Yksityisen pääoman nettomääräinen virta ulkomaille voimistui keskuspankin alustavien maksutasetietojen mukaan vuoden kolmannella neljänneksellä, etenkin yrityssektorilla (pl. pankit). Viimeisen neljän neljänneksen nettovirta ulos yksityiseltä sektorilta oli noin 2,5 % BKT:stä ja yrityssektorilta (pl. pankit ja käteisvaluutta) vajaat 3 % BKT:stä.
Yritysten suorat sijoitukset Venäjältä ulkomaille lisääntyivät kolmannella neljänneksellä tuntuvasti ja olivat ensimmäistä kertaa yli vuoteen suuremmat kuin suorat sijoitukset ulkomailta Venäjän yrityssektorille (kun huomioon ei oteta öljy-yhtiö TNK-BP:n omistuskauppaa maaliskuussa, mistä koitunut suora nettosijoitus ulkomaille oli arvoltaan 2 % vuotuisesta BKT:stä). Viimeisellä neljällä neljänneksellä suoria sijoituksia on tullut yrityssektorille enemmän (3 % BKT:stä) kuin yrityssektorilta on tehty suoria sijoituksia ulkomaille (2 % BKT:stä). Yritysten tekaisemilla kaupoilla aikaansaadut sekä tilastoimattomat pääomavirrat ulkomaille ovat pysyneet ennallaan (2–2,5 % BKT:stä).
Vaihtotaseen ylijäämän pienennyttyä pääomavirtojen vaikutus ruplan kurssiin on korostunut. Pääomavirtojen suuntautuessa nettomääräisesti ulkomaille ruplaan on kohdistunut loppukeväästä lähtien heikentymispaineita. Keskuspankki pidättäytyi lähes täysin valuuttamarkkinainterventioista viime vuoden syksystä kesän alkuun asti. Kesäkuun alusta keskuspankki on kuitenkin harannut hieman ruplan heikkenemispaineita vastaan tekemällä joka päivä pieniä ruplan tukiostoja. Toukokuusta ruplan kurssi on heikentynyt 5–6 % niin dollari/euro -ohjailukoriinsa kuin keskuspankin kauppapainotettuun valuuttakoriin nähden.