7. helmikuuta 2014 Sotshissa alkaviin olympialaisiin liittyvien rakennustöiden kustannukset ovat nousseet 1 500 mrd. ruplaan (33,3 mrd. euroon) eli viisinkertaisiksi alkuperäisestä. Viranomaiset selittävät kustannusten nousua sillä, että alkuperäinen arvio ei perustunut minkäänlaisiin konkreettisiin laskelmiin. Lisäksi rakennustöiden aikana projektiin on lisätty useita uusia kohteita ja vanhoja kohteita on jouduttu kohentamaan Kansainvälisen olympiakomitean vaatimuksesta. Merkittävä osa kustannuksista on muodostunut koko infrastruktuurin rakentamisesta alueille, joilla sitä ei aiemmin ole ollut.
Monien kisakohteiden rakentaminen on toteutettu Venäjän suurimpien yritysten investoinneilla. Esimerkiksi Sberbank investoi tiedotusvälineitä palvelevaan mediakeskukseen ja hyppyrimäkeen, Gazprom mm. ampumahiihtorataan, Oleg Deripaskan Basic Element olympiakylään ja rahtisatamaan, Vladimir Potaninin Interros laskettelukeskukseen ja Viktor Vekselbergin Renova Group 3 600-paikkaiseen hotellikompleksiin. Yritykset joutuivat investoimaan myös alueiden infrastruktuuriin.
Investointiensa rahoittamiseksi yritykset saivat yhteensä 240 mrd. ruplaa (5,3 mrd. euroa) lainaa Venäjän valtion kehityspankilta VEB:ltä.
Jo alun perinkin kannattavuudeltaan heikot projektit ovat laajentumisensa ja kallistumisensa jälkeen muuttuneet selvästi tappiollisiksi. Niihin investoineet suuryritykset, mukaan lukien Sberbank ja Gazprom, ovat vedonneet hallitukseen, jotta niiden ottamat lainat uudelleenjärjesteltäisiin. VEB:n mukaan 20:stä olympiaprojekteille annetusta lainasta suurimmat 9 on järjesteltävä uudelleen. Niiden yhteisarvo on 190 mrd. ruplaa (4,2 mrd. euroa). Lainojen lyhennysten oli määrä alkaa ensi vuoden keväällä, mutta kuluvalla viikolla pääministeri Dmitri Medvedev ilmoitti, että lyhennysten alkamista lykätään vuoden 2016 alkuun. Tuolloin nähdään, kuinka kannattavia investointiprojektit ovat, ja voidaan määritellä tarvittavan tuen suuruus.
Hallituksessa on jo pitkään pohdittu, miten Sotshin projekteihin investoineiden yritysten asemaa voitaisiin helpottaa. Asiantuntijoiden mukaan investointien kannattavuutta on parannettava mm. myöntämällä lainoille korkotukea ja antamalla projekteille verohelpotuksia maa- ja omaisuusveroista. Finanssiministeriö kuitenkin vastustaa korkotukea ja Krasnodarin aluehallinto verohelpotuksia, jotka pienentäisivät alueen verotuloja. Hallitus suunnittelee, että Sotshissa aletaan järjestää suuria julkisesti rahoitettuja tapahtumia kuten investointifoorumeja, jotta alueen palveluille tulisi kysyntää.
Myös VEB tarvitsee apua, sillä ongelmalainojen vuoksi sen pääomaa on kasvatettava. VEB:n lainasalkkua heikentävät paitsi olympiaprojekteja varten annetut lainat myös vuosien 2008–2009 taantuman aikana yrityksille annetut kriisilainat ja kolmen vaikeuksiin joutuneen pankin pelastaminen. Venäjän hallitus päätti kuluvalla viikolla rahoittaa VEB:tä 200 mrd. ruplan (4,4 mrd. euron) suuruisella pääomalainalla. Varat otetaan öljyverotuloista kerätystä kansallisen hyvinvoinnin rahastosta.