Iranin viranomaiset rajoittivat pääsyä internetiin, jotta tieto turvallisuusjoukkojen väkivaltaisuuksista ei leviäisi koko maailman tietoon. Internetin käyttöä on rajoitettu myös monissa muissa maissa kansannousujen aikaan.

Iranin viranomaiset estivät tarkoituksella pääsyn internetiin koko maassa vuoden 2019 marraskuun veristen mielenosoitusten aikana. Turvallisuusjoukot kävivät kovalla voimalla ja väkivallalla mielenosoittajien kimppuun tappaen ainakin 304 aikuista ja lasta vuoden takaisissa mielenosoituksissa.

Internetin sulkemisella viranomaiset pyrkivät salaamaan turvallisuusjoukkojen väkivaltaisuuksien ja tappojen mittaluokkaa maailmalta, toteaa Amnesty International. Verkko suljettiin 16.11.2019, joka oli mielenosoitusten väkivaltaisin päivä. Ainakin 100 mielenosoittajaa ja ohikulkijaa tapettiin tuona päivänä. Verkko oli alhaalla kaikkiaan viisi päivää. Tuona aikana ainoastaan Iranin oma verkko oli toiminnassa, mikä mahdollisti muun muassa valtion sivustojen ja pankkipalveluiden käytön. Myös marraskuun 2019 jälkeen internetiin pääsyä on rajoitettu Iranissa uusien mielenosoitusten yhteydessä.

Internetin rajoittamisella hiljennetään kriittisiä ääniä

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan internetin käyttöä ei saa vaikeuttaa tai estää rauhanomaisten mielenilmausten yhteydessä. Tästä huolimatta internetin rajoittamista on käytetty toisinajattelun ja kriittisten äänten hiljentämiseksi tai tukahduttamiseksi erityisesti kansannousujen tai mielenilmausten yhteydessä. Internetin käyttö mahdollistaa rauhanomaisten mielenosoitusten järjestämisen, valtaapitävien toiminnan kritisoinnin sekä ihmisoikeusloukkausten dokumentoinnin, joihin kaikilla on oikeus kansainvälisten ihmisoikeussopimusten perusteella.

“Iranissa viranomaiset määräsivät internet-palveluntarjoajat sulkemaan verkon protestien yltyessä. Myös Valko-Venäjällä mobiiliverkko suljettiin elokuun vaalien jälkeisten rauhanomaisten mielenosoitusten ensimmäisten päivien aikana lähes kokonaan, ilmeisesti viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Internetin käytön rajoittamisella tai sulkemisella heikennetään ihmisten sananvapautta ja kokoontumisvapautta sekä mahdollisuutta hakea ja saada tietoa”, Amnestyn Suomen osaston asiantuntija Anu Tuukkanen sanoo.

“Kaikkien internet-palveluntarjoajien tulisi julkisesti kyseenalaistaa viranomaisten käskyt, joilla rajoitetaan ihmisoikeuksia mielivaltaisesti, ja pyrkiä oikeusteitse estämään verkon sulkeminen.”

Tänään Amnesty julkaisee uuden A web of impunity: The killings Iran’s internet shutdown hid -verkkosivuston. Verkkosivulta löytyy yli 100 videota kaikkiaan 31 kaupungista Iranissa. Videoilla näkyy, kuinka turvallisuusjoukot ampuvat aseistautumattomia mielenosoittajia ja ohikulkijoita tuliaseilla ja käyttivät vesitykkejä ja kyynelkaasua.

Verkkosivu on kunnianosoitus turvallisuusjoukkojen väkivaltaa taltioineiden iranilaisten rohkeudelle. Heidän ansiostaan maan hallitus ei pystynyt internetyhteyksien katkaisemisella piilottamaan totuutta maailmalta.

Turvallisuusjoukkojen räikeästä väkivallasta huolimatta yhtäkään rikostutkintaa ei ole aloitettu eikä ketään ole tuotu vastuuseen satojen ihmisten tappamisesta mielenosoituksissa. Amnesty vaatii jälleen YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenvaltioita valtuuttamaan tutkinnan Iranin mielenosoituksissa tapahtuneista tapoista ja varmistamaan, että niitä suunnitelleet ja toteuttaneet henkilöt joutuvat vastaamaan teoistaan oikeudessa.