Kesänvanhojen taimenenpoikasten tiheysarvioita vuosina 1996–2015.
Uhanalaisen järvitaimenen poikastiheydet ovat kasvaneet ja kutupesien määrä on lisääntynyt selkeästi Keski-Suomen vesistöissä vuonna 2015 verrattuna edellisvuoteen. Pitkällä aikavälillä muutosta kannan koossa ei ole havaittavissa.
Järvitaimenen poikastiheydet kasvoivat keskimäärin reilut 20 prosenttia vuonna 2015 verrattuna syksyyn 2014. Järvitaimenen kesänvanhojen poikasten määrä on vaihdellut Keski-Suomen vesistöissä vuosittain melkoisesti 20 vuotta kestäneiden seurantojen aikana, eikä selkeää pitkäaikaista trendiä ole havaittavissa.
Syksyllä 2015 keskimääräiseksi poikastiheydeksi arvioitiin 16 poikasta/aari. Suurimmat poikastiheydet olivat Laukaan Simunankoskella ja Arvajan reitin Kivikoskella. Pienimmät tiheydet olivat Saarijärven reitillä Heijostenkoskella ja Konneveden Siikakoskella.
Järvitaimenen kutupesien lukumäärä kasvoi lähes 60 prosenttia edellisestä syksystä, ja kymmenen kohteen inventoinnissa löydettiin yli 300 pesää syksyllä 2015. Suuria, pituudeltaan yli neljämetrisiä kutupesiä löytyi muutamia vain Rautalammin reitiltä ja Kangasniemen Läsänkoskesta. Keskimäärin 70 sentin pituinen naaras tekee neljämetrisen kutupesän.
Isojen pesien vähäinen määrä kertoo suurten naarastaimenten puuttumisesta. Esimerkiksi Kymijoen vesistössä lisääntymisen pullonkaula on pääosin kutevien emokalojen vähäinen määrä ja pieni koko. Myös kesänvanhojen poikasten runsaus on alhaisella tasolla.
Erittäin uhanalainen
Luontaisesti lisääntyvä järvitaimen on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi napapiirin eteläpuoleisella alueella Suomessa.
Järvitaimenen alamitta nostettiin vuoden 2014 alusta 60 senttimetriin. Sillä pyritään lisäämään mahdollisuuksia luontaiseen lisääntymiseen. Vuoden 2016 alussa astui voimaan asetus, joka rauhoitti luonnonvaraisen taimenen kokonaan Etelä- ja Keski-Suomessa. Istukkailta leikataan rasvaevä, joten ehjä rasvaevä kertoo kalan alkuperäksi luonnonkudun. Tulevien vuosien sähkökalastukset ja kutupesälaskennat kertovat, miten nämä muutokset vaikuttavat järvitaimenen kutukantaan ja lisääntymistulokseen.
Rauhoittamisen vaikutuksia seurataan
Luonnonvarakeskus, Konneveden kalatutkimus ry ja Jyväskylän yliopisto ovat seuranneet yhdessä muiden toimijoiden kanssa keskisuomalaisten vesistöjen järvitaimenkantoja 20 vuotta. Seurannan pääpaino on ollut poikastuotannon ja kutukalojen määrän selvittämisessä.
Järvitaimenkantojen suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisesta keskustellaan Konneveden kalatutkimus ry:n järjestämässä seminaarissa 25.5.2016 klo 12−16:30. Tilaisuus järjestetään Jyväskylän ammattikorkeakoulun Dynamo-rakennuksessa Piippukadulla ja sinne on vapaa pääsy. Kaikki aihepiiristä kiinnostuneet ovat tervetulleita.
