Maa- ja metsätalousministeriö esittää valtioneuvoston yleisistuntoon torstaina 21.4. hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä. Saamelaiskäräjät vaatii, että korkeimman oikeuden (KKO) päätökset huomioidaan Tenojoen ensi kesän kalastusmääräyksissä.
Maa- ja metsätalousministeriön huhtikuun alussa lausuntokierroksella olleessa esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä. Esityksen tavoitteena on turvata edellytykset Tenon lohikantojen elpymiselle ja saattamiseksi kestävälle tasolle. Esityksen mukaan lohenkalastus kiellettäisiin koko Tenojoen vesistössä vuonna 2022 ja esitys tulisi voimaan kesäkuun alussa.
– Korkeimman oikeuden päätökset osoittivat sen, että saamelaisten perusoikeuksia tulee kunnioittaa lainsäädäntötyössä. Tenojoen saamelaisilla tulee olla oikeus oman kulttuurinsa harjoittamiseen ja tämä on huomioitava Tenojoen ensi kesän kalastusmääräyksissä, sanoo Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.
KKO antoi kaksi ennakkopäätöstä saamelaisten kalastuksesta Tenon vesistössä 13.4. Ennakkopäätösten mukaan kalastusta koskevat säännökset olivat ristiriidassa saamelaisille perustuslaissa turvattujen oikeuksien kanssa.
KKO:n ennakkopäätökset ovat historiallisia
– Korkeimman oikeuden päätökset ovat merkittävä askel saamelaisten kalastusoikeuksien tunnistamisessa. Tämä on todella suuri asia koko saamen kansalle, erityisesti Tenon jokisaamelaisille. Saamelaiskäräjien käsityksen mukaan päätökset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että Tenojokivarren saamelaiset voisivat kalastaa ensi kesänä säännöistä piittaamatta, vaan meidän on osoitettava vastuuta ja malttia edelleen heikentyneiden lohikantojen turvaamiseksi, jatkaa Koivisto.
KKO katsoi ennakkopäätöksessä, että tekoaikaan vuonna 2017 voimassa ollut kalastuslain mukaisen lohen ja taimenen nousualueelle vaadittu erillinen kalastuslupa ja siihen liittyvät lupakäytännöt aiheuttivat niin merkittäviä rajoituksia paikallisille saamelaisille, että säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa heille perustuslaissa turvattujen oikeuksien kanssa. Kalastuslain säännös jätettiin niin ikään perustuslain nojalla soveltamatta, ja syyte luvattomasta pyynnistä hylättiin.
Toisessa ennakkopäätöksessä KKO katsoi, että tekoaikaan voimassa olleen asetuksen kalastuskautta koskeva säännös oli ristiriidassa paikallisille saamelaisille perustuslaissa turvattujen oikeuksien kanssa. Asetuksen säännös jätettiin perustuslain nojalla soveltamatta, ja syyte kalastusrikkomuksesta hylättiin.
– Haluan vielä Saamelaiskäräjien puolesta kiittää niitä rohkeita saamelaisia, jotka ovat tehneet kovan työn taistellessaan oikeuksiemme puolesta ja onnitella meitä kaikkia näistä päätöksistä, sanoo Koivisto.
Saamelaiskäräjät tiedotti maaliskuussa 2022, että on pettynyt esitettyihin pyyntirajoituksiin tulevalla kalastuskaudella Tenolla.
