICESin lausunnon kanssa, sillä kannan koko ei ole vieläkään saavuttanut tervettä tasoa ja tukeutuu pelkkiin hyvin nuoriin kaloihin, mikä on epävarmaa. ICESin lausunnon mukaisesti komissio ehdottaa Pohjanlahden silakan TAC-tason laskemista 28 prosentilla, sillä kannan koko on pudonnut hyvin lähelle kestämätöntä tasoa. Riianlahden silakan osalta komissio taas ehdottaa TAC-tason alentamista neljällä prosentilla ICESin lausunnon mukaisesti.

Punakampela

ICESin lausunto mahdollistaisi TAC-tason nostamisen merkittävästi, mutta komissio jatkaa varovaista linjaa, lähinnä suojellakseen turskaa, joka on punakampelan kalastuksen väistämätön sivusaalis. Uusien sääntöjen on määrä tulla pian voimaan, ja niissä velvoitetaan käyttämään uusia pyydyksiä, joiden odotetaan vähentävän merkittävästi turskan sivusaaliita. Sen vuoksi komissio ehdottaa TAC-tason noston rajoittamista 25 prosenttiin.

Kilohaili

ICES suosittaa kilohailin kalastuksen vähentämistä. Tämä johtuu siitä, että kilohailia tarvitaan turskakannan elvyttämiseen, sillä se on turskan saalislaji, eikä turskan tila ole hyvä. Lisäksi on näyttöä siitä, että kilohailisaaliita on ilmoitettu virheellisesti. Kilohailin tila on hauras. Sen vuoksi komissio jatkaa varovaista linjaa ja ehdottaa TACin alentamista 20 prosentilla, jotta se saadaan alemmalle kestävän enimmäistuoton vaihteluvälille.

Lohi

Pääaltaan lohen eri jokikantojen tila vaihtelee huomattavasti: toiset ovat hyvin heikkoja ja toiset terveitä. Kestävän enimmäistuoton tavoitteen saavuttamiseksi ICES suositti viime vuonna kaiken lohenkalastuksen kieltämistä pääaltaan alueella. Pohjanlahden rannikkovesien ja Ahvenanmeren osalta lausunnossa todettiin, että kalastusta olisi mahdollista jatkaa kesän ajan. ICESin lausunto ei ole muuttunut viime vuodesta, joten komissio ehdottaa TAC-tason ja kaikkien vuoden 2022 kalastusmahdollisuuksiin sisältyvien liitännäistoimenpiteiden säilyttämistä.

Seuraavat vaiheet

Neuvosto tarkastelee komission ehdotusta, jotta se voitaisiin hyväksyä 17. ja 18. lokakuuta pidettävässä ministerikokouksessa.

Yhteenveto TAC-tasojen muutoksista vuosina 2022 ja 2023 (luvut tonneina lukuun ottamatta lohta, josta ilmoitetaan kalojen lukumäärä)

  2022 2023
Kanta ja
ICES-kalastusalue; osa-alue
Neuvostossa hyväksytty määrä (tonnia) ja muutos (%) vuoden 2020 TAC-tasoon nähden Komission ehdotus
(tonnia ja muutos (%) vuoden 2021 TAC-tasoon nähden)
Läntinen turska 22–24 489 (-88 %) 489 (0 %)
Itäinen turska 25–32 595 (0 %) 595 (0 %)
Läntinen silakka 22–24 788 (-50 %) 788 (0 %)
Pohjanlahden silakka 30 ja 31 111 345 (-5 %) 80 074 (-28 %)
Riianlahden silakka 28.1 47 697(+21 %) 45 643 (-4 %)
Keskisen Itämeren silakka 25–27, 28.2, 29, 32 53 653 (-45 %) 61 051 (+14 %)
Kilohaili 22–32 251 943 (+13 %) 201 554 (-20 %)
Punakampela 22–32 9 050 (+25 %) 11 313 (+25 %)
Pääaltaan lohi 22–31 63 811 (-32 %) 63 811 (0 %)
Suomenlahden lohi 32 9 455 (+6 %) 9 455 (0 %)

Tausta

Kalastusmahdollisuuksia koskeva ehdotus on osa Euroopan unionin pyrkimystä mukauttaa kalastustaso pitkän aikavälin kestävyystavoitteisiin eli kestävään enimmäistuottoon vuoteen 2020 mennessä. Neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat hyväksyneet kyseiset tavoitteet yhteisen kalastuspolitiikan puitteissa. Komission ehdotus vastaa myös sen tiedonannossa ”Kohti kestävämpää kalastusta EU:ssa: tilannekatsaus ja suuntaviivat vuodeksi 2023” ja Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja koskevassa monivuotisessa suunnitelmassa esitettyjä toimintapoliittisia tavoitteita.