SAKL on 19.9 antanut lausuntonsa eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle ja ympäristövaliokunnalle EU-komission esityksestä kalastusmahdollisuuksista Itämerellä vuonna 2015.
Turskan osalta tiedeyhteisö (ICES) ei pystynyt toimittamaan täydellistä kanta-arviota itäisen turskan osalta ja komissio palaa asiaan myöhemmin syyskuussa. Liiton mielestä syyt turskakannan tilaan olisi selvitettävä perusteellisesti ja otettava myös tarkastettavaksi kalastussäädökset (esim. alamitta) sekä turskan monivuotisen hoitosuunnitelman toimivuus. Kiintiön olennainen pienentäminen ei välttämättä paranna turskakannan tilannetta.
Silakan osalta komission kiintiöesitykset ovat suhteellisen korkealla tasolla ja SAKL on etenkin Pohjanlahden silakan osalta esittänyt maltillisempaa linjaa (+15 %, komissio +35 %). Myös pääaltaan, Suomenlahden ja Saaristomeren silakkakiintiön osalta liitolla on samansuuntainen lähestymistapa (+25 %, komissio +51 %). Pieni kilohailikiintiö hankaloittaa myös silakkakiintiön hyödyntämistä ja asettaa haasteita kalastuksen järjestämiselle ensi vuoden aikana. Liiton mielestä kilohailikiintiön tulisi olla jonkin verran suurempi (-10 %) kuin komission esitys (-17 %).
Tilanne lohen osalta ei ole muuttunut, ja koska ammattikalastuksen aiheuttama kalastuspaine nykyään on alhainen, SAKL esittää (EU) kiintiön asettamista tasolle, joka on vähintään tämän vuoden (EU) kiintiön mukainen, kuitenkin huomioiden poisheittokiellon vaikutukset (lisäävä vaikutus kiintiöön). Kanta on samansuuntainen sekä pääaltaan ja Pohjanlahden että Suomenlahden osalta.
ICES:n neuvonannossa ei ollut suurta muutosta viime vuoden tilanteeseen verrattuna. Smolttituotanto on pitkällä aikavälillä kasvanut kaikilla alueilla. Rannikkokalastuksen tehokkuus on laskenut ja oli seuranta-aikana alimmillaan viime vuonna (2013). Samoin jäljellä oleva avomerikalastus eteläisellä Itämerellä on jo pienempi kuin 2008 ajoverkkokalastuskiellon jälkeen. Kaupallinen kalastus nykytasolla ei ole este sille, että lohikannat edelleen vahvistuvat.
Lohen nousu Tornionjokeen oli ennätysmäinen ja 100 000 kappaleen haamuraja ylitettiin. On paikallaan huomioida, että kiintiöt ja kalastuksen volyymi 2007-2009 ovat antaneet pohjan tämän vuoden hyvälle nousulle jokiin. Kudulle nousseet kalat (1-3 merivuoden ikäisiä) ovat vuosina 2007-2009 kuteneiden kalojen jälkeläisiä. Merivaelluksensa kalat aloittivat vuosina 2010-2012. Vuosien 2007-2009 kalastuksenmäärä on vaikuttanut nyt kudulle tulleiden kalojen määrään. Raportoitu saalis näinä vuosina oli noin 200 000 yksilöä vuodessa.
Komission esitys merkitsisi, että Suomen kiintiö olisi noin 4 000 kappaletta pienempi kuin tämän vuoden toteutunut rannikkokalastus, vaikka saalis rannikolla oli heikohko nousun ajoittumisen ja luonnonolosuhteitten johdosta. On mahdotonta hyväksyä tilanne, jossa kaupallisen kalastuksen kiintiö edelleen leikataan, vaikka lohikannat ovat yhä vahvemmat.
