{"id":529,"date":"2015-01-22T12:54:12","date_gmt":"2015-01-22T12:54:12","guid":{"rendered":"http:\/\/www.victoriamedia.org\/kalastusviesti\/?p=529"},"modified":"2015-01-22T12:57:08","modified_gmt":"2015-01-22T12:57:08","slug":"etela-savon-pilkkiahventen-elohopeapitoisuudet-turvallisella-tasolla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.victoriamedia.org\/kalastusviesti\/etela-savon-pilkkiahventen-elohopeapitoisuudet-turvallisella-tasolla\/","title":{"rendered":"Etel\u00e4-Savon pilkkiahventen elohopeapitoisuudet turvallisella tasolla"},"content":{"rendered":"

Viidelt\u00e4toista Etel\u00e4-Savon j\u00e4rvialtaalta on vuosina 2010-2014 tutkittu pilkkiahvenkokoluokan (10-21 cm) ahventen elohopeapitoisuudet. Tutkimukset on tehty vesienhoitoty\u00f6h\u00f6n liittyv\u00e4n kemiallisen tilan arvioinnin asettamalla tavalla. Kalan\u00e4ytteenotoista vastasivat RKTL, Etel\u00e4-Savon ELY keskus sek\u00e4 paikalliset osakaskunnat, ja m\u00e4\u00e4ritykset teki Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus.
\nTutkituista j\u00e4rvist\u00e4 vain Saimaan Y\u00f6vedell\u00e4 pyydettyjen ahventen keskiarvopitoisuus ylitti EU:n ymp\u00e4rist\u00f6laatunormin. Haukivuoren Kyyvedelt\u00e4 pyydettyjen ahventen arvot olivat normirajalla ja muiden kohteiden arvot alittivat rajan. Normirajapitoisuus on kuitenkin puolet elintarvike-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ahvenelle asetetusta enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 (0,5 mg\/kg), joten syyt\u00e4 huoleen t\u00e4m\u00e4n kokoluokan ahventen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n alueemme suurimmilla humusj\u00e4rvill\u00e4 ole. Ainakin Y\u00f6veden osalta tarvitaan kuitenkin jatkovuosina lis\u00e4n\u00e4ytteenottoa.<\/p>\n

Pyydetyt ahvenet ovat olleet yli 90 %:sti kooltaan alle 21-senttisi\u00e4 eli pienehk\u00f6j\u00e4. Voimassa olevan ohjeistuksen mukaan elohopeam\u00e4\u00e4rityksiin valitaan 15-21 cm:n ahvenia, eik\u00e4 esimerkiksi hauen tai kuhan elohopeapitoisuuksien perusteella luokitella j\u00e4rvien kemiallista tilaa. T\u00e4m\u00e4 vaikuttaa tuloksiin siten, ett\u00e4 pitoisuudet ovat pienempi\u00e4 kuin i\u00e4kk\u00e4\u00e4mmill\u00e4 ja kooltaan yli 25 cm:n kaloilla. M\u00e4\u00e4rityksiin kelpuutettujen ahventen koko on pakko vakioida jollakin tapaa, jotta jatkossa voidaan tehd\u00e4 luotettavia vuosien ja j\u00e4rvienv\u00e4lisi\u00e4 vertailuja ja haarukoida valtakunnallista yleistilannetta.<\/p>\n

Tulokset yll\u00e4ttiv\u00e4t positiivisesti<\/p>\n

Mikkelin kaupungin l\u00e4hivesill\u00e4 on varsin alhaiset pilkkiahvenkokoluokan elohopeapitoisuudet. Kalan\u00e4ytteit\u00e4 pyydettiin siell\u00e4 kaikkiaan 15 ahvenesta Pursialan, Annilansel\u00e4n ja Heimarin alueella. Hieman yll\u00e4tt\u00e4en l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 kaupunkia olikin pienempi\u00e4 pitoisuuksia kuin Heimarissa, mutta mink\u00e4\u00e4n alueen keskiarvoissa ei Mikkelin alapuoleisen Saimaan osalta ole laatunormin ylityksi\u00e4. Sataman ja Kenk\u00e4veron alueella ei koepyydetty kaloja, ja viisainta onkin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 venesatamien, puhdistamojen ja nykyisten tai entisten saha-alueiden l\u00e4hivesien kalojen k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 ravinnoksi. N\u00e4ill\u00e4 alueilla tulevat kyseeseen monet muutkin raskasmetallit ja ep\u00e4puhtaudet kuin elohopea.<\/p>\n

Etel\u00e4-Savon j\u00e4rvien ahventen elohopeatilanne on parempi kuin ymp\u00e4r\u00f6ivien maakuntien, sill\u00e4 mm. Pohjois-Karjalassa on vesist\u00f6j\u00e4, joissa ahventen elohopeapitoisuus ylitt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6laatunormin. Muutamissa tutkimuskohteissa kuten Puruvedell\u00e4, Puulalla ja Pihlajaveden etel\u00e4osassa ahvenet ovat jopa poikkeuksellisen puhtaita. Ainoa j\u00e4rvialue, jolla ahvenelohopean laatunormi ylittyy Etel\u00e4-Savossa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kymmenen kalan keskiarvona, on Saimaan Y\u00f6vesi. Koekalastukset toteutettiin siell\u00e4 viime toukokuussa Himalansaaren pohjois-ja it\u00e4puolella. Laatunormi ylittyy Y\u00f6vedell\u00e4 0,05 milligrammalla, mutta suurinkin pitoisuus on silti et\u00e4\u00e4ll\u00e4 elintarvikelains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Kyyveden lis\u00e4ksi Haukivedell\u00e4 saatiin aluksi ymp\u00e4rist\u00f6laatunormin rajalla oleva keskiarvotulos, mutta ELY-keskuksen tekemiss\u00e4 lis\u00e4selvityksiss\u00e4, joissa n\u00e4ytekalat ker\u00e4ttiin laajemmalta ja kattavammalta alueelta j\u00e4rven eri osista, Haukiveden ja Pihlajaveden keskiarvot alenivat huomattavasti. Periaatteessa Y\u00f6veden ja Kyyveden tulokset antaisivat aihetta jatkoselvityksiin, vaikkeiv\u00e4t ole kalojen k\u00e4ytett\u00e4vyyden kannalta h\u00e4lytt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n

Metyylielohopea pysyv\u00e4 yhdiste, ilmaper\u00e4iset p\u00e4\u00e4st\u00f6t mahdollinen syy vaihteluun<\/p>\n

Ilmaper\u00e4isen elohopean laskeuman on yleisesti esitetty olevan suurin kaloihin kertyv\u00e4n elohopean l\u00e4hde nykyoloissa. Elohopeaa p\u00e4\u00e4tyy ilmaan etenkin metalli- ja kemianteollisuudesta ja j\u00e4tteiden sek\u00e4 kivihiilen poltosta. Elohopea, varsinkin sen metyylimuoto, on vesist\u00f6ihin p\u00e4\u00e4dytty\u00e4\u00e4n kohtalaisen pysyv\u00e4 yhdiste. T\u00e4st\u00e4 on osoituksena kotimainen tutkimus, jossa yli 60 j\u00e4rven haukien elohopeapitoisuuksia vertailtiin samoilla menetelmill\u00e4 1980-luvulla ja 2000-luvun alussa. Vaikka ilmaper\u00e4inen elohopealaskeuma v\u00e4heni puolella vuosien 1990 ja 1997 v\u00e4lill\u00e4, olivat pienten mets\u00e4j\u00e4rvien kalaelohopeapitoisuudet edelleen 1980-luvun tasolla.<\/p>\n

J\u00e4rven ja etenkin sen valuma-alueen ominaisuudet vaikuttavat kohtalaisen paljon saatuihin tuloksiin. J\u00e4rven koolla suhteessa sen valuma-alueen kokoon on todettu olevan suurehko merkitys elohopean kertymiseen. Pienialainen j\u00e4rvi, joka omaa suuren valuma-alueen, olisi herkempi “ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n” elohopeaa kuin vesimassaltaan suuri j\u00e4rvi, jolla on pieni veden kertymisalue. Pienet mets\u00e4j\u00e4rvet, jotka omaavat suo- ja turvemaavaltaisen isohkon valuma-alueen, ovat erityisen herkki\u00e4 elohopean kertymiselle. P\u00e4\u00e4tehakkuut, maanmuokkaus ja soiden ojitukset lienev\u00e4t pahimmat elohopean hajakuormitusta maa-alueilta kasvattavat tekij\u00e4t; Pohjois-Suomessa n\u00e4iden ohella tekoaltaat ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn aiheuttama eroosio. N\u00e4in ollen Kyyveden tapauksessa hajakuormitus ja humuksisuus voisivat selitt\u00e4\u00e4 ainakin osaltaan hieman koholla olevia elohopeapitoisuuksia; valuma-alueesta yli 30 % on turvemaita, ja elohopean hajakuormitusta tapahtuu erityisesti humuskuormitukseen liittyneen\u00e4. Y\u00f6veden osalta on ennenaikaista spekuloida syill\u00e4, sill\u00e4 tulos perustuu varsin pieneen n\u00e4ytekalam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 maksimipitoisuus ole siell\u00e4 muita j\u00e4rvi\u00e4 suurempi.<\/p>\n

On tunnettua, ett\u00e4 sis\u00e4vesien kaloista erityisesti petokaloissa saattaa olla elohopeariski, sill\u00e4 elohopea kertyy ravintoketjujen huipulle. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut poikkeuksia kalan yleisiin sy\u00f6ntisuosituksiin. Niiden mukaan haukea suositellaan lapsille, nuorille ja hedelm\u00e4llisess\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 oleville vain 1\u20132 kertaa kuussa. Raskaana olevien ja imett\u00e4vien suositellaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n haukea kokonaan. Lis\u00e4ksi sis\u00e4vesialueiden kalaa p\u00e4ivitt\u00e4in sy\u00f6vi\u00e4 suositellaan v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n muidenkin elohopeaa ker\u00e4\u00e4vien petokalojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. N\u00e4it\u00e4 ovat hauen lis\u00e4ksi isokokoiset ahvenet, kuhat ja mateet.<\/p>\n

\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n

Linkit:<\/strong><\/p>\n