Kehitysyhteistyö on tuonut tytöt varhaiskasvatuksen ja opetuksen pariin.
Kehitysyhteistyö on viime päivinä herättänyt keskustelua Matti KääriäisenKehitysavun kirous -kirjan julkaisun myötä. Plan Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen vastaa kehitysyhteistyöhön liitettyihin väitteisiin.
”Kehitysyhteistyön tulokset eivät ole kestäviä tai pitkäkestoisia”
– Meillä on varmasti vielä paljon tehtävää tuloksien kertomisessa, sillä tuloksia työstämme on saatavilla paljonkin. Planin työ perustuu pitkäjänteiselle työlle yhteisöissä. Esimerkiksi Ugandassa olemme voineet siirtyä uusille, köyhemmille alueille, kun yhteisöt, joissa olemme pitkään työskennelleet, ovat kehittyneet ja niiden koulut toimivat yhteisöjen tuella. Boliviassa varhaiskasvatushankkeemme on ollut niin onnistunut, että sen seurauksena olemme olleet mukana valmistelemassa koko maan kattavaa varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä. Boliviassa suhteellisen pienellä hankkeellamme on siis ollut maanlaajuinen vaikutus.
”Köyhyys ole poistunut maailmasta, vaikka kehitysyhteistyötä on tehty pitkään”
– Vuosituhattavoitteiden yksi päätavoitteista oli puolittaa köyhyys vuoteen 2015 mennessä. Tämä tavoite täyttyi jo vuonna 2010. On totta, että Saharan eteläpuolisessa Afrikassa köyhyys ei ole vähentynyt yhtä nopeasti kuin esimerkiksi Aasiassa. Kehitysyhteistyö on yksi keino, jolla köyhyyttä voidaan vähentää. Samaan aikaan on puututtava yhteiskuntien eriarvoistumiseen, kansainväliseen kauppapolitiikkaan, yritysvastuuseen ja veroparatiiseihin. Köyhiä ei voi unohtaa kehitysyhteistyössä, siksi työskentelemme kaikista köyhimmissä yhteisöissä. Esimerkiksi tyttöjen koulutus tutkitusti vähentää köyhyyttä. Koulutetun tytön tulevan perheen toimeentulo kasvaa. Lisäksi köyhyyden kierre katkeaa, kun tyttö laittaa aikuisena omat lapsensa kouluun.
”Kehitysyhteistyö ei ole tuottanut tuloksia”
– Tänä päivänä yli 90 prosenttia lapsista aloittaa koulun, tytöt lähes yhtä usein kuin pojatkin. Sitkeä työ lasten ja erityisesti tyttöjen koulutuksen puolesta on tuottanut selviä tuloksia. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää. Tytöt jäävät usein koulusta pois poikia aiemmin, sillä heidät naitetaan alaikäisinä tai perheillä ei ole varaa pitää tyttöjä koulussa. Tytöillä on myös poikia vähemmän aikaa läksyihin, sillä he tekevät poikia enemmän kotitöitä. Tämä vaikuttaa tyttöjen koulumenestykseen. Tytöt kohtaavat edelleen poikia enemmän seksuaalista häirintää ja väkivaltaa.
”Kehitysmaissa on korruptiota”
– Korruptiota esiintyy kehitysmaissa. Juuri sen takia me Planissa työskentelemme paikallisten järjestöjen kanssa. Järjestöt ovat usein niitä, jotka kritisoivat ja vahtivat valtioiden vallanpitäjiä ja rahankäyttöä. Tämän vuoksi paikalliset järjestöt ovat tärkeä osa korruption torjuntaa. Työmme Planissa perustuu korruption nollatoleranssille. Pitkällä aikavälillä rehellisyys on tärkeämpää kuin lyhyen aikavälin vaikeudet työn toteuttamiselle. Lahjusten maksaminen aiheuttaa vaaroja työllemme ja ruokkii korruptiokulttuuria, siksi emme hyväksy sitä missään tilanteissa.
”Kehitysmaissa ei ole demokratiaa kehitysyhteistyöstä huolimatta”
– Planin työn perusta ovat ihmisoikeudet. Työmme perustuu sille, että paikalliset ihmiset ottavat itse vastuun kehityksestään, tuntevat oikeutensa ja pystyvät valvomaan, että ne toteutuvat. Aktiiviset kansalaiset ja paikalliset järjestöt edistävät demokratian toteutumista. Järjestöt työskentelevät joka päivä demokratian eteen.
Kuuntele Ossi Heinäsen haastattelu Ylen Ajantasa-ohjelmassa