{"id":1085,"date":"2016-10-28T08:50:33","date_gmt":"2016-10-28T08:50:33","guid":{"rendered":"http:\/\/www.victoriamedia.org\/kalastusviesti\/?p=1085"},"modified":"2016-10-28T08:50:33","modified_gmt":"2016-10-28T08:50:33","slug":"ahventen-elohopeapitoisuuksissa-suuria-eroja-uudenmaan-jarvilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.victoriamedia.org\/kalastusviesti\/ahventen-elohopeapitoisuuksissa-suuria-eroja-uudenmaan-jarvilla\/","title":{"rendered":"Ahventen elohopeapitoisuuksissa suuria eroja Uudenmaan j\u00e4rvill\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"elohopeakala\"<\/a><\/p>\n

Kuva: Tero Taponen<\/em><\/p>\n

Uudenmaan jokivesist\u00f6iss\u00e4 ja rannikolla ahventen elohopeapitoisuudet ovat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti matalia. Sen sijaan j\u00e4rviss\u00e4 pitoisuudet vaihtelevat suuresti. Erot j\u00e4rvien v\u00e4lill\u00e4 ovat jopa kymmenkertaisia.<\/p>\n

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskus on koonnut tietoa ahventen elohopeapitoisuuksista erityyppisiss\u00e4 vesist\u00f6iss\u00e4 vuosien 2010-2014 ajalta.<\/p>\n

“Saimme runsaasti ahvenia tutkittaviksi kalastuksen harrastajilta, ammattikalastajilta, kalatutkijoilta, vesiensuojeluyhdistyksilt\u00e4 ja erilaisten vesist\u00f6tarkkailujen toteuttajilta. Lis\u00e4ksi kokosimme tietoa aikaisemmista mittauksista ja tutkimuksista”, ylitarkastaja Jaana Marttila kertoo. Tietoa kertyi Uudeltamaalta 16 rannikkoalueelta, viidelt\u00e4 joelta sek\u00e4 37 j\u00e4rvelt\u00e4.<\/p>\n

Ahventen kylkilihaksesta mitattuja pitoisuuksia verrattiin elohopean ns. ymp\u00e4rist\u00f6nlaatunormiin, joka erityyppisill\u00e4 vesist\u00f6ill\u00e4 vaihtelee v\u00e4lill\u00e4 0,20 \u2013 0,25 mg\/kg kalan tuorepainoa kohti laskettuna. Laatunormi koskee 15-20 cm pitki\u00e4 ahvenia.<\/p>\n

Jokivesist\u00f6iss\u00e4 ja rannikolla kalojen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset elohopeapitoisuudet eiv\u00e4t ylitt\u00e4neet normia. J\u00e4rvill\u00e4 ahventen elohopeapitoisuudet olivat pienimmill\u00e4\u00e4n alle 0,10 mg\/kg ja suurimmillaan l\u00e4hes 1,0 mg\/kg. Enimm\u00e4kseen elohopeapitoisuudet j\u00e4iv\u00e4t my\u00f6s j\u00e4rvill\u00e4 laatunormia pienemmiksi, mutta 11 j\u00e4rvell\u00e4 taso ylittyi. Suurimmat pitoisuudet mitattiin humuspitoisten j\u00e4rvien sek\u00e4 kirkasvetisten, happamien latvaj\u00e4rvien kaloista.<\/p>\n

\"elohopea_mitatut\"<\/a><\/p>\n

Elohopea vaikuttaa vesist\u00f6jen tilaan<\/strong><\/p>\n

Ahventen elohopeapitoisuuksista saatuja tietoja k\u00e4ytettiin vuonna 2015 valmistuneessa vesien kemiallisen tilan luokittelussa. Luokittelussa koottiin tietoa erilaisten haitallisten ja vaarallisten aineiden esiintymist\u00e4 vesist\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

“Tulokset kattavat toistaiseksi vain pienen osan Uudenmaan vesist\u00f6ist\u00e4. Pyrimmekin jatkamaan ahventen elohopeapitoisuuksien selvityksi\u00e4 tulevina vuosina”, Jaana Marttila toteaa.<\/p>\n

ELY-keskus seuraa my\u00f6s vesist\u00f6jen ekologista tilaa, mik\u00e4 pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n veden laatua, vesikasvillisuutta, kasviplanktonia, vesist\u00f6jen pohjael\u00e4imi\u00e4 ja kalakantoja koskevaa tietoa.<\/p>\n