Yksi parlamentin ehdottamista tulolähteistä olisi kierrättämättä jäävästä muovijätteestä maksettava vero.
Parlamentti haluaa EU-budjettiin uusia tulolähteitä, jotta veronmaksajien ei tarvitse maksaa investointeja tulevaisuuteen tai koronaelvytystä.
Parhaillaan käytävissä neuvotteluissa EU:n budjetista vuosille 2021–2027 sekä 750 miljardin euron koronaelvytyspaketista yksi keskeisistä kiistakapuloista ovat EU:n omat varat.
Lue lisää: Mikä on EU:n pitkän aikavälin budjetti?
Mitä omat varat ovat?
EU-maat maksavat jäsenmaksuja EU-budjettiin saavuttaakseen yhdessä sovittuja päämääriä. Toisin kuin kansalliset budjetit, EU-budjetti on investointibudjetti, joka ei voi koskaan olla alijäämäinen. EU:n perussopimuksissa määrätään, että budjetti rahoitetaan ”kokonaisuudessaan unionin omin varoin”.
Omien varojen lähteistä päättää EU-maita edustava neuvosto, joka toimii yksimielisesti kuultuaan ensin parlamenttia, ja kaikkien EU-maiden on lisäksi ratifioitava päätös. Nykyinen omien varojen järjestelmä on pysynyt pitkälti muuttumattomana viimeiset kolmekymmentä vuotta, ja parlamentti on jo pitkään vaatinut sen uudistamista.
Mitä tulonlähteitä EU-budjetissa on tällä hetkellä?
Koska EU-budjetin tulee aina olla tasapainossa, tulojen täytyy kattaa täysin vuosittaiset menot. Nykyisellä budjettikaudella (2014–2020) omien varojen määrä ei voi ylittää 1,23 prosenttia EU:n bruttokansantulosta.
EU-budjetin tulot koostuvat seuraavista lähteistä:
- Perinteiset omat varat (pääasiassa tuloja tullimaksuista, aiemmin myös sokerimaksuista; kattoivat 13 % EU-budjetin tuloista vuonna 2018)
- ALV-perusteiset omat varat (prosenttiosuus EU-maiden arvioidusta arvonlisäkertymästä; kattoivat 11 % EU-budjetin tuloista vuonna 2018)
- BKTL-perusteiset omat varat (EU-maiden bruttokansantuloon perustuva maksu; kattoi 66 % EU-budjetin tuloista vuonna 2018)
- Muut tulot (sisältää EU:n kilpailulakeja rikkoneiden yritysten sakkomaksuja, EU:n ulkopuolisten maiden maksuja osallistumisesta tiettyihin EU-ohjelmiin ja EU:n henkilöstön maksamia veroja; kattoi 10 % EU-budjetin tuloista vuonna 2018)
Jotkin EU-maat (Itävalta, Tanska, Saksa, Alankomaat ja Ruotsi) saavat tällä hetkellä alennusta maksuihinsa EU-budjettiin.
Miten parlamentti haluaa uudistaa EU:n omia varoja?
Parlamentti on pitkään ollut sitä mieltä, että EU:n omien varojen järjestelmä on epäselvä ja epäoikeudenmukainen ja että sitä tulee uudistaa, jotta voidaan kunnolla vastata nykyisiin haasteisiin ja luoda lisäarvoa eurooppalaisille.
Jotta budjetti ei perustuisi yhtä vahvasti jäsenmaiden BKTL- ja ALV-perusteisiin maksuihin, parlamentti vaatii uusien aidosti omien, EU-politiikkaan ja tavoitteisiin liittyvien tulolähteiden käyttöönottoa. Parlamentin ehdottama aikataulu uusien tulolähteiden käyttöönotolle on seuraava:
- 1. tammikuuta 2021: uusi kansallinen maksu, joka perustuisi kierrättämättä jääneen muovijätteen määrään (tavoitteena on kannustaa kertakäyttömuovien käytön vähentämiseen, jätteen kierrätykseen ja kiertotalouden vahvistamiseen)
- 1. tammikuuta 2021: osuus EU:n päästökauppajärjestelmän tuloista (päästökauppajärjestelmä rajoittaa teollisuus- ja energiantuotantolaitosten sekä lentoyhtiöiden kasvihuonekaasupäästöjen määrää)
- 1. tammikuuta 2023: digitaalisten palveluiden verotukseen perustuva tulo (tavoitteena on taata digitaalisen talouden oikeudenmukainen verotus)
- 1. tammikuuta 2023: hiilitullimekanismiin perustuva tulo (maksu EU:n ulkopuolelta tulevien tuontituotteiden hiilidioksidipäästöistä, tavoitteena on taata reilumpi toimintaympäristö ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa)
- 1. tammikuuta 2024: rahoitusmarkkinaveroon perustuva tulo (tavoitteena on taata, että finanssisektori maksaa oman osuutensa veroista)
- 1. tammikuuta 2026: yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan liittyvä tulo (osuus yritysten verotettavasta voitosta, joka lasketaan yhteisten EU-sääntöjen mukaan)
Mepit vaativat myös kaikkien maksunalennusten lopettamista.
Mitä hyötyä EU-budjetin tulopuolen uudistamisesta olisi?
Uusien omien varojen avulla voitaisiin maksaa takaisin velka, jota EU ottaa rahoittaakseen koronaviruselvytyksen. Ilman uusia omia varoja lainarahan takaisinmaksu tehtäisiin olemassa olevia EU-ohjelmia karsimalla ja/tai perimällä korkeampia jäsenmaksuja EU-mailta. Parlamentti haluaa varmistaa, että taakka ei jää veronmaksajien kannettavaksi, vaan että sen maksavat teknologiajätit, veronkiertäjät, ulkomaiset saastuttavat suuryritykset ja muut sellaiset tahot, jotka eivät tällä hetkellä maksa omaa osuuttaan.
Ehdotetut uudet omat varat varmistaisivat myös, että EU:n prioriteetit (kuten vihreän kehityksen ohjelma ja digitaalinen siirtymä) näkyisivät paremmin budjetin rahoituksessa. Lisäksi ne tukisivat sisämarkkinoiden toimintaa ja vähentäisivät riippuvuutta kansallisista jäsenmaksuista.
Miten EU-budjetin omista varoista päätetään?
EU:n omista varoista päättää jäsenmaita edustava neuvosto yksimielisesti kuultuaan ensin Euroopan parlamenttia. Tämän jälkeen päätös pitää vielä hyväksyä jokaisessa jäsenmaassa. Parlamentti hyväksyi oman kantansa EU-budjetin rahoitukseen 16. syyskuuta järjestetyssä äänestyksessä.
Neuvottelut parlamentin ja neuvoston välillä vuosien 2021-2027 budjetista alkoivat elokuun lopulla. Parlamentti ei aio hyväksyä uutta pitkän aikavälin EU-budjettia, jos omien varojen järjestelmän uudistuksesta ei synny sopua. Mepit vaativat, että ensimmäiset uudet tulolähteet otetaan käyttöön 1. tammikuuta 2021 ja että niitä täydennetään sen jälkeen sitovan kalenterin mukaisesti.