Kuva: Markus Spiske temporausch.com
Euroopan parlamentti hyväksyi kantansa vuoden 2020 EU-budjettiin keskiviikkona. Mepit haluavat budjetin toimivan vankkana lähtökohtana uusien EU-ohjelmien ja -toimien käynnistämiselle.
Euroopan parlamentin jäsenet korostavat päätöslauselmassaan, että vuoden 2020 EU-budjetti on ”viimeinen mahdollisuus päästä lähemmäksi tavoitetta täyttää tämän kauden poliittiset sitoumukset, joihin kuuluu muun muassa unionin ilmastotavoitteen saavuttaminen”. EU:n vuoden 2020 budjetin pitäisi lisäksi tukea EU:n pitkän aikavälin budjettia vuosille 2021-2027.
Mepit esittävät useita muutoksia komission budjettiehdotukseen. He vaativat kaksi miljardia euroa lisärahoitusta ilmastotoimiin ja nuorisotyöllisyysaloitteen ja Erasmus+ -ohjelmien vahvistamista. Lisäksi mepit vaativat lisätukea parlamentin painopistealoille: pienille ja keskisuurille yrityksille, digitalisaatiolle, muuttoliike- ja ulkopolitiikkaan ml. kehitysapu ja humanitaarinen apu.
Parlamentti hyväksyi maksusitoumusmäärärahojen summaksi lähes 171 mrd. euroa, mikä on 2,7 mrd. enemmän kuin komission esitys. Budjetti maksumäärärahoille parlamentin päätöslauselmassa on 159 mrd. euroa. Maksusitoumusmäärärahat vastaavat rahoitusta, johon EU sitoutuu vuodelle 2020 tai siitä eteenpäin, ja maksumäärärahat määriä, jotka suoritetaan varsinaisina maksuina.
Parlamentin pääesittelijä vuoden 2020 budjetin osalta, Monika Hohlmeierin (EPP, Saksa), sanoi: ”Äänestys budjetista osoittaa, että parlamentin poliittisten ryhmien välillä vallitsee yhteisymmärrys: kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja ympäristönsuojelu voivat tukea ohjelmia, joilla luodaan uusia työpaikkoja, tuetaan eurooppalaisia tutkimus- ja kehityslaitoksia ja lisätään kilpailukykyä. Lisäksi mepit vahvistivat pyrkimyksen lisätä tukea nuoristyöllisyysaloitteelle, Erasmus+ -vaihto-ohjelmalle ja DiscoverEU-ohjelmalle, jolla tarjotaan 18-vuotiaille nuorille Interrail-lippujen kautta mahdollisuus tutustua Eurooppaan.”
Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 529 puolesta, 130 vastaan ja 43 tyhjää.
Täysistuntoäänestyksen jälkeen parlamentti ja neuvosto aloittavat kolmen viikon mittaiset neuvottelut. Tarkoituksena on päästä sopuun budjetista ajoissa, jotta parlamentti voisi äänestää sovusta ja parlamentin puhemies voisi allekirjoittaa budjetin marraskuun täysistunnossa (25.-28.11.).
Taustatietoa
Noin 93 % EU:n budjetista menee kansalaisille, alueille, kaupungeille, maanviljelijöille, opiskelijoille, kansaisyhteiskunnalle ja yrityksille. EU:n budjetti eroaa kansallisista budjeteista merkittävästi. Kansallisilla budjeteilla rahoitetaan suurissa määrin julkisia palveluita ja sosiaaliturvajärjestelmiä, kun taas EU:n budjetti koostuu ensisijaisesti investoinneista.