Basma

Basma (nimi muutettu) oli toisella luokalla kun hänen kotinsa tuhoutui pommituksissa Aleppon kaupungissa. Perheen kaikki kolme lasta oli joutunut lopettamaan koulunkäynnin konfliktin takia. Nyt Basma jatkaa opintojaan Pelastakaa Lasten tukemassa koulussa. Kuva: Pelastakaa Lapset

Koulu on yksi vaarallisimmista paikoista lapsille ja opettajille Syyriassa. Maan opetuslaitoksiin kohdistetaan yhä enemmän hyökkäyksiä ja niille aiheutetaan mittavaa vahinkoa ja tuhoa.

Useat Pelastakaa Lasten tukemat opetustilat Pohjois-Syyriassa ovat kärsineet ilmaiskuista, pommituksista ja räjähdyksistä. Hyökkäyksiä on ollut vähintään kerran kuukaudessa viimeisen vuoden aikana. Kesäkuussa ilmaiskut pakottivat sulkemaan yhden järjestön tukeman koulun, kun taas elokuussa toinen koulu kärsi vakavia vaurioita hyökkäyksessä. Syyriassa ainakin 3 465 koulua on vaurioitunut tai tuhottu, ja monia kouluja käytetään sotilaallisiin tarkoituksiin.

Pelastakaa Lasten tänään julkaistussa raportissa todetaan, että yhä useampi koulu joudutaan sulkemaan konfliktin takia. Ennen sotaa lähes kaikki syyrialaiset lapset olivat koulussa. Nyt koulujen oppilasmäärät ovat puolittuneet sotaa edeltäneestä tasosta.  Noin 2,8 miljoona lasta ei käy koulua ja Syyrian koulunkäyntiaste on maailman toiseksi huonoin.

Esikoulu

Lapsia Pelastakaa Lasten tukemassa alakoulussa maansisäisten pakolaisten leirissä. Osana opetusta annetaan lapsille psykososiaalista tukea. Piirtäminen on esimerkki terapiamuodosta, joka auttaa lapsia käsittelemään vaikeita kokemuksiaan. Kuva: Pelastakaa Lapset

– On häpeällistä, ettei humanitaarisen oikeuden velvoitetta suojella kouluja ja muita siviilikohteita noudateta.  Tämä vaarantaa viattomien lasten ja työlleen omistautuneiden opettajien elämän ja pakottaa miljoonat lapset lopettamaan koulunkäynnin, sanoo Pelastakaa Lasten humanitaarisen avun ohjelmapäällikkö Antti Toivanen.

Pahiten kärsineillä alueilla, kuten Aleppossa, koulunkäyntiaste on laskenut kuuteen prosenttiin.  Pelastakaa Lasten omista opetusohjelmista käy ilmi, että keskeyttämisaste on muihin alueisiin verrattuna kaksi kertaa suurempi maansisäisten pakolaisten leireillä sekä alueilla, joilla on suuri määrä kodeistaan paenneita ihmisiä.

Myös Syyriasta lähialueen maihin paenneiden lasten mahdollisuus käydä koulua on hyvin rajattua. Pakolaislapsista noin puolet ei ole koulussa. Ongelma on myös se, että pakolaislapset opiskelevat heille vieraan opetussuunnitelman mukaan ja opettajat puhuvat usein kieltä, jota he eivät ymmärrä.

Joka kymmenennen syyrialaisen pakolaislapsen arvioidaan olevan töissä.  Todellisuudessa työtä tekeviä lapsia on luultavasti paljon enemmän.  Jordaniassa hiljan tehdyn kyselyn mukaan 47 prosenttia pakolaisperheistä raportoi olevansa osin tai kokonaan riippuvaisia lasten ansiotuloista.

Koulussa olevat pakolaislapset joutuvat puolestaan kohtaamaan hyväksikäyttöä, kiusaamista ja syrjäytymistä. Heidän syykseen laitetaan usein myös se, että koulujen resurssit ovat pakolaistulvan takia erittäin tiukoilla.

– Lasten kurittaminen kouluissa on yleistä. Esimerkiksi Egyptissä lähes kolmannes kyselyymme osallistuneista lapsista kertoi opettajien lyöneen heitä.  Sanallista väkivaltaa on kokenut 70 prosenttia vastaajista.

Leiri

Maansisäisten pakolaisten leiri Irakissa. Noin 6.4 miljoonaa ihmistä on paennut taisteluja maan sisällä. Yhä useamman lapsen koulunkäynti on keskeytynyt. Kuva: Pelastakaa Lapset

Lasten traumaattiset kokemukset ovat aiheuttaneet lisääntyvää psyykkistä oireilua, mikä heikentää heidän oppimiskykyään. Puolet Pelastakaa Lasten Pohjois-Syyriassa haastattelemista lapsista kertoivat, että he eivät pysty keskittymään luokassa joko ollenkaan tai harvoin. Kolmasosa lapsista ei kykene noudattamaan aikuisten ohjeita ja lähes puolet lapsista ei pysty keskittymään koulutehtäviinsä. Lähes joka kolmas lapsi tuntee avuttomuutta, 39 prosenttia näkee painajaisia ja 42 prosenttia kokee surua.

Pelastakaa Lapset kehottaa kaikkia konfliktin osapuolia lopettamaan kouluihin kohdistuvat hyökkäykset ja noudattamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta.  Humanitaarisen avun rahoittajia pyydetään varmistamaan, että varoja on riittävästi toimintaan, jolla taataan syyrialaisten lasten suojelu ja turvallinen koulunkäynti.

– Meillä on velvollisuus varmistaa syyrialaisille lapsille mahdollisuus olla koulussa tuntematta pelkoa. Myös sodanjälkeinen Syyria tarvitsee nuoren sukupolven, joka on käynyt koulua.