Komission tulee selventää, miten se aikoo rahoittaa uusia hankkeita tulevalla budjettikaudella, budjettivaliokunnan jäsenet painottivat keskiviikkona.
Keskiviikkona 22. tammikuuta budjettikomissaari Johannes Hahn saapui parlamenttiin keskustelemaan budjettivaliokunnan jäsenten kanssa. Mepit ilmaisivat huolensa siitä, että komission ehdotus seuraavien seitsemän vuoden EU-budjetiksi (tunnetaan nimellä monivuotinen rahoituskehys) ei enää täsmää aiemmin esitettyjen lukujen kanssa.
Komissio julkaisi budjettiesityksen lukujen kera toukokuussa 2018. Sittemmin virkaan on astunut uusi Ursula von der Leyenin luotsaama komissio, joka on asettanut uusia painopisteitä tulevaisuudelle, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston. Uudet prioriteetit vaativat myös rahoitusta.
Epäjohdonmukaisuutta asiakirjoissa
Puolalainen EPP-ryhmän edustaja Jan Olbrycht, joka on myös yksi parlamentin rahoituskehyksen neuvottelijoista, sekä José Manuel Fernandes (EPP, Portugali), joka vastaa omia varoja käsittelevästä mietinnöstä, tiukkasivat komissaarilta selitystä epäjohdonmukaisuuksille komission budjettiesityksissä.
”Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja muiden uuden komission lupausten myötä teidän täytyy varmistaa, että budjettiesityksen lukuja päivitetään vastaamaan uusia toimia ja painopisteitä. Kuten olemme aina sanoneet, uudet prioriteetit vaativat uutta rahaa”, Fernandes sanoi.
Portugalilainen S&D:n jäsen Margarida Marques, joka neuvottelee parlamentin puolesta budjetin kulupuolesta, lisäsi, että komission on selvennettävä, onko sillä nyt kaksi neuvottelupaperia pöydässä.
Hahn ei luvannut muuttaa komission esitystä rahoituskehyksestä, mutta myönsi, että oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon luvatut 7,5 miljardia euroa tulevat ”muun budjetin lisäksi” ja että niihin pitää suhtautua ”tuoreena rahana”.
Vihreiden saksalaisedustaja, niin ikään parlamentin neuvottelutiimin jäsen, Rasmus Andresen sanoi: ”Meidän täytyy pystyä ajattelemaan pitkän aikavälin budjettia ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa yhtenä kokonaisuutena. Meidän on mukauduttava tilanteeseen.”
Edistystä neuvostossa
Komission tapaan myös parlamentilla on jo pitkään ollut kanta seuraavaan pitkän aikavälin budjettiin. Parlamentti haluaa vuoden 2020 jälkeiselle ajalle investointibudjetin, joka kykenee vastaamaan EU:n poliittisiin sitoumuksiin ja kunnianhimoon. Rahoitusta tarvitaan muun muassa tutkimukseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen, samoin kuin takaamaan EU:n tärkeimpien politiikka-alojen, eli maatalouspolitiikan ja köyhempien alueiden tukemisen jatkuvuuteen.
Parlamentin ehdotukseen kuuluu myös budjetin tulopuolen uudistus siten, että EU:lla olisi enemmän omia varoja käytettävissään. Omia varoja voisivat olla uusi yritysverojärjestelmä (johon kuuluisi digialan suuryritysten verotus), tulot päästökauppajärjestelmästä sekä muovivero. Tavoitteena uudistuksessa on keskittää resursseja EU:ssa, jotta voidaan vastata kansalaisten odotuksiin ja parantaa heidän elämäänsä.
Valerie Hayer (Renew Europe, Ranska), omista varoista vastaava meppi, kysyi komissaari Hahnilta, edistyvätkö parlamentin ehdotukset omista varoista neuvotteluissa EU-maiden neuvoston kanssa. Neuvosto ei edelleenkään ole esittänyt omaa kantaansa rahoituskehykseen.
Hahn vahvisti, että muoviveron ja päästökauppajärjestelmän osalta esitykset etenevät.
Tuoreimmassa Eurobarometri-kyselyssä lähes 60 % vastaajista kaikissa EU-maissa oli sitä mieltä, että heidän kotimaansa on hyötynyt EU-jäsenyydestä ja että parlamentin roolin tulisi olla merkittävämpi. Vastaajat halusivat EU:n toimivan yhdessä yhteisten ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen ja terrorismin ratkaisemiseksi.
EU:n pitkän aikavälin budjetti
-
Vuosittaisten budjetin lisäksi EU:lla on monivuotinen rahoituskehys, joka kattaa vähintään viisi vuotta kerralla.
-
Nykyinen rahoituskehys (vuosille 2014–2020) on suuruudeltaan 963,5 miljardia euroa.
-
Parlamentti ja komissio odottavat parhaillaan neuvoston lopullista kantaa, jotta toimielimet voivat aloittaa yhteiset neuvottelut.