YLEISÖÄ, KUVAAJA ANNA AALTO
Suomen Ratsastajainliiton nyt neljättä kertaa järjestettävän Urheilufoorumin 2014 teemana oli menestyksen avaimet. Urheilufoorumi kokoaa vuosittain ratsastusurheiluväen yhteen ajankohtaisten asioiden äärelle, kehittämään ja verkostoitumaan. Tilaisuus pidettiin lauantaina Marina Congress Centerissä Helsingissä, ja sitä seurasivat lajikohtaiset seminaarit. Päivässä oli mukana 300 urheilusta ja sen kehittämisestä kiinnostunutta.
Paikalle saatiin mielenkiintoinen luennoitsija Hollannista, esteratsastusjoukkueen kapteeni Rob Ehrens, joka kertoi tekijöistä menestyksen taustalla. Hollanti on ollut jo kauan esteratsastusmaiden eliittiä, Normandian MM-kilpailuista syksyltä tuloksena oli joukkuekultaa ja henkilökohtainen mestaruus, jonka voitti Jeroen Dubbeldam. Lontoon olympialaisissa Hollanti otti kaksi hopeaa.
Ehrensillä on vahva tausta kilparatsastajana 27 vuoden ajalta ennen siirtymistä valmennuksen pariin. Hän aloitti vuonna 2002 junioreiden ja nuorten joukkueiden kanssa. Kun senioreiden valmentaja päätti jättää tehtävänsä vuoden 2004 lopussa, Ehrens tarttui toimeen vastahakoisesti ja alkuun vain väliaikaisesti.
– En ollut valmis toimimaan isojen nimien kanssa, jotka olivat olleet ratsastajakollegojani vuosien ajan, tuntui vaikealle mennä neuvomaan heitä. Tehtävään ei löydetty ketään toista, ja siihen sisältyi paljon ongelmia ja vaikeuksia, Ehrens kertoo.
Ehrens pohti pitkään, arvioi omiensa valmentajien vahvuuksia ja heikkouksia kautta vuosien ja päätyi siihen, että tärkeää on selkeä linjaus, joka kerrotaan ääneen ja jossa pysytään. Hän istutti ratsastajat yhteen huoneeseen ja vaati että ongelmat keskustellaan ja ratkaistaan saman pöydän ääressä, takanapäin ei nurista.
Ehrensin onnistuminen tehtävässään perustuu myös rehelliseen, avoimeen ja aktiiviseen kommunikointiin maajoukkueratsastajien kanssa. Heitä on nyt noin neljätoista, ja mahdollisia nousijoita seurataan 120-140 ratsastajan joukosta.
Ehrens päättää yksinvaltiaana esteratsastuksen arvokisavalinnoista ja mihin kilpailuun kukin ratsukko lähetetään.
– Hyvässä organisaatiossa on selkeä järjestelmä. Kun laivassa on liian monta kapteenia, se uppoaa. Kommunikoimme todella paljon, soitan ratsastajille lähes viikoittain. Minun täytyy tietää tarkalleen mitä on meneillään, mikä on hevosten tilanne ja tilanne myös omistajien kanssa.
Joukkuehenki on merkittävä osa menestystä ja Ehrens on nähnyt itse, että urheilullisesti hieman heikompikin joukkue on noussut arvokisamenestykseen, kun henki on ollut vahva. Ja toisinpäin.
– Joukkuehenki on todella tärkeä. Kun mietin kahden ratsukon välillä, otan ratsastajista mieluummin mukaan hyvän joukkuepelaajan. Kun menemme isoon kilpailuun, menemme sinne samaa matkaa, vietämme aikaa ja aterioimme yhdessä, puhumme kaikista yksityiskohdista.
Hollanti on vahva ratsastusmaa. Myös nuorten kykyjen kartoitukseen ja tukemiseen satsataan vahvasti omalla Talent-ohjelmalla, samoin yhteistyöhön hevosten omistajien ja kasvattajien kanssa. Hyvien urheiluhevosten saamista ja pysymistä huippuratsastajien käytössä tuetaan maan Hollannin Olympiakomitean ja yksityisen säätiön avulla. Mukana ratsastusurheilua tukemassa on mm. merkittäviä pankkeja.
– Liitolla pitää olla hyvä systeemi ja kyky kehittää ratsastajia monien asioiden kanssa, kuten psyykkinen valmennus, fyysinen kunto, kyky tulla toimeen yhteistyökumppanien ja kilpailujärjestäjien kanssa. Nuorten kykyjen tunnistamiseen ja saamiseen mukaan pitää käyttää paljon aikaa ja vaivaa. Olen läheisesti tekemisissä ponien, junioreiden ja nuorten ratsastajien valmentajien kanssa. Mitä paremmin tunnen ratsastajat ennakolta, sitä helpompi heidät on ottaa mukaan, kun he ovat valmiita nousemaan senioreiden joukkueeseen.
Menestys on tärkeää, mutta on erittäin vaarallista jäädä lepäämään laakereilla.
– Menestys on hienoa, mutta olet vain niin hyvä kuin viimeisin kilpailusi. Kilpailun jälkeen pitää mennä kotiin ja harjoitella, että olet seuraavalla kerralla vähintään samalla tasolla. Kaksi päivää MM-kilpailujen kultamitalien jälkeen olimme kaikki liiton valmennuskeskuksessa yhdessä Talent-ohjelman nuorten kanssa. Olemme yksi iso perhe, joka työskentelee saman tavoitteen eteen!
Jorma Vertainen: Menestys on seurausta!
Alan asiantuntija Jorma Vertainen on luotsannut ratsastuksen oman huippu-urheilun kehittämisohjelman luomista yhteistyössä valmentajien ja muiden osaajien kanssa.
Foorumissa Vertainen korosti kestävän menestysperustan luomista ja lajin urheilukulttuurin vahvistamista. Hän peräänkuulutti urheilijakohtaista, kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja päivittäistasolla arjessa toteutuvaa valmentautumista.
– Kyse on lajin urheilukulttuurin isosta muutoksesta lähivuosien aikana. Nyt rakennetaan eväitä, että voitaisiin menestyä 2020-luvulla.
Avainasiat kiteytettiin neljään päähankkeeseen: 365 arkiharjoitteluohjelma, huippuratsastajien Equestrian Top Team, valmennustoiminnan kehittäminen mm. oman valmentajaklubin puitteissa sekä Ride My Horse -ohjelma, jossa saatetaan yhteen lahjakkaita ratsastajia hevosten kasvattajien ja omistajien kanssa.
– Tavoitteena on, että mahdollisimman monelle ratsastusurheilusta innostuneelle nuorelle voitaisiin luoda mahdollisimman paljon laadukkaita harjoittelupäiviä. Tällä hetkellä määrä ja laatu tukitoimista puhumattakaan ei kestä kansainvälistä vertailua. Jatkossa 365-ajattelu ohjaa maajoukkueen vuosittaista tekemistä. Jonkun pitää ottaa vastuu arkiharjoittelusta, ei vain siitä, että liiton leiripäivät toteutuvat laadukkaasti. Viiden vuoden kuluttua henkilökohtaisten valmennussuhteisen määrä ja kokonaisvaltaisuus pitää olla ihan toisella tasoilla.
– Nyt on aika kääriä hihat arkitekemisen suhteen. Menestys on loppupelissä vain seurasta omasta tekemisestä!
Kari Niemi-Nikkola: Huippu-urheilu on asiantuntijatyötä, ei demokratiaa
Olympiakomitean entinen päävalmentaja Kari Niemi-Nikkola toimi Ratsastajainliiton kehitysjohtajana puolen vuoden ajan tehtävänääni laatia analyysi ratsastuksen valmennusjärjestelmän tilasta. Lopputuloksena syntyi raportti toimenpide-ehdotuksineen liiton valmennuksen tehostamisesta ja urheilutoiminnan organisoimisesta.
Niemi-Nikkola näkee, että ratsastuksella on hyvä pohja ponnistaa eteenpäin merkittävänä urheilulajina Suomen kahdeksan suurimman joukossa. Kilpalajina ratsastus on suosittua ja hyvin organisoitua. Ratsastus on myös olympialaji, mikä antaa sille vankan sijan suomalaisen urheilun kentässä.
Niemi-Nikkolan mukaan ajattelun, intohimon ja sitoutuneisuuden määrä ratsastusyhteisössä on vahva, ja ideaa kehittämisestä on kirjattu ylös valtavasti. Ongelmana on, että suunnitelmat eivät aina realisoidu tekoina.
Ratsastuksen valmentautumisessa on perinteisesti keskitytty suorituskeskeiseen ratsastusvalmennukseen, eikä 365-ajattelu toteudu vielä kovin hyvin.
Niemi-Nikkola peräänkuuluttaa selkeämpää organisaatiota ja päätöksentekoa.
– Liiton johtamisjärjestelmässä väännetään kuka päättää mistäkin, sen suhteen pitäisi olla aika selkeä ja suoraviivainen. Huippu-urheilu on asiantuntijatyötä, missä vallan ja vastuun pitää kulkea käsi kädessä, Niemi-Nikkola painottaa.
Suomen Ratsastajainliiton sääntömääräinen syyskokous pidetään sunnuntaina 23.11. klo 11 alkaen Helsingissä Valo-talossa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 sekä pidetään syyskokouksen henkilövaalit.
