“Matkalla kouluun pelkään itsemurhaiskuja, sieppauksia ja että joku voisi tappaa minut. Maassani on sota. Lapsia tapetaan eikä meitä suojella. Meillä ei ole kunnollisia kouluja”, Hemat, 10, Kabulin maakunta.
Afganistanissa jopa kaksi kolmannesta vanhemmista kertoo lastensa pelkäävän räjähdyksiä, sieppauksia tai muuta väkivaltaa koulumatkallaan, todetaan Pelastakaa Lasten raportissa. Järjestön toteuttama kyselytutkimus osoittaa, että monet lapset pelkäävät jatkuvasti henkensä puolesta. Lapset eivät myöskään saa riittävää tukea päästäkseen vaikeiden kokemustensa yli.
Neljässä Afganistanin maakunnassa toteutettuun kyselyyn osallistui 600 lasten huoltajaa ja 90 lasta. Enemmistö vastaajista kertoi, että lapset kokevat eniten turvattomuutta koulumatkallaan tai ollessaan toreilla, hallintorakennusten läheisyydessä tai tarkastuspisteillä.
‒ Tällä viikolla juhlistamme ympäri maailmaa 30-vuotiasta lapsen oikeuksien sopimusta. Afganistanissa lapset eivät kuitenkaan ole kokeneet mitään muuta kuin sotaa ja turvattomuutta, toteaa Anne Haaranen, Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja.
‒ Lapset kantavat myös Afganistanin konfliktin raskaimman taakan ja heiltä evätään kaikki turvalliseen arkeen kuuluvat asiat. Sen lisäksi, että lapsia uhkaa kuolema ja vammautuminen, turvattomuus järkyttää myös lasten henkistä hyvinvointia.
Pelastakaa Lasten selvityksessä käy ilmi, että suuri osa lapsista kärsii masennuksen ja ahdistuksen kaltaisista oireista. Samalla lapsille ei ole tarjolla niitä palveluja, joita he tarvitsisivat.
Joillain alueilla lähes kaikki (95 %) haastatellut vanhemmat kertoivat, että heidän lapsensa ovat kokeneet konfliktiin liittyviä tapahtumia. Lapset pelkäävät räjähdyksiä, ammuskelua ja helikoptereiden ääntä mennessään kouluun, käydessään toreilla tai leikkiessään ulkona. Vain vajaa kolmannes lapsista ilmoitti tuntevansa itsensä turvalliseksi koulussa. Turvattomuuden tunteet olivat yleisempiä tyttöjen keskuudessa. Monet lapset kertovat olevansa liian peloissaan edes mennäkseen ulos.
‒ Kylässämme mikään paikka ei ole turvallinen, kun taisteluja puhkeaa. Kotona on kuitenkin parempi olla kuin ulkona. Suojaudumme huoneiden nurkkiin, kertoo 14-vuotias tyttö Sar-e-Polin maakunnassa.
‒ Neljätoistavuotias veljeni oli lähellä iskua Darulamanilla. Iskun jälkeen hän oli jatkuvasti peloissaan ja ahdistunut. Kotona hän säpsähti pystyyn aina kuullessaan äänen, jopa siihen, että ovi menee kiinni, sanoo 16-vuotias tyttö Kabulista.
Vanhemmat todistavat lastensa hädän
Kyselyyn osallistuneista vanhemmista lähes kolme neljännestä kertoo lastensa kokevan pelkoa ja ahdistusta konfliktin vuoksi. Vajaa puolet sanoo lasten olevan suruissaan pitkiä aikoja ja kärsivän univaikeuksista. Monet vanhemmat ilmoittavat lastensa vahingoittaneen itseään konfliktiin liittyvien kokemusten jälkeen. Huoltajien mukaan tällainen reaktio on yleisempää tytöillä kuin pojilla. Vanhemmat katsovat, että armeijan ja aseellisten oppositioryhmien väliset yhteenotot muodostavat suurimman uhan lapsille. Vaikka lapsilla olisi ilmeinen tarve saada apua, sitä ei kuitenkaan ole riittävästi tarjolla. Vanhemmista 70 prosenttia kertoi, että tukipalveluja ei ole saatavilla.
‒ Lapsen oikeuksia on puolustettava kaikkialla, myös Afganistanissa. Lasten on voitava käydä koulua joutumatta pelkäämään henkensä puolesta. Peloista, ahdistuksesta ja muista mielenterveydellisistä häiriöistä kärsiville lapsille on varmistettava riittävästi tukea ja tarpeen mukaan erikoistunutta hoitoa, toteaa Haaranen.
‒ Suomen hallituksen pitää osaltaan toimia sen puolesta, että lapsia sodan ja konfliktien jaloissa suojellaan. Lasten oikeuksien rikkomukset tulee järjestelmällisesti tuomita ja rikkomuksiin syyllistyneiden saattamista vastuuseen tukea. Humanitaarista apua konfliktialueilla eläville lapsille pitää lisätä. Juuri lapset ovat konfliktien suurimpia kärsijöitä, mutta silti lastensuojelu ja koulutus ovat alirahoitetuimpia humanitaarisen avun sektoreita, Haaranen sanoo.
- Afganistanin opetusministeriön tietojen mukaan 1 153 kouluun on kohdistettu hyökkäyksiä tai muuta haitallista toimintaa vuodesta 2013 lähtien. Koulurakennuksia on poltettu tai vahingoitettu. Oppilaitosten opettajia, muuta henkilökuntaa tai oppilaita on tapettu tai haavoitettu. Osa kouluista on suljettu tai otettu sotilaalliseen käyttöön.
- Opetusministeriön tietojen mukaan 2 787 opettajaa, muuta koulun henkilökuntaa tai oppilasta on tapettu tai haavoittunut konfliktin seurauksena viimeisen kuuden vuoden aikana. Tapettujen tai haavoittuneiden määrä viime vuonna oli 377.
- Oppilaitoksiin kohdistuneet hyökkäykset ovat Afganistanissa viime aikoina lisääntyneet. Vuonna 2018 hyökkäyksiä kohdistui ennätykselliseen määrään (377) kouluja. Tämä johtuu osin siitä syystä, että kouluja käytettiin parlamenttivaalien äänestyspaikkoina.
Pelastakaa Lasten haastattelututkimus toteutettiin huhtikuussa 2019 valituilla alueilla Kabulin, Balkhin, Faryabin ja Sar-e-Polin maakunnissa. Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Syvähaastatteluihin osallistui 30 henkilöä (6 naista ja 24 miestä), mukaan lukien viranomaisten sekä kehitysyhteistyön edustajia. Kahdeksaan ryhmähaastatteluun osallistui lapsia kaikista selvityksen alla olevista maakunnista. Määrällinen tutkimusaineisto kerättiin kotitaloustutkimuksen muodossa, johon sisältyi henkilökohtaiset haastattelut 600 huoltajan sekä lapsen kanssa (puolet naisia ja tyttöjä). Ryhmäkeskusteluihin osallistuneiden tyttöjen keskimääräinen ikä oli 11 ja poikien 10.
Pelastakaa Lapset on toiminut Afganistanissa vuodesta 1976, toteuttaen tällä hetkellä ohjelmia 16 maakunnassa joko suoraan tai kumppaneiden kautta. Toiminta tavoittaa yli 700 000 lasta.
Pelastakaa Lasten tutkimusraportti, Afraid to go outside: The impact of conflict on children in Afghanistan,