Kuva: Panu Orell
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tuoreiden tutkimustulosten perusteella Tenojoen meritaimenen kalastuskauden jatkamiselle ei ole biologisia edellytyksiä. Kalastus verottaa jo nykyisellään voimakkaasti vesistön taimenkantoja niiden elinkierron eri vaiheissa.
Tenojoen meritaimenen kalastuskauden jatkaminen on noussut säännöllisesti esille vesistön kalakantojen hyödyntämistä ja hoitoa suunniteltaessa, sillä osa meritaimenista nousee Tenoon vasta kalastuskauden päättymisen (31.8.) jälkeen. Kalastuskauden jatkamisen mahdollisuuksien arvioimiseksi RKTL toteutti Tenojoella laajan meritaimenien radiotelemetriatutkimuksen vuosina 2011–2013.
Telemetriatutkimuksen perusteella Tenojoen meritaimenella havaittiin kaksi erilaista nousuvaellusmallia, joita olivat ei-sukukypsät talvehtijat ja kutuvaeltajat. Ei-sukukypsät taimenet nousevat heinä-elokuulta alkaen Tenojoen suun syönnösalueelta Tenojoen alaosalle talvehtimaan ja palaavat seuraavana kesänä uudelle syönnökselle jokisuuhun. Näiden kalojen talvehtimisalueet sijaitsevat suurelta osin Alakönkään alapuolisella jokiosuudella.
Myös kutuvaellukselle suuntaavat meritaimenet aloittavat nousunsa heinä-elokuussa ja pääosa niistä talvehtii Tenojoen pääuomassa. Seuraavana keväänä, touko-kesäkuussa, ne kuitenkin jatkavat kaksivuotista kutuvaellustaan ylävirtaan. Meritaimenen lisääntymisalueet sijoittuvat lähes kokonaisuudessaan Tenon ja sen isojen latvahaarojen sivujokiin. Sivujokien taimenkannat ovat kooltaan pieniä, tavallisesti vain murto-osa lohikantoihin verrattuna.
Tenojoen meritaimenkantaan, erityisesti kutuvaelluksella oleviin yksilöihin ja toisaalta kuteneisiin talvikoihin, kohdistuu jo nykytilassa voimakas kalastuspaine. Tenon meritaimenen kaksivuotinen kutuvaellus altistaa ne kalastukselle syyskesällä niiden ensimmäisenä nousuvuotena ja lisäksi talvehtimisen jälkeisenä kesänä toisena nousuvuotena. Tenojoen nykyisen kalastussäännön alamitan (25 cm) takia kalastus kohdistuu myös pieniin ei-sukukypsiin taimeniin, pääosin joen Norjan puoleisella alajuoksulla. Biologisesti perusteltu meritaimenen alamitta Tenojoen vesistössä olisi noin 45–50 cm, sillä vasta tässä koossa meritaimen alkaa saavuttaa sukukypsyyden. Isompi alamitta mahdollistaisi myös meritaimenen kasvupotentiaalin paremman hyödyntämisen ja nostaisi siten kalastuksen laatua kalojen keskikoon kasvaessa.
Tenon taimenpopulaatioiden hoito on periaatteessa kohtalaisen helppo järjestää, sillä taimen vaeltaa käytännössä vain Tenojoessa, sen isoissa latvahaaroissa ja Tenojokisuun alueella, eikä hoitotoimenpiteitä suunniteltaessa tarvitse huomioida esimerkiksi merialueen kalastusta.
Lue lisää julkaisusta:
http://www.rktl.fi/julkaisut/j/699.html
