Hevonen lastensuojelun kasvatuskumppanina on teemana uudessa täydennyskoulutuksessa, jonka järjestävät yhteistyössä Ypäjän Hevosopisto ja Turun ammattikorkeakoulu. Ensimmäinen koulutusryhmä aloitti opintonsa Ypäjällä keskiviikkona. Koulutuksessa on mukana 16 eri puolilta maata tullutta opiskelijaa, joista valtaosalla on taustalla kokemusta sekä lastensuojelutyöstä että hevosten kanssa toimimisesta.
– Hevosen merkitys ihmisen hyvinvoinnin tukijana on kasvanut ja kasvaa edelleen. Tämä näkyy jatkossa entistä selvemmin myös Hevosopiston tarjoamassa koulutuksessa. Järjestämme yhteistyössä Turun yliopiston kanssa jo koulutusta sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan, ja ratsastusterapeutteja täällä on koulutettu jo kauan. Hevosen käyttö kuntouttavassa työssä lisääntyy ja monipuolistuu, ja sitä käytetään entistä enemmän esim. lastensuojelun tukitoimissa. Nyt alkava koulutus on vastaus kysyntään, ja vastaava koulutus järjestetään todennäköisesti myös ensi vuonna. Ensi syksystä alkaen myös nuorten hevostenhoitajakoulutuksessa olevien on mahdollista suunnata opintojaan erityisryhmien ohjaamiseen ja tukeminen, kertoo rehtori Jukka Kujala.
Aloittaneella kurssilla on jo sosiaalialalla työskenteleviä ja niitä, joita omat kokemukset esim. sijaisperheenä toimimisessa innostavat järjestämään uudenlaisia toimintatapoja perinteisen terapian rinnalle. Yhteistä kaikille osallistujille on hevostausta ja vankka käsitys hevosesta taitavana ja tärkeänä kumppanina lasten, nuorten ja erityisryhmien tukemisessa. Osa osallistujista haluaa laajentaa nykyistä toimintaansa, osa kaipaa uutta tietoa ja lisää varmuutta omaan tekemiseen.
Osallistujien kertoma viesti aloituspäivänä oli, että lastensuojelun piiriin tulevat lapset ja nuoret tarvitsevat apua ja tukea ehkä enemmänkin kuin ennen. Perinteinen kuntoutus ja terapia eivät välttämättä riitä tai sovi kaikille, ja vaihtoehtoiset, toimivat ja tehokkaat toimintamuodot ovat tervetulleita.
Koulutus on laajuudeltaan 10 opintopistettä ja sisältää kahdeksan lähiopetuspäivää Ypäjällä. Sosiaalipedagogiikan opetuksesta vastaa ammattikorkeakoulu, ja kaiken hevosiin liittyvän järjestää Hevosopisto.
”Äärettömän kannattavaa”
Henna Juva tuli koulutukseen hakemaan lisää uutta tietoa aiheesta, jonka vaikuttavuuteen hän vakaasti uskoo.
– Lastensuojelun näkökulmasta hevostoiminta on äärettömän kannattavaa, sillä voidaan saada paljon hyvää aikaan. Se kantaa muuhun arkeen, antaa nuorille voimavaroja selviytyä muustakin. Tulin koulutukseen herättelemään omaa ajattelua… Ei pidä jäädä tekemään asioita yksin aina samalla kaavalla, sanoo Henna Juva.
Henna Juva valmistui Ypäjältä hevostenhoitajaksi 90-luvun lopulla, teki muutaman vuoden alan töitä ja jatkoi 2000-luvulla opintoja suunnaten sosiaalipuolelle. Hän valmistui lähihoitajaksi ja sosionomiksi, työskenteli useita vuosia kehitysvammaohjaajana ja siirtyi sitten lastensuojeluun työskennellen yksityisissä lastensuojelulaitoksissa. Juva on suorittanut Ypäjällä myös sosiaalipedagogisen hevostoiminnan koulutuksen.
– Kolmisen vuotta sitten perustimme oman lastenkodin Rauman seudulle. Taika on pieni paikka, ja se pidetään pienenä yksikkönä. Nimi on lastensuojelulaitos, mutta Taika on oikeasti lasten koti. Meille tulee nuoria ja lapsia sekä huostaanotettuina että avohuollon tukitoimena. Meillä on 6 paikkaa ja minun lisäkseni 7 ohjaajaa. Hevoset ovat olleet kuviossa mukana alusta lähtien, kertaa Henna Juva.
Taika käyttää nuorten ja lasten tukemiseen yhtenä työkaluna hevosia: talon pihapiirissä on oma seitsemän hevosen talli.
– Toimimme maaseudulla, vaikka kaupunki on kyllä lähellä. Hevostoiminta räätälöidään kullekin nuorelle mielekkääksi, hänen psyykkistä ja sosiaalista kuntoutustarvettaan vastaavaksi ja hänen haluamaansa suuntaan. Pakkoa ei ole, mutta kyllä nuoret hyvin nopeasti hakeutuvat talliin. Valtaosa haluaa osallistua, kiinnostus herää nopeasti. Ratsastusterapiaa emme järjestä, ostamme tarvittaessa sitä sen puolen ammattilaisilta.
Osa nuorista on hevosten kanssa päivittäin, osa harvemmin. Ohjelmassa on hoitamista, ratsastusta, ajamista, työajoa… Halutessaan nuori saa hevosista yhden niin sanotusti omakseen: suhteesta tulee hyvin läheinen, ja hevoselle myös kerrotaan herkästi oman päivän kulku iloineen ja murheineen.
– Tärkeintä on ehkä vuorovaikutustaitojen harjoittelu hevosen kanssa, siinä opetellaan oman puheen, äänensävyn ja kehon kielen vaikutusta. Siinä pitää olla aito, rohkeasti oma itsensä… Hevonen reagoi ja vastaa nuorelle nopeasti ja aidosti. Nuoret käyvät myös paljon luonnossa hevosten kanssa, nuori oppii avaamaan silmänsä ulkomaailmalle. He avautuvat helpommin, kun puuhaamme yhdessä hevosten kanssa, kertoo Juva.
