Särki on ehdotonta parhaimmistoa rapusyöttinä. Ira Ådahl-Rautasen merrassa Tampereen Pyhäjärvellä oli neljä komeaa täplärapua. Kuvaaja: Janne Rautanen
Pahansuopaa toivotusta ei sanonnalla tällä kertaa tarkoiteta, vaan ravustuskauden alkamista. Sanonnan ”Piru merrassa” oletetaan syntyneen Savossa 1900-luvin alkupuolella, kun sikäläiset kalamiehet ovat pyydyksissään törmänneet pelottavankin näköisiin otuksiin – rapuihin. Ravustuskausi käynnistyy sunnuntaina 21.7. kello 12. Alkukesällä varhain lämmenneiden vesien oletetaan auttaneen rapuja kuorenvaihdossa ja saaliiden odotetaan olevan hyviä heti ravustuskauden alusta.
Maamme rapukannat ovat eläneet kovia aikoja rapuruton heikentäessä tai tuhotessa jokirapukantoja. Maahamme pääosin 90-luvulla kotiutetut täplärapukannat ovat nykyisin voimistuneet ja tarjoavat ravustuselämyksiä myös suurilla reittivesillämme. Myös maassamme alkuperäistä jokirapua pyydetään vielä monin paikoin pöytien herkuksi. Yhteensä rapuja pyydetään Suomesta vuosittain yli kuusi miljoonaa kappaletta. Saaliista noin ¾ on täplärapua.
Erityisesti kivikkoiset rannat ovat rapujen suosimaa aluetta. Jokirapu on mestari kaivautumaan rantapenkkoihin ja kaatuneiden puunrunkojen alle. Jokirapu viihtyykin täplärapua matalammassa. Se suosii myös virtaavia vesistöjä. Jokirapua tavataankin pääosin pienissä tai keskikokoissa järvissä sekä joissa. Täplärapu asuttaa pääosin suuria reittivesiämme Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöiden sekä Vuoksen vesistön eteläosien alueella. Parhaat täplärapusaalit saadaan muutaman metrin syvyydestä kivikkojen reunamilta.
Täpläravun ja jokiravun välinen yhteiselo maassamme ei ole mutkatonta. Täpläravut kantavat pääsääntöisesti rapuruttoa, joka tuhoaa ruttoa kestämättömät jokirapukannat. Tästä syystä onkin ensiarvoisen tärkeää desinfioida rapumerrat ennen niiden siirtämistä vesistöstä toiseen. Myös syöttien osalta kannattaa varmistaa rutottomuus pakastamalla syötit tai käyttämällä vain ravustusvesistöstä pyydettyjä kaloja. Erityisesti särki on rapujen herkkua, mutta vaikkapa makkaranpalalla tai kananpalalla saadaan saalista.
Ravustukseen tarvitaan vesialueen omistajan lupa. Lisäksi 18-64 -vuotiaiden on lunastettava valtion kalastuksenhoitomaksu. Ravulla ei ole asetuksen määräämää alamittaa, mutta monin paikoin kalastusalueet ovat asettaneet 10 sentin alamitan.
Rapua ei saa koskaan siirtää ilman kalatalousviranomaisen ja vesialueen omistajan lupaa järvestä toiseen.
