Kalastuslupien menekissä laskua ‒ syksyn istutukset pian tehty

Peledsiikaa istutettiin vuosien saatossa mm. Tampereen Pyhäjärveen velvoitevaroilla. Kalanviljelijä Heikki Hakala toimitti syksyllä 2019 Pyhäjärven istukkaat happipakkauksissa. Toisin kuin siialla, peledsiialla yläleuka ei ole alaleukaa pidempi. Kuva Ismo Kolari.

Kalastuslupien myynti on ollut Pirkanmaalla ja muualla Suomessa kuluvana vuonna kohtalaisen vilkasta. Lokakuun loppuun mennessä lupia oli lunastettu kokonaisuutena hieman vähemmän kuin vastaavana tarkastelujaksona vuonna 2021. Luontoharrastukset lisääntyivät selvästi Korona-epidemian puhjettua, mikä heijastui positiivisesti kalastuslupamyyntiin. Nyt näyttää siltä, että kysyntä on hieman tasaantunut.

Alkuvuonna 2022 talvikalastus ja lupien osto oli suhteellisen aktiivista hyvän jäätalven ansiosta. Pitkä viileä kevät näkyi kuitenkin selvänä notkahduksena lupamyynnissä. Kesän lupamenekki nousi pääosin tavanomaiselle tasolle, mutta se ei kevään notkahdusta täysin paikannut.

Kalastuslupien myyntimäärät vaihtelevat lupa-alueittain. Vaikka monilla kalapaikoilla kalastaminen on hieman taantunut, eräiden vesialueiden lupamäärät ovat kuitenkin jopa kasvaneet tällä kalastuskaudella viime vuoteen verrattuna.

Sääolot vaikuttavat kalastusaktiviteettiin. Korkeaksi kohonnut veden lämpötila on viime vuosina rajoittanut kesäkalastusta monilla koskikohteilla, joissa kalastus on jopa kokonaan keskeytetty pahimpien helteiden ajaksi. Viime kesänä pintavesien lämpötilat kipusivat huippuunsa jo kesä-heinäkuun vaihteessa. Korkeimpien lämpötilojen piikki jäi kuitenkin kohtalaisen lyhyeksi.

Istutuksilla laajennetaan saalisvalikoimaa ‒ planktonsiika pääistukaslaji

Kalaistutukset on jo saatu hoidettua tämän syksyn osalta Pirkanmaalla. Jonkin verran ainakin kirjolohta istutetaan vielä muutamiin kohteisiin. Syksyllä alueen vesiin on laitettu kirjolohen lisäksi siikaa, järvitaimenta ja kuhaa. Järvitaimenia on istutettu kuluvana vuonna runsaasti etenkin Näsijärveen, mutta kysyntää olisi ollut vieläkin enemmänkin. Hyviä tuloksia antaneen järvilohen istukkaita ei valitettavasti ole edelleenkään saatu saalikirjoa monipuolistamaan.

Planktonsiialla on monissa järvissä ekologinen lokero ja tarjolla hyvät ravinto-olosuhteet kasvua ajatellen, kun käytetään sopivia istutustiheyksiä. Se on selvästi kysytyin kalaistukas, jota mm. osakaskunnat istuttavat vuosittain kesänvanhana poikasena useita satoja tuhansia kappaleita sekä isoihin reittivesiin että pikkujärviin. Kuhaistutukset ovat sen sijaan selvästi vähentyneet viime vuosina. Luontaisten kuhakantojen lisääntyminen on monin paikoin vahvaa, eikä lisäistuttamiselle monin paikoin ole perusteita. Kalatalousalueiden uusissa käyttö- ja hoitosuunnitelmissa on määritelty kuhanistutuskiellot Pyhäjärvelle, Kyrösjärvelle ja Kulo-Rautavedelle. Tavoitteena on pitää huolta näillä järvillä alkuperäisten kuhakantojen geneettisestä perimästä, kitkeä pois turha ravintokilpailu ja välttää hukkasijoitukset.

Viimeiset peledsiiat uimaan

Tänä syksynä istutettiin viimeiset kesänvanhat peledsiikaistukkaat Pirkanmaan vesiin. Alun perin Siperiasta kotoisin olleen peledsiian viljely käynnistyi Pirkanmaalla ja Suomessa jo 1960-luvun puolivälissä. Pelediä istutettiin maakunnan järviin merkittäviä kappalemääriä 1970‒1980-luvuilla. 2000‒2010-luvuilla istutuksia on tehty enää vähän; vuosittain vain muutamiin kohteisiin. Peledin istutukset ovat tuottaneet vaihtelevia tuloksia. Paikka paikoin peledsiika on lihonut isoksi nopeasti. Peledsiian emokalaviljely on tänä vuonna lopetettu maassamme, joten poikasia viljelyyn ei ole enää saatavilla. Pitkä, yli 65-vuotinen istutustoiminta on tullut tämän vieraslajin osalta päätökseen.