Ensimmäinen nimellä tunnettu valokuva suomalaisesta hevosesta. Yksi suomenhevosen kantaoreista Jaakko Tt 118, kuvattu 1882 Moskovassa
Alfred Kordelinin säätiö tukee suomenhevosen alkuperää selvittävää perustutkimusta vähintään 109 000 eurolla.
”Tutkimushankkeen innovatiivisuus ja monitieteisyys vakuuttivat. Tutkijat ovat olleet luovia ratkaistessaan bioaineiston keräyksen”, säätiön toimitusjohtaja Erik Båsk antaa tunnustusta.
Näytteitä, esimerkiksi jouhia ja hampaita, on hankittu kansalaiskeräyksellä vuodesta 2017. Kansainvälisesti ainutlaatuista on myös hevoshautojen arkeologinen tutkimus.
”
Hautanäytteistä voidaan laboratoriotutkimuksella eristää muinais-dna:ta, jonka avulla voidaan selvittää esimerkiksi suomenhevosen maantieteellinen levinneisyys”, Erik Båsk mainitsee.
Suomenhevosen historiallisen bioaineiston kartoituksesta, keruusta, tutkimuksesta ja jakamisesta vastaa Helsingin yliopiston Kulttuurien osasto. Yhteistyökumppaneita ovat muiden muassa Luonnonvarakeskus ja Ypäjän Hevosopisto.
Näkyvimpiä hankkeen vetäjiä ovat olleet Helsingin yliopiston biologi ja geneetikko Karin Hemmann ja arkeologi Tuija Kirkinen.
Tutkimushanke on kaksivuotinen ja se sai säätiön rahoituksen ensimmäiselle vuodelleen. Lisää on luvassa, sillä Alfred Kordelinin säätiön myöntämä rahoitus kuuluu säätiön Suuret kulttuurihankkeet -rahoitukseen.
”Suurten kulttuurihankkeiden yksi kantava idea on yhden luukun periaate eli myönnämme hankkeelle sen tarvitseman koko rahoituksen”, säätiön toimitusjohtaja toteaa.
