Kokousväkeä kuva: Sonja Holma
Suomen Ratsastajainliiton Urheilufoorumin 2013 teemana oli valmennus ja osaaminen. Tilaisuus pidettiin lauantaina Scandic Hotel Grand Marinassa Helsingissä, ja sitä seurasivat lajikohtaiset seminaarit.
Kouluratsastuksen maajoukkuevalmentajana toukokuussa aloittanut britti Emile Faurie puhui sitoutumisesta ja tahdon merkityksestä huippu-urheilussa. Faurie on itse valmentaja, kouluratsastustuomari sekä kilparatsastaja, joka on edustanut maataan kahdesti olympialaisissa, kolmesti MM-kisoissa ja viisi kertaa EM-tasolla. Pesti Suomen maajoukkueen luotsaajana jatkuu nykysopimuksella Rion olympialaisiin.
Fauriella on sekä kilpailijana että valmentajana vankka kokemus huippu-urheiluprojektin rakentamisessa, joka on nostanut brittiratsastajat maailman kärkeen reilussa kymmenessä vuodessa.
– Kuten sanotaan, jokaisen suuren miehen takana on nainen. Samalla tavalla uskon, että jokaisen joukkuemenestyksen takana on suuri johtaja. Sellainen meillä on Isossa-Britanniassa Will Connellyssa, Faurie kertoo. Connelly on toiminut vuodesta 2003 Ison-Britannian ratsastajainliiton Performance Directorina.
– Ennen Connellya silloinen systeemi ei toiminut, ja olimme kovaa vauhtia menossa ei minnekään. Hänen tultuaan mukaan ratsastajat alkoivat luottaa johtoon, ja siitä syntyi vastuullisuuden henki. On tärkeää voittaa ratsastajien luottamus, minkä lisäksi johdon on oltava läpinäkyvää ja systeemin pitää olla selkeä ja aukoton. Urheilijan täytyy tietää asetettu tavoite sekä looginen ohjelma miten sinne edetään, Faurie korostaa.
– Olisi naivia ajatella, että jossain lajissa ei ole politiikkaa mukaan, se on aina taustalla. Connellilla on kuitenkin nollatoleranssi kaikkea sellaista politiikkaa kohtaan, joka on urheilulle negatiivista.
Isossa-Britanniassa ratsastusta rahoittaa isoimmalla osuudella UK Lottery Fund, jonka varojen jaosta urheilulle päättää maan hallituksen alainen UK Sport.
– Rahoitus ei tule ilmaiseksi, vaan siitä pitää taistella muiden lajien kanssa ja se pitää ansaita tuloksilla. Ja kun varoja saadaan, niistä pitää vastata rahoittajille. Yksittäisen ratsastajalle tämä on helpompaa, kun takana on joukkueen tuki ja luottamus. Isossa-Britanniassa on tänään maailman parhaat hevoset. Pääasiassa ne on valmennettu ja tehty itse nuorista hevosista, luotu systeemi auttoi tässä työssä ja sen rahoittamisessa, mutta ei hevosten ostamisessa.
Faurie on rakentamassa Suomen kouluratsastukselle vastaavaa menestyskonseptia.
– Siitä alkaen kun aloitin Suomen maajoukkuevalmentajana, olen saanut vahvan tuen sekä lajijohdolta että ratsastajilta, ja he ovat ottaneet nyt rakennettavan systeemin hyvin vastaan. Meillä on erinomainen potentiaali kulkea hyvään suuntaan. Mutta toisaalta vaikka täällä olisi kuinka hyvät ratsastajat ja systeemi hyvänsä, loppupelissä törmätään hevosvoimiin – onko meillä vielä riittävän hyvät hevoset? Rahoitus täällä ei ole samalla tasolla kuin briteissä, se täytyy hankkia menestymällä. Pienet, intohimoiset yksiköt kehityksen ytimessä
Huippu-urheilun kehitysohjelmien asiantuntija Jorma Vertainen on luotsannut useiden lajien kehitysprosesseja. Foorumissa hän nosti esiin kaikille lajeille yhteisiä menestymisen edellytyksiä.
– Suomalainen huippu-urheilu on ollut viime vuodet tärkeiden peruskysymysten äärellä. Millaisten vahvuuksien varaan suomalainen kilpailukyky voi eri lajien kivikovassa kansainvälisessä kilpailussa 2010-luvulla nojata? Millaisen miinakentän läpi muutokset tulee viedä? Mitä yhteistä onnistuneiden muutosten taustalla löytyy?
Vertaisen mukaan viime vuosien onnistuneiden muutostarinoiden taustalla on eri lajeissa yllättävän paljon yhteistä.
Yhdistäviä tekijöitä ovat ymmärrys urheilijana kasvamisen pitkästä prosessista, rohkeus rakenteellisten muutosten tekoon ja suostuminen uusiin toimintatapoihin. Kestävän suomalaisen huippu-urheilukehityksen ytimessä eivät ole runsaat talousresurssit tai suuret harrastajamassat, vaan pienten intohimoisten yksiköiden arkiosaaminen ja parantunut yhteistyökyky. Tässä maisemassa avautuu myös ratsastusurheilun kehittämiselle mielenkiintoiset, rohkaisevat näkymät, Vertainen katsoo.
Ratsastukseen laadittu Kilparatsastajan urapolku jalkautetaan jatkossa käytäntöön Vertaisen vetämän työryhmän esityksen mukaan.
Elmo Jankari voitti kenttäratsastuksen nuorten EM-kultaa elokuussa 2013 tammalla Duchess Desiree. Hänen suomalaisella valmentajallaan Maria Möllerillä on ollut merkittävä rooli Jankarin luotsaamisessa menestykseen. Tunnustuksena tästä Ratsastajainliiton puheenjohtaja JP Leskinen kiitti Mölleriä julkisesti Urheilufoorumissa ja samalla kokousväelle esiteltiin FEIn Suomelle antama tunnustus merkittävästä urheilusaavutuksesta. Kuvaaja: Anna Aalto
Valmennuksen painopisteet
Liiton urheilujohtaja Aki Ylänne valotti valmentajakoulutuksen kehitystä ja maajoukkuevalmennuksen tulevaisuutta.
– Ratsastuksessa hyödynnetään ratsastajan osalta yleistä valmennustietoutta yhteistyössä Urheiluopistojen kanssa. Lajikohtaista valmennusta ohjaa Kilparatsastajan urapolku kokonaisvaltaisella lähestymistavalla. Valmentajien ammattitaidon arvioimisessa on korostettu käytännön näyttöjen osuutta. Lisäksi olemme nostaneet kilpailuvalmennusten määrää, mistä on saatu hyviä kokemuksia kaikissa ikäryhmissä.
Hän esitteli myös liiton uutta Talent Program -hanketta, jossa pyritään löytämään ja tukemaan nuoria kykyjä. Talent Program ei kuitenkaan rajoitu vain lahjakkuuksien löytämiseen, vaan tarjoaa laadukasta valmennusta kaikille tavoitteellisesta toiminnasta kiinnostuneille. Toiminta käynnistyi viime vuonna yhdentoista pilottiseuran kanssa.
– Talent Program pyrkii ensimmäisessä vaiheessa panostamaan hyvän perusvalmennuksen tarjontaan seuratasolta alkaen. Sen tavoite on laadukkaan valmennusjärjestelmän toteuttaminen kilpailijan uran eri vaiheissa ja lahjakkuuksien tunnistaminen ajoissa, Ylänne sanoo.
Paneelikeskustelussa tapetilla yhteinen valmennuslinja
Foorumi päättyi paneelikeskusteluun aiheesta Suomalainen valmennuslinja, onko sitä? Panelisteina toimivat kouluratsastuksen edustajana maajoukkuevalmentaja, kilparatsastaja Marko Björs, valmentaja ja kenttäratsastuskomitean puheenjohtaja Pirkko Herd, esteratsastuksen maajoukkuevalmentaja ja -johtoryhmän jäsen Henrik Ehrnrooth sekä Ratsastajainliiton urheilujohtaja Aki Ylänne.
Björs näki yhtenäisen, eri lajien välisen valmennuslinjan tärkeäksi.
– Ehdottomasti, sillä puhutaan laatulinjasta. Hevosen koulutus pitää tehdä oikealla tavalla oikeisiin tehtäviin, ja ratsastajan kohdalla vasta laadukkaan perusopetuksen päälle voidaan rakentaa jotain muuta. Talent Program on parasta mitä on tapahtunut minun aikanani, se on todella hieno juttu, Björs iloitsee.
Herd painotti myös perusosaamisen merkitystä ja piti tärkeänä kehityksenä sitä, että kenttäratsastuksessa otetaan käyttöön ensi vuonna taitoarvostelut.
– Valmennuslinjassa pitää kuitenkin muistaa, että edetään urheilija-keskeisesti, ei valmentajakeskeisesti. Kenttäratsastuksen kannalta on myös tärkeä miettiä, millaisella organisaatiolla kilpailut pitää viedä läpi. Meillä on mukana kolme eri lajia, maaston rakentaminen on kallista ja aikaa vievää ja kisaorganisaatio raskas, mistä johtuen lajissa on vähän kilpailujärjestäjiä.
Ehrnrooth näki Iso-Britannian mallissa paljon hyvää.
– Britannian systeemi on maailmalla toimivin ja kehittynein myös esteratsastuksessa, siitä on poimittava parhaita osia myös meille. Tämä urheilu on kallista, mutta siihen ei pidä takertua, sillä paljon pystytään myös tekemään asioita, jotka eivät maksa paljon.
– Tähänastinen järjestelmämme on tuottanut huippuratsastajia, kuten Anna-Julia Kontion, joka on ollut maajoukkuevalmennuksessa poni-ikäisestä asti. Näen valtavaa potentiaalia siinä, että kansainvälistymisen jälkeen nyt mennään ruohonjuuritasolle, Ehrnrooth toteaa.
– Yksi tärkeä asia muistaa esteratsastuksessa on se, että radanrakennuksella suuri vaikutus tasoon ja kehitykseen, on mentävä kohti kansainvälistä linjaa sekä tavassa rakentaa ratoja että estekalustojen suhteen.
Yleisön joukossa esiin nostettiin mm. perusratsastuksen ja kotivalmennuksen tärkeys, valmennuksen ja valmentajien sertifiointi ja oman etujärjestön luominen.
Suomen Ratsastajainliiton sääntömääräinen syyskokous pidetään sunnuntaina 24.11. klo 12 alkaen Helsingissä Valo-talossa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2014 sekä pidetään syyskokouksen henkilövaalit.
