Parhaillaan neuvoteltavan palvelukauppasopimuksen (TiSA) tulisi edistää eurooppalaisten yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille, parlamentin jäsenet korostavat keskiviikkona hyväksymissään ohjeissa neuvottelijoille. Sopimus ei saa kuitenkaan pakottaa EU:ta, tai kansallisia ja paikallisia viranomaisia avaamaan julkisia palveluita kilpailulle tai rajoittaa oikeutta säätää lakeja julkisen edun mukaisesti, mepit toteavat.
”Tämänpäiväinen äänestystulos on läpimurto. Olen ylpeä siitä, että mietintö on saanut laajaa poliittista tukea EU:n kauppapolitiikan suunnan muuttamiseksi, eurooppalaisten yritysten ja kuluttajien intressien edistämiseksi”, mietinnön esittelijä Viviane Reding (EPP, Luxemburg) totesi äänestyksen jälkeen.
”Tarkkailtuaan neuvotteluja kahden vuoden ajan ja kuunneltuaan kansalaisten näkemyksiä, Euroopan parlamentti istuu nyt neuvottelupöytään. Euroopan komissiolla on nyt parlamentin antama selkeät ohjeet neuvotella EU:n puolesta. Mikäli suosituksemme otetaan huomioon, TiSA lisää kansalaisten oikeuksia EU:ssa ja poistaa yritysten esteitä tarjota palveluita ulkomailla. Mikäli suosituksiamme ei oteta huomioon, parlamentti ei epäile käyttää veto-oikeuttaan”, Reding jatkoi.
Parlamentti hyväksyi suosituksensa äänin 532 puolesta, 131 vastaan ja 36 tyhjää.
Parlamentin ohjeet neuvottelijoille
Parlamentti korostaa tarvetta suojata eurooppalaisia yrityksiä hyvän kauppatavan vastaisilta käytännöiltä ja pyytävät neuvottelijoita kiinnittämään huomiota seuraaviin asioihin:
-
Markkinoille pääsyn vastavuoroisuus, sillä EU:n palvelumarkkinat ovat jo nykyisellään avoimempia kansainväliselle kilpailulle verrattuna kumppanimaiden markkinoihin. Erityisesti julkisten hankintojen, televiestinnän, liikenteen sekä rahoituspalvelujen sekä digitaalisten palveluiden ulkomaanmarkkinoita tulisi avata edelleen
-
Unionin ulkopuolisten maiden käyttöönottamien eurooppalaisten yritysten toimintaa rajoittaviin toimiin puuttuminen, esimerkiksi koskien tietojen pakollista paikantamista tai ulkomaista pääomaa koskevia rajoituksia.
-
Hallinnollisen taakan keventäminen erityisesti PK-yritysten osalta, sillä niiltä puuttuvat sekä taloudelliset resurssit että tarvittava henkilöstö, jotka tarvitaan nykyisten kansainvälisten kauppasääntöjen kanssa selviytymisessä.
Parlamentin asettamat reunaehdot
Parlamentin jäsenet listaavat päätöslauselmassaan myös tiettyjä reunaehtoja sekä aloja, jotka tulisi jättää neuvottelujen ulkopuolelle:
-
EU:n julkiset palvelut, kuten koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut, sosiaaliturvajärjestelmät sekä audiovisuaaliset palvelut on jätettävä ulkopuolelle.
-
EU-kansalaisten henkilötietojen suojan on vastattava nykyisiä ja tulevia standardeja.
-
EU:n tulisi suostua vastaanottamaan vain korkeasti koulutettuja ammattilaisia, sopimusperusteisesti ja rajoitetuksi ajaksi.
-
EU:n, sekä kansallisten ja paikallisten viranomaisten oikeutta säätää lakeja julkisen edun nimissä on suojattava. Viranomaisilla tulisi myös säilyä oikeus kansallistaa palvelut, jotka on jo kerran avattu yksityiselle kilpailulle.
-
Sopimukseen on lisättävä tarkistuslauseke, jolla luodaan mekanismi, joka tarjoaa osapuolelle mahdollisuuden sanoutua irti sopimuksesta tai keskeyttää tai kumota jonkin palvelun vapauttamiseen sitoutuminen, erityisesti jos työ- ja sosiaalinormeja rikotaan.
Enemmän oikeuksia EU-kansalaisille ulkomailla
Mepit haluavat lisäksi varmistaa, että ulkomailla erilaisia palveluja käyttävien EU-kansalaisten oikeuksia parannetaan esimerkiksi mitä tulee verkkovierailumaksuihin, luottokortin käytöstä aiheutuviin palvelumaksuihin sekä geoblokkaukseen.
Kiina mukaan neuvotteluihin
Mepit tukevat Kiinan pyyntöä osallistua neuvotteluihin ja korostavat tarvetta varmistaa sopimuksen “monenvälisyys”.
Lisää läpinäkyvyyttä
Parlamentin jäsenet kehottavat komissiota tiedottamaan sopimukseen liittyvistä faktoista, selittämään kansalaisille sopimuksen eri osa-alueet sekä julkaisemaan faktoihin perustuvia raportteja neuvotteluiden kulusta Europa–verkkosivustolla.
Taustatietoa
Huhtikuussa 2013 alkaneiden palvelukauppasopimusta koskevien neuvotteluiden avulla pyritään lisäämään kansainvälisiä sääntöjä eri sektoreilla, kuten rahoitus-, digi- ja liikennepalveluiden aloilla. Neuvotteluihin osallistuu 23 Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenmaata, jotka yhdessä kattavat 70 prosenttia maailman palvelukaupasta.