Rapukausi alkaa sunnuntaina 21.7.2013 kello 12 ja päättyy lokakuun lopussa. Kesä on ollut ravun kasvun kannalta suotuisa ja rapua saataneen saaliiksi jo kauden alussa. Etelä-Savon rapusaaliin arvioidaan olevan 100 000 – 200 000 joki- ja täplärapua vuodessa. Joki- ja täplärapujen saalissuhteesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta täplärapusaalis lienee kuitenkin kasvamaan päin. Valtakunnallisen rapustrategian mukaan Etelä-Savoon ei saa istuttaa täplärapua, mutta luvattomista istutuksista on maakuntaan syntynyt useita täplärapukantoja, joista osa on jo pyyntivahvuisia.
Vielä parikymmentä vuotta sitten Etelä-Savossa oli lukuisia järviä, jotka olivat tunnettuja runsaista rapukannoistaan. Monien vesien rapukannat ovat hävinneet rapuruton seurauksena, mutta hyviä jokirapuvesiä on kuitenkin vielä jäljellä joka puolella maakuntaa. Rapujen häviämisen jälkeen jokirapua on istutettu lukuisiin järviin ja osassa istutuskohteista rapukanta on palautunut.
Rapuruton leviämistä tulee ehkäistä
Rapurutto vaarantaa edelleen jokirapukantoja Suomessa ja ruton ehkäisyyn tulee suhtautua vakavasti. Parasta on käyttää eri järvissä eri pyyntivälineitä. Jos pyyntivälineitä on tarpeen siirtää toiseen järveen, tulee ne desinfioida tai pakastaa välillä. Rapuruton leviämisen ehkäisemiseksi myöskään rapuja ei saa tilapäisestikään sumputtaa muissa luonnonvesistöissä kuin pyyntivesistössä.
Suomessa saadaan vuosittain saaliiksi noin 1 – 2 miljoonaa jokirapua ja noin 4 – 7 miljoonaa täplärapua. Tämän rapukauden saalisodote on samaa luokkaa. Kotimainen jokirapu on kuluttajien mieleen. Jokiravun hinta markkinoilla on noin kaksinkertainen täpläravun hintaan verrattuna. Ravut ovat edelleen ennen kaikkea rapusesonkiin ajoittuvaa juhlaruokaa. Myös sesongin ulkopuolelle ajoittuva arkisempi rapujen syönti yleistynee rapujen saatavuuden parantuessa.
Ravustajan tulee maksaa kalastuksenhoitomaksu (22 €/vuosi tai 7 €/viikko) ja hankkia pyynnille vesialueen omistajan lupa. Alle 18-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden ei tarvitse maksaa kalastuksenhoitomaksua.
