Asekauppasopimuksen voimaantulo varmistui tänään New Yorkissa. Sopimuksen ratifiointiprosessi on ollut poikkeuksellisen nopea ja todistaa valtioiden vahvaa sitoutumista vastuuttoman asekaupan sääntelyyn sekä kansainvälisen asekaupan läpinäkyvyyden ja vastuunkannon lisäämiseen.
Tärkeänä tavoitteena on siviiliväestön aseman parantaminen ja sukupuolittuneen väkivallan vähentäminen aseellisissa konflikteissa. Sopimus sisältää määräykset laillisen asekaupan sääntelystä, mutta sillä pyritään myös vähentämään laitonta asekauppaa.
Asekauppasopimuksen aikaansaaminen on vuosien työn tulos. Suomi on osallistunut koko valmisteluprosessin ajan sopimuksen valmistelutyöhön yhtenä sopimuksen alkuperäisenä suosittajamaana ja jatkaa aktiivista työtään sopimuksen tehokkaan toimeenpanon ja universaalisuuden edistämiseksi. Sopimuksen valmistelutyöhön ovat osallistuneet eri valtioiden ja YK:n sihteeristön lisäksi myös eri alojen kansainväliset järjestöt ja kansalaisjärjestöt, joiden panos tulee olemaan merkittävä myös sopimuksen toimeenpanossa.
“Olen todella tyytyväinen, että vaadittavat 50 ratifiointia saavutettiin näin nopealla aikataululla”, ulkoministeri Erkki Tuomioja viesti New Yorkista. “Sopimus luo aikaisempaa vakaamman toimintaympäristön YK:n ja muiden järjestöjen antamalle humanitääriselle avulle, rauhanturvaamiselle ja konfliktien jälkeiselle rauhan rakentamiselle sekä lisäksi yhteisesti sovittujen kehitystavoitteiden saavuttamiselle”, ulkoministeri totesi.
Sopimuksen keskeiseen sisältöön kuuluvat ihmisoikeuksia ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta koskevat määräykset, joita Suomi sovelsi väliaikaisesti jo ennen sopimuksen kansainvälistä voimaantuloa.
Sopimuksen universaalisuuden saavuttaminen nousee merkittäväksi kysymykseksi sopimuksen voimaantulon jälkeen. Sopimus tuo odotettua lisäarvoa ainoastaan mikäli mahdollisimman monet valtiot, pienet ja suuret, aseiden tuottajat ja tuojat eri mantereilla tulevat sopimuksen osapuoliksi. Eri tahot antavat taloudellista tukea sopimuksen universaalisuustavoitteen saavuttamiseksi.
Suomi tukee sopimuksella perustettua rahastoa vuosittain miljoonalla eurolla neljän vuoden ajan. Suomi tukee lisäksi sopimukseen liittyvien seminaarien järjestämistä Tansaniassa, Nepalissa sekä alueellista hanketta Keski-Amerikassa osana pienaseisiin liittyviä kehitysyhteistyöhankkeita.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja isännöi 23.9.2014 New Yorkissa aamiaistilaisuuden, johon oli kutsuttu sopimuksen seitsemän alkuperäisen suosittajamaan edustajat (Suomen lisäksi Argentiina, Australia, Costa Rica, Japani, Kenia ja Yhdistyneet Kuningaskunnat). Tilaisuudessa käsiteltiin suosittajamaiden roolia sopimuksen tehokkaan toimeenpanon ja universaalisuuden edistämisessä.
YK:n yleiskokouksen korkean tason viikon yhteydessä järjestettiin 25.9.2014 ratifiointikirjojen yhteistalletustilaisuus, jolloin voimaantuloon vaadittava 50. ratifiointikirja talletettiin YK:n pääsihteerin huostaan New Yorkissa. Sopimus astuu näin ollen voimaan 25.12.2014. Suomi ratifioi sopimuksen 16.12.2013 ja talletti ratifioimiskirjansa 2.4.2014.