Gülhan opiskeli fysiikkaa Latakian Tishreen-yliopistossa, kun Syyrian sisällissota puhkesi. Hänen lupaava tulevaisuutensa katkesi ja hän on viettänyt nyt neljä vuotta Osmaniyen pakolaisleirillä kolmen nuoren lapsensa kanssa. Syyrian konflikti on laajin humanitaarinen katastrofi toisen maailmansodan jälkeen. Viime viikolla parlamentin kaksi valtuuskuntaa vieraili Turkissa tutustumassa pakolaisten tilanteeseen.
Gülhan on turkkilaista alkuperää oleva syyrialainen. Hänen tarinansa oli yksi niistä, jonka parlamentin kansalaisvapauksien valiokunnan ja budjettivaliokunnan delegaatiot kuulivat tutustuessaan pakolaisten tilanteeseen Turkissa 8.-11. helmikuuta 2015. Viiden vuoden taisteluiden jälkeen yli 250 000 syyrialaista on menettänyt henkensä, ja Gülhan on yksi niistä 11 miljoonasta, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa.
Turkissa on tällä hetkellä 2,5 miljoonaa pakolaista. EU:n jäsenmaat päättivät 3. helmikuuta, että ne perustavat 3 miljardin euron rahaston, jolla autetaan maata selviämään ennennäkemättömästä muuttoliikkeestä. Tällä hetkellä sadattuhannet syyrialaiset ovat paenneet Aleppon väkivaltaisuuksia ja ovat kerääntyneet Turkin etelärajalle.
Kansalaisvapauksien valiokunta (LIBE) Turkissa
Kansalaisvapauksien valiokunnasta vierailuun osallistui seitsemän hengen valtuuskunta, jota johti parlamentin varapuhemies Sylvie Guillaume (S&D, Ranska). He vierailivat Nizipin pakolaisleirillä 9. helmikuuta. Leirillä, joka sijaitsee noin 45 kilometriä Syyrian rajasta, on noin 15 000 syyrialaista pakolaista. Guillaumen mukaan parlamentin viesti oli, että “Turkin ja paikallisten yhteisöjen tekemä työ pakolaisten hyväksi on huomattu”.
Parlamentin jäsenet olivat tyytyväisiä siihen, että Turkki on järjestänyt suojaa, ruokaa, terveydenhuoltoa ja koulutusta pakolaisleireillä. He painottivat kuitenkin, että vain noin kymmenen prosenttia Turkissa olevista syyrialaisista pakolaisista elää pakolaisleireillä.
Kansalaisvapauksien valiokunnan mepit tutustuivat Nizip-vierailun jälkeen EU-rahoitteiseen ohjelmaan, jolla annetaan pakolaisleirien ulkopuolella eläville elektronisia kuponkeja. “Konttileireillä asuvien ihmisten ja leirien ulkopuolella asuvien ihmisten oloissa on suuret erot. Ulkopuolella olevat ovat hyvin haavoittuvaisessa asemassa ja he tarvitsevat pikaista apua erityisesti koulutuksen ja työpaikkojen suhteen.” Arvioiden mukaan puolet syyrialaisista pakolaisista on lapsia, ja vain 14 % alakouluikäisistä leirien ulkopuolella elävistä pakolaislapsista käy koulua.
Turkissa on tällä hetkellä eniten pakolaisia maailmassa. Kansalaisvapauksien valiokunnan valtuuskunta tapasi myös turkkilaisia viranomaisia ja YK:n pakolaisjärjestön edustajia Ankarassa. Lisäksi delegaatio vieraili pakolaisten rekisteröintikeskuksessa, jossa on tällä hetkellä rekisteröityneenä pakolaisia yli 80 maasta.
Budjettivaliokunta tutustui EU-varojen käyttöön
11-henkinen budjettivaliokunnan valtuuskunta oli Turkissa viime viikolla arvioimassa EU-varojen käyttöä pakolaisten tilanteen helpottamisessa. “He ovat kärsimättömiä ja haluavat palata takaisin omaan maahansa. Rauhan palauttamisen Lähi-itään täytyy olla tärkein tavoitteemme, sillä vain sillä tavalla voimme ratkaista muuttovirroista syntyvät ongelmat”, totesi budjettivaliokunnan puheenjohtaja Jean Arthuis (ALDE, Ranska) keskusteltuaan pakolaisperheen kanssa.
Arthuis sanoi, että on tärkeää saada pakolaisten tukemiseen tarkoitetut varat käyttöön ilman viivytyksiä ja viittasi Turkille suunnattuun kolmen miljardin euron rahastoon. “Turkin täytyy toimia avoimesti ja selkeästi. Täällä on selvästi todellinen hätätilanne, ja tarvitaan luottamusta, jos halutaan toimia nopeasti.”
Valtuuskunnan jäsenillä oli mahdollisuus vierailla EU-rahoitteisessa kirjastossa ja ruokakaupassa. Delegaatio tapasi myös YK:n pakolaisjärjestön, UNICEF:n sekä Turkin hallituksen edustajia.
EU:n tuki Syyrian kriisin
EU on lahjoittanut kansainvälisesti katsottuna eniten rahaa Syyrian konfliktin aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseen. Jäsenmaat ja unioni ovat yhteensä antaneet yli viisi miljardia euroa humanitaarisena apuna sekä kehitysyhteistyö- ja talousapuna. Toiveena on, että uudella kolmen miljardin euron rahastolla, josta mepit päättivät Strasbourgissa 2. helmikuuta, autetaan Turkkia auttamaan sekä pakolaisia että paikallisyhteisöjä, joiden alueella pakolaiset ovat.
Turkista on tullut viime vuosina paitsi pakolaisten kohdemaa, myös kauttakulkumaa. Vuoden 2015 loppuun mennessä yli miljoona ihmistä oli saapunut Eurooppaan merireittiä, ja 49 % heistä oli syyrialaisia. Suuri osa heistä tuli meren yli Turkista Kreikkaan, ja kreikkalaiselle Lesboksen saarelle tuli yksistään yli puoli miljoonaa ihmistä.
Eikä ihmisten tulolle näy loppua. YK:n pakolaisviraston viimeisimpien lukujen mukaan Eurooppaan saapui veneellä yli 80 000 ihmistä vuoden 2016 kuutena ensimmäisenä viikkona. Se on enemmän kuin mitä Eurooppaan saapui vuoden 2015 neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Tämän lisäksi yli 400 ihmistä on menettänyt henkensä yrittäessään Eurooppaan merireittiä.