201339k

Keski-Aasian maiden kauppa Kiinan ja Venäjän kanssa vuonna 2012, %-osuus viennistä ja tuonnista ( Lähde: IMF Directions of Trade)

Kiinan presidentti Xi Jinping vieraili syyskuussa Kazakstanissa, Kirgisiassa, Uzbekistanissa ja Turkmenistanissa. Kiinalle Keski-Aasia on tärkeä erityisesti siksi, että alueella on runsaat energiavarat, joita Kiina pystyy hyödyntämään 2000-luvun aikana rakennettujen öljy- ja kaasuputkien avulla. Lisää putkikuljetuskapasiteettia on rakenteilla.

Presidentti Xin matka oli vahvasti energiapainotteinen. Kazakstanin vierailun yhteydessä allekirjoitettiin useita sopimuksia, joista tärkeimmät liittyivät Kaspianmeressä sijaitsevaan valtavaan Kashaganin öljykenttään. Valtion omistama China National Petroleum Corporation osti noin 8 prosentin osuuden öljykentästä 5 miljardilla dollarilla, ja Kiina lupautui rahoittamaan öljykentän kehittämistoimia tulevaisuuden öljytoimituksia vastaan.

Turkmenistanissa Xi kävi vihkimässä käyttöön uuden kaasukentän. Kentän on tarkoitus toimittaa kaasua Kiinaan, ja kiinalaiset ovat olleet vahvasti mukana sen rakentamisessa. Kiina ja Turkmenistan sopivat vuosittaisten kaasutoimitusten lisäämisestä 25 miljardilla kuutiometrillä 65 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Turkmenistanin vienti koostuu lähes yksinomaan kaasusta, josta valtaosa viedään Kiinan markkinoille.

Myös Uzbekistanissa kiinalaiset allekirjoittivat useita energia-alan sopimuksia, joiden yhteisarvo oli peräti 15 miljardia dollaria. Hankkeet liittyvät Uzbekistanin öljy- ja kaasuvaroihin sekä maan uraanivarojen hyödyntämiseen. Lisäksi maiden välille aiotaan rakentaa Kirgisian halki kulkeva rautatie.

Kirgisialle Kiina myönsi luottoja kolmella miljardilla dollarilla, josta puolet on määrä käyttää uuden kaasuputken rakentamiseen Turkmenistanista Kirgisian halki Kiinaan. Toinen puoli käytetään mm. sähkölaitoksen uudistamiseen, moottoritien rakentamiseen ja öljynjalostamon laajentamiseen.

Vaikka Kiina tuo Keski-Aasiasta runsaasti energiaa, Keski-Aasian osuus Kiinan tavaratuonnista on vain 1,3 %. Kiinan viennistä vain prosentti suuntautuu Keski-Aasian maihin. Keski-Aasian maille Kiina on sen sijaan muodostunut huomattavasti tärkeämmäksi kauppakumppaniksi, kun maat ovat etsineet vaihtoehtoja perinteisen Venäjän-kaupan rinnalle. Lähes kaikissa Keski-Aasian maissa Kiina on jo noussut Venäjän ohi tärkeimmäksi kauppakumppaniksi.