Puolustusmenot kasvoivat tammi-toukokuussa noin 40 % vuodentakaisesta. Ainakin osin tämä johtui puolustusmenojen tavanomaista selvästi etupainoisemmasta jaksotuksesta vuoden sisällä (tämän vuoden puolustusmenoista käytettiin tammi-toukokuussa 54 %). Toistaiseksi isoa muutosta koko tämän vuoden puolustusmenoihin ei ole tiedossa. Duuman käsittelyssä olevassa federaation lisäbudjetissa hallitus ehdottaa puolustusmenojen korottamista vain hiukan. Lisäbudjetilla pieni osa menoista kohdennetaan uudelleen mutta budjetin kokonaismenoja ei lisätä.
Puolustusmenot (ml. lisäbudjetti) kasvavat tänä vuonna viidenneksen ja ovat noin 9‒9,5 % valtiontalouden menoista ja 3,5 % BKT:stä. Viimeksi osuudet olivat näin suuria lähes 20 vuotta sitten. Kuitenkin esimerkiksi SIPRI:n arvion mukaan menot olivat jo viime vuonna yli 4 % BKT:stä.
Valtiontalouden puolustusmenot, 12 kuukauden summa, % BKT:stä
Valtiontalouden kokonaismenot lisääntyivät tammi-maaliskuussa 6 % eli inflaatiota hitaammin. Muut kuin puolustusmenot olivat nimellisesti samansuuruiset kuin vuotta aiemmin, sillä sosiaalimenot supistuivat paljon. Koko tämän vuoden osalta finanssiministeriö on kuitenkin arvioinut myös näiden menojen kasvavan.
Valtiontalouden tulot kasvoivat tammi-maaliskuussa 10 % vuodentakaisesta dollaripohjaisten öljy- ja kaasuverotulojen lisäännyttyä paljon ruplan laskun vuoksi. Lisäbudjetin mukaan öljy- ja kaasutulot kasvavat tänä vuonna 15 %, yli 10 prosenttiin BKT:stä eli melko lähelle aiempia huippuja, jos Urals-öljyn hinta on 104 dollaria ja ruplan kurssi suunnilleen nykyisellään (35,5 ruplaa dollarilta) eli 10 % heikompi kuin vuonna 2013. Valtion muut tulot lisääntyivät tammi-maaliskuussa vain 6 % talouskasvun hyydyttyä.
Öljy- ja kaasuverotulojen ansiosta ainakin federaation budjettiin odotetaan tänä vuonna pientä ylijäämää.
Lähteet: Finanssiministeriö (2014 federaation lisäbudjetti), IMF, Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti SIPRI