Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen vuosille 2021-2027.
Marraskuuta saavutettu neuvottelusopu EU:n neuvoston kanssa sinetöitiin Euroopan parlamentissa äänin 548 puolesta, 81 vastaan ja 66 tyhjää. Lisäksi parlamentti äänesti toimielinten välisestä sopimuksesta, jonka se hyväksyi äänin 550 puolesta, 72 vastaan ja 73 tyhjää.
15 miljardia euroa lisärahoitusta tärkeimmille rahoitusohjelmille
Euroopan parlamentti onnistui neuvotteluissa varmistamaan lisärahoitusta kymmenelle EU-rahoitusohjelmalle seuraavan seitsemän vuoden aikana. Lisävarat on tarkoitus käyttää koronapandemian seurausten korjaamiseen, uusien mahdollisuuksien luomiseen tuleville sukupolville ja eurooppalaisten arvojen suojelemiseen. Neuvotteluissa Euroopan parlamentti käytännössä kolminkertaisti EU4Health-terveysohjelman rahoituksen, lisäsi Erasmus+ -ohjelman rahoitusta yhtä vuotta vastaavalla summalla ja varmisti, että tutkimukselle on tarjolla enemmän rahoitusta tulevina vuosina.
Lisärahoituksesta:
- lisärahoituksesta 11 miljardia euroa on pääosin peräisin EU-kilpailusääntöjen rikkeistä määrättävistä maksuista yrityksille. Parlamentti on jo pitkään vaatinut, että EU:n generoimat tulot ohjattaisiin EU:n budjettiin;
- 4 miljardia euroa tulee rahoituskehyksen varojen uudelleenkohdentamisesta,
- lisäksi miljardi euroa varataan tuleviin tarpeisiin ja voidaan tilanteen vaatiessa lisätä lippulaivahankkeiden rahoitukseen.
Uudet omat varat
Neuvotteluissa sovittiin, että EU:n elvytysrahaston lainan takaisinmaksusta aiheutuvia keskipitkän ja pitkän aikavälin kuluja ei makseta monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmien määrärahojen kustannuksella. Kuluja ei tule myöskään kattaa suuremmilla bruttokansantuloon perustuvilla jäsenmaiden maksuilla. Neuvottelijat sopivatkin suunnitelmasta uusien EU:n omien varojen käyttöönottamiseksi EU-budjetin tueksi.
Omia varoja koskeva suunnitelma on osa toimielinten välistä sitovaa sopimusta. Vuodesta 2021 alkaen kerätään kierrättämättä jääneen muovijätteen määrään perustuvaa maksua. Tämän lisäksi suunnitelma sisältää vuodesta 2023 alkaen päästökauppajärjestelmään perustuvien omien varojen käyttöönoton (kytkeytyy mahdollisesti hiilitullimekanismiin). Vuodesta 2023 alkaen puolestaan suunnitellaan otettavaksi käyttöön digimaksu. Lisäksi suunnitellaan uutta finanssitransaktioveroa ja yrityssektoriin tai yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan liittyvää tuloa (vuodesta 2026 alkaen).
Parlamentti valvoo EU:n elvytyspaketin varojen käyttöä
Parlamentin, neuvoston ja komission säännöllisissä tapaamisissa tullaan arvioimaan elvytyspaketin varojen käyttöä. Parlamentti vaatii, että nämä tavanomaisen budjetin ulkopuolelta tulevien varojen käyttö on läpinäkyvää. Parlamentti valvoo yhdessä EU:n neuvoston kanssa mahdollisia poikkeamia suunnitelmista.
Läpileikkaavat teemat: luonnon monimuotoisuus, sukupuolinäkökulmat, tasa-arvoiset mahdollisuudet
Neuvotteluissa sovittiin, että vähintään 30 % EU:n budjetista käytettävistä varoista ja elvytystoimenpiteistä tukee ilmastonsuojeluun liittyviä tavoitteita. Lisäksi 7,5 % vuosibudjetista osoitetaan luonnon monimuotoisuuden tukemiseen vuodesta 2024 alkaen, ja 10% vuodesta 2026 alkaen. Lisäksi ohjelmien arvioinneissa ja valvonnassa huomioidaan sukupuolten tasa-arvo.
Seuraavaksi
EU:n neuvoston tulee vielä virallisesti hyväksyä asetus seuraavasta rahoituskehyksestä ja toimielinten välinen sopimus. Tämän jälkeen asetus ja sopimus julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä. Ne tulevat voimaan 1. tammikuuta 2021.