{"id":995,"date":"2016-05-23T09:57:01","date_gmt":"2016-05-23T09:57:01","guid":{"rendered":"http:\/\/www.victoriamedia.org\/kalastusviesti\/?p=995"},"modified":"2016-05-23T09:57:01","modified_gmt":"2016-05-23T09:57:01","slug":"mikkelin-lahivesilla-poistettiin-tehopyynnilla-56-tonnia-kalaa-kolmessa-viikossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.victoriamedia.org\/kalastusviesti\/mikkelin-lahivesilla-poistettiin-tehopyynnilla-56-tonnia-kalaa-kolmessa-viikossa\/","title":{"rendered":"Mikkelin l\u00e4hivesill\u00e4 poistettiin tehopyynnill\u00e4 56 tonnia kalaa kolmessa viikossa"},"content":{"rendered":"

\"2016-05-23<\/a><\/p>\n

Mikkelin alapuolisella Saimaalla, Siikasalmeen asti ulottuvalla alueella, pyydettiin kev\u00e4\u00e4n poistokalastuksessa yhteens\u00e4 kalaa vajaat 56\u00a0000 kiloa. Pyynti tehtiin 12 rys\u00e4ll\u00e4 rannan tuntumasta. Saalis toimitettiin turkisel\u00e4inten rehuksi. Petokalat (hauki, kuha, made, taimen, kookas ahven) ja lohikalat (siika ja taimen) vapautettiin.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 vuonna tehopyynti sujui suunnitelman mukaisesti ja varsin nopeasti, eli kolmessa viikossa. S\u00e4\u00e4olot olivat hyv\u00e4t ja j\u00e4rvivesi l\u00e4mpeni j\u00e4iden l\u00e4hdetty\u00e4 nopeasti, jolloin kala parveutui rannoilla ja k\u00e4vi hyvin pyydyksiin.<\/p>\n

Saalis s\u00e4rkikalavaltaista, petokalojen osuus v\u00e4h\u00e4inen<\/strong><\/p>\n

Suurimmat saaliit saatiin Annilan sel\u00e4lt\u00e4 (21 tonnia) ja Kyyhkyl\u00e4nsel\u00e4lt\u00e4 (21 tonnia). Launialansel\u00e4lt\u00e4 poistettiin kalaa vajaat 10 tonnia ja Mustasel\u00e4lt\u00e4 5 tonnia. Pappilansel\u00e4ll\u00e4 ei t\u00e4n\u00e4 vuonna pidetty pyydyksi\u00e4. Pyydyskohtainen saalis oli keskim\u00e4\u00e4rin noin 300 kg kokemiskertaa kohti. Saaliista l\u00e4hes puolet eli 26 tonnia oli s\u00e4rke\u00e4 ja reilu kolmasosa eli 20 tonnia lahnaa. Merkitt\u00e4vimm\u00e4t muut saalislajit olivat kuore (13 %) ja salakka (3 %). S\u00e4rki ja lahna olivat saalisn\u00e4ytteiden perusteella keskim\u00e4\u00e4rin pienikokoista.<\/p>\n

S\u00e4rkikalojen osuus kokonaissaaliista oli 87 %, joka on merkki rehev\u00f6ityneest\u00e4 vesialueesta ja vinoutuneesta kalakannasta. Petokalojen, kuten hauen sek\u00e4 erityisesti ahvenen ja kuhan m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli hyvin v\u00e4h\u00e4inen, joten petokalat eiv\u00e4t pysty pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kurissa s\u00e4rkikalojen suurta biomassaa. Viime vuoden 57 tonnin yhteenlaskettu saalis muodostui l\u00e4hes kokonaan s\u00e4rkikaloista. T\u00e4n\u00e4 vuonna kuoretta saatiin enemm\u00e4n, mik\u00e4 johtuu aikaisemmasta pyyntiajankohdasta.<\/p>\n

Kahdelle ensimm\u00e4iselle kalastusvuodelle asetetut tavoitteet (55 t kalaa vuodessa, 60 kg\/ha) ovat t\u00e4yttyneet. T\u00e4m\u00e4n kev\u00e4\u00e4n tehopyynnin seurauksena j\u00e4rvest\u00e4 poistui fosforia vajaat 500 kg, kun esimerkiksi Mikkelin Kenk\u00e4veronniemen j\u00e4tevedenpuhdistamon vesist\u00f6kuorma fosforin osalta on keskim\u00e4\u00e4rin noin 1\u00a0400 kg vuodessa.<\/p>\n

Tavoitteena parantaa vedenlaatua ja kalaston rakennetta<\/strong><\/p>\n

Tehopyynti oli osa kolmivuotista poistokalastushanketta, jossa vuosien 2015-2017 aikana kev\u00e4isell\u00e4 rys\u00e4pyynnill\u00e4 on tavoitteena poistaa yhteens\u00e4 155 tonnia kalaa. Poistokalastusta rahoitetaan j\u00e4tevedenpuhdistamon kalatalousmaksuista kertyneill\u00e4 varoilla. Muita rahoittajia ovat Mikkelin kaupunki, ELY-keskus ja Mikkelin kalastusalue. Kalastuksen toteutti Vendace Ky ja tilaajana oli Etel\u00e4-Savon ELY-keskus. Kolmas ja n\u00e4ill\u00e4 n\u00e4kymin viimeinen kalastuskerta k\u00e4ynnistyy ensi kev\u00e4\u00e4n\u00e4 j\u00e4iden l\u00e4hdetty\u00e4.<\/p>\n

Tehokalastuksen avulla pyrit\u00e4\u00e4n pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 parantamaan Siikasalmen yl\u00e4puolisen alueen vedenlaatua ja kalaston rakennetta. Tavoitteena on poistaa kaloihin sitoutunutta fosforia ja parantaa tyydytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 luokassa olevan vesialueen tilaa. Vesialueen tilaa heikent\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 liiallinen rehevyys, jota ilment\u00e4v\u00e4t muun muassa korkeat ravinnepitoisuudet. Rehev\u00f6itymisen seurauksena syv\u00e4nteet k\u00e4rsiv\u00e4t happiongelmista erityisesti kes\u00e4aikana. Tehokalastuksella vaikutetaan my\u00f6s j\u00e4rven ravintoverkon rakenteeseen ja hidastetaan j\u00e4rven sis\u00e4ist\u00e4 ravinnekiertoa. Tavoitteena on, ett\u00e4 s\u00e4rkikalojen osuus v\u00e4henee, petokalojen osuus kasvaa ja lohikalojen elinolosuhteet paranevat.<\/p>\n

Uusi j\u00e4tevedenpuhdistamo v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kuormitusta, muitakin toimenpiteit\u00e4 tarvitaan<\/strong><\/p>\n

Hankkeen tavoitteiden saavuttamisen ja vaikutusten pysyvyyden kannalta merkitt\u00e4vin uhkatekij\u00e4 on ulkoinen kuormitus. Valuma-alueelta tulevaa ravinnekuormitusta tulisi pysty\u00e4 pienent\u00e4m\u00e4\u00e4n nykyisest\u00e4. Merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 toimenpiteen\u00e4 on uuden j\u00e4tevedenpuhdistamon rakentaminen Mets\u00e4-Sairilaan. Nykyaikaisen tekniikan avulla pystyt\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n asumaj\u00e4tevesien aiheuttamaa kuormitusta nykytasosta. Lis\u00e4ksi tarvitaan muun muassa maatalouden vesiensuojelun parantamista valuma-alueella, haja-asutuksesta syntyv\u00e4n kuormituksen v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 hulevesikuormituksen hallintaa.<\/p>\n

Tavoitteiden saavuttamisen kannalta olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vesialueen omistajat olisivat osaltaan valmiita sitoutumaan j\u00e4rven hoitotoimiin. Rikkonaista vesialueiden omistusta tulisi yhten\u00e4ist\u00e4\u00e4. Osakaskuntien ja j\u00e4rjest\u00e4ytym\u00e4tt\u00f6mien vesialueiden yhdist\u00e4minen laajemmiksi kokonaisuuksiksi toisi etuja vesiensuojelun lis\u00e4ksi my\u00f6s kalavesien hoidon j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 ajatellen.<\/p>\n