Presidentti Putin kielsi asetuksellaan 6.8. useiden maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuonnin EU:sta, Yhdysvalloista, Norjasta, Kanadasta ja Australiasta. Kielto koskee mm. lihaa, kalaa, siipikarjaa, maitoa ja joitakin niistä valmistettuja tuotteita sekä hedelmiä ja vihanneksia. Kielto on voimassa vuoden, mutta hallitus voi muuttaa sen kestoa tilanteen mukaan. Tuontikielto ei koske lastenruokia ja yksityishenkilöiden omaan käyttöön tuomia tuotteita. Venäjän tullimääräysten mukaan yksityishenkilöt saavat tuoda maahan tullitta ja verotta tavaraa enintään 1 500 euron tai 50 kilon edestä.
Tuontikiellon alaisten maiden viennin osuus eräiden kieltolistalla olevien elintarvikkeiden kulutuksesta Venäjällä, % (Lähteet: Rosstat, UN Comtrade)
Kiellettyjen tuotteiden tuonnin arvo oli viime vuonna runsaat 9 mrd. dollaria eli noin 7 % Venäjän koko tavaratuonnista. Venäjä aikoo korvata tuontikiellon alaiset tuotteet tuonnilla muista maista ja kotimaisen tuotannon lisäämisellä. Kaikkien tuotteiden korvaaminen voi kuitenkin olla vaikeaa, sillä joissakin tuoteryhmissä kiellon kohteena oleva tuonti on kattanut jopa 30 % Venäjän kulutuksesta.
Venäjä on jo pitkään pyrkinyt lisäämään elintarvikeomavaraisuuttaan mm. kansallisen elintarviketurvallisuusohjelman puitteissa. Presidentinhallinnon alaisen taloustutkimuslaitoksen tänä vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan viljan ja perunan kotimainen tuotanto ylittää jo kulutuksen. Lihantuotannossakin omavaraisuus on viime vuosina kasvanut, mutta on edelleen selvästi 85 prosentin tavoitteen alapuolella. Myöskään maidontuotannossa ei ole saavutettu 90 prosentin omavaraisuustavoitetta, ja tuonnin osuus kulutuksesta on viime vuosina jopa lisääntynyt.
On mahdollista, että kiellettyjen tuontituotteiden listaa supistetaan lähiaikoina. Mm. perunantuottajat vaativat siemenperunan poistamista listalta, sillä Venäjän oma siemenperunatuotanto kattaa vain 10–15 % vuotuisesta tarpeesta.