Saksalaisen Barbara Lochbihlerin (Vihreät / EVA) mukaan EU:n tulisi keskittyä ulkosuhteissaan nykyistä enemmän ihmiskaupan torjuntaan.
Ihmiskauppa on nykyajan orjuutta, jossa kauppiaat tekevät voittoa myymällä uhrejaan esimerkiksi prostituutioon tai pakkotyöhön. Viime viikon täysistunnossa hyväksyttiin päätöslauselma siitä, kuinka Euroopan unionin ulkopolitiikkaa voidaan käyttää ihmiskaupan torjumiseen. Mietinnön esittelijä, saksalainen Barbara Lochbihler (Vihreät / EVA) toivoi haastattelussamme enemmän toimia uhrien suojelemiseksi ja pakkotyön ja rahanpesun torjumiseksi.
Parlamentti pitää ihmiskaupan kehitystä tarkasti silmällä. Toukokuussa se arvioi EU:n nykyisen ihmiskaupan vastaisen lainsäädännön toimeenpanoa ja nyt se hyväksyi mietintösi ihmiskaupan torjumisesta ulkosuhteiden avulla.
Kyllä, EU arvioi parhaillaan uudelleen ihmiskaupan vastaista toimintasuunnitelmaansa, joten nyt on oikea aika ottaa voimakkaampi ulkopoliittinen kanta.
Kuinka Euroopan parlamentti ja unioni voivat torjua ihmiskauppaa ulkosuhteissaan?
Euroopan unionissa toimii yrityksiä, jotka ovat hyötyneet orjatyövoimasta muissa maissa. Ihmiskauppa on yksi kaikkein tuottoisimmista liiketoiminnan muodoista. Euroopan täytyy esittää kysymys siitä, minne raha menee.
Vaikka maailmanlaajuisesti valtaosa maista kieltää ihmiskaupan lailla, näiden lakien toimeenpano ei aina ole kunnollista, tai jää hyvin pinnalliseksi. EU voi käyttää kauppapolitiikkaansa vaatiakseen lisää toimia kolmansilta mailta. Kun EU:n ihmisoikeussäädökset otetaan kauppaneuvotteluissa vakavasti, voimme sanoa esimerkiksi että ”sinun on parannettava tätä tilannetta ennen kuin voimme jatkaa neuvotteluja”.
Nykyisin vain pieni osa ihmiskauppatapauksista tulee ilmi. Voisimmeko parantaa tapausten havaitsemisen mahdollisuutta jäljittämällä, mistä raha tulee?
Rahaa seuraamalla voimme selvittää, kuka ihmiskaupan takana on. Siellä on toki yksityishenkilöitä, mutta valtaosin tapauksista ovat vastuussa järjestäytyneet rikollisverkostot. Myös tästä syystä meidän täytyy parantaa Europolin ja jäsenvaltioiden toimintakykyä ja varmistaa, että ne sovittavat toimensa yhteen ja parantavat tietojenvaihtoa.
Kuinka muuttoliikekriisi vaikuttaa EU:n ihmiskaupan vastaiseen toimintasuunnitelmaan?
Frontex ja muut rajavirastot, jotka ovat tekemisissä maahanmuuttajien ja pakolaisten kanssa, on koulutettava tunnistamaan ihmiskaupan uhrit. On tehtävä selväksi, että ihmisten salakuljetus ei ole sama asia kuin ihmiskauppa.
Mitä muuta EU voi tehdä auttaakseen ihmiskaupan uhreja?
Ensinnäkin, meidän tulee ennaltaehkäistä ja parantaa tietoisuutta, jotta ihmiset eivät lankea ansaan. Lisäksi on varmistettava ihmiskaupan uhrien riittävä laillinen suojelu, jotta heitä ei uhata lähettää takaisin, ja he voivat todistaa oikeudessa ihmiskauppiaita vastaan. Tällä hetkellä uhrit menevät oikeuteen vain harvoin, sillä heitä ei suojella riittävästi.