-
Meppien mukaan hybridiuhkien torjumiseksi tarvitaan uutta lainsäädäntöä
-
Tänä vuonna 998 Venäjältä lähtöisin olevaa disinformaatiotapausta
-
Mepit nostavat esille tapauksia ulkopuolisesta sekaantumisesta poliittisten puolueiden rahoituksen kautta
Mepit varoittavat, että ulkopuolinen sekaantuminen vaaleihin on uhka eurooppalaisille demokraattisille yhteiskunnille ja että se vahvistaa EU:n vastaisia toimijoita ja ääriliikkeitä.
Euroopan parlamentti toteaa päätöslauselmassaan, että yritykset vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon EU:ssa ovat riski eurooppalaisille demokraattisille yhteiskunnille. Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 469 puolesta, 143 vastaan, 47 tyhjää.
Ongelmat puoluerahoituksessa
Meppien mukaan ulkomaisessa sekaantumisessa kyseessä on järjestelmällinen toimintatapa, johon kuuluu sosiaalisen median kampanjoita, kyberiskuja ja poliittisten puolueiden rahoitusta kansallisten tai EU-vaalien yhteydessä. Suuri osa tästä häirinnästä hyödyttää EU:n vastaisia, ääriliikkeisiin kuuluvia ja populistisia ehdokkaita.
Huolimatta siitä, että suurin osa EU-jäsenvaltioista on kieltänyt kokonaan tai osittain ulkomaiset lahjoitukset poliittisille puolueille ja ehdokkaille, ulkomaiset toimijat ovat löytäneet tapoja kiertää sääntöjä. Mepit nostavat esille Ranskan Front Nationaliin, Itävallan vapauspuolueeseen ja Italian Lega-puolueeseen sekä Leave.eu -kampanjaan liittyneitä tapauksia.
Venäläisen propagandan lisääntyminen
Mepit ilmaisevat päätöslauselmassa syvän huolensa ”Venäjän propagandan erittäin vaarallisesta luonteesta”. Venäläinen propaganda on suurin disinformaation alkuperämaa Euroopassa ja Venäjältä lähtöisin olevien disinformaatiotapausten määrä on tammikuun 2019 jälkeen ollut yli kaksinkertainen (998 tapausta) vuoden 2018 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna (434 tapausta).
EU:n vastatoimet
Mepit vaativat, että East StratCom -työryhmästä tehdään Euroopan ulkosuhdehallintoon pysyvä rakenne ja että sen rahoitusta lisätään. Lisäksi mepit vaativat yhteistyötä internetin ja sosiaalisen median yrityksiltä disinformaation ja ulkomaisen vaalihäirinnän torjumisessa heikentämättä kuitenkaan sananvapautta. Kansainvälisellä tasolla olisi kehitettävä oikeudellinen kehys hybridiuhkien, kuten kyberhyökkäysten ja disinformaation, torjumiseksi.
Taustatietoa
Euroopan unionin on työskennellyt aktiivisesti disinformaation torjumisen parissa vuodesta 2015 lähtien, jolloin East StratCom -työryhmä perustettiin viestimään EU:n politiikasta itäisen naapuruston maille. Ennen EU-vaaleja lokakuussa 2018 Facebook, Google, Twitter, Mozilla – ja Microsoft vuonna 2019 – allekirjoittivat käytännesäännöt, joissa yhtiöt sitoutuivat vapaaehtoisiin tavoitteisiin disinformaation torjumiseksi. Joulukuussa 2018 komissio julkaisi disinformaation torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman.