Taantumavuodet taustalla:
Ratsastusharrastus edelleen kasvussa, kilpailuluvuissa pieni puraisu
Suomen Ratsastajainliitolla oli vuoden 2013 lopussa 49.970 henkilöjäsentä, eli 50.000 jäsenen tavoitteesta jäätiin vain 30 henkilöllä. Ratsastajainliiton jäsenmäärä on kasvanut jatkuvasti läpi vuosien kuten harrastajakuntakin, mutta kiivain kasvu on taittunut pitkän taloudellisen taantuman aikana.
– Kasvu on nykyään suurinta aikuisten naisten osalta, mutta se on jatkunut edelleen kaikissa ikäryhmissä ja myös miehissä ja pojissa. Kun suhteutamme jäsenmäärän kasvuluvut tutkittuun tietoon koko harrastajakunnasta, ratsastusta harrastaa tänä päivänä arviolta noin 170.000 suomalaista. Heistä 60 prosenttia on aikuisia ja loput lapsia ja nuoria, Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall toteaa.
– Nuorten ja lasten määrä on pysynyt ennallaan ja ollut jopa pienessä kasvussa, vaikka ikäluokat ovat pienentyneet. Tämä kehitys ilahduttaa, kun tiedämme, että monet muut lajit ja sisarjärjestömme muissa Pohjoismaissa tuskailevat pieneneviä harrastajamääriä lasten ja nuorten osalta. Olen myös iloinen kasvavasta aikuisten miesten porukasta. Saamme lajiimme lisää roolimalleja.
Ratsastusta harrastaa Suomessa arviolta noin joka viides 10-18-vuotias tyttö ja kuusi prosenttia aikuisista, ratsastusikäisistä naisista.
– Ratsastuksen harrastepaikkoihin ei edelleenkään saada yhteiskunnalta suuria satsauksia, vaan valtaosa ratsastuskouluista toimii yksityisten yrittäjien voimin. Lajin säilymisen ja kehityksen tärkein edellytys on nyt ja tulevaisuudessa kuntien kaavoitus ja maankäyttökysymykset etenkin suurten väestökeskusten yhteydessä. Läheltä tai julkisten liikenneyhteyksien kautta löytyvät ratsastuskoulut ovat elinehto etenkin lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien kannalta, Sundwall painottaa.
– Monet perheet ovat löytäneet ratsastuksesta yhteisen harrastuksen, äiti-tytär ja jopa isä-tytär porukoita harrastaa yhdessä. Uskon, että tulemme näkemään yhä enemmän myös varttuneiden ratsastajien ryhmiä talleissamme. Yhteiskuntamme ikärakenteen muuttuessa ja virkeiden seniorikansalaisten määrän kasvaessa kysyntä nousee varmasti. Meillä on jo nyt hyviä esimerkkejä tällaisesta toiminnasta.
Kilpailuluvuissa hienoista laskua
Ratsastus on harrastuksena suhteellisen edullinen. Ratsastajainliiton jäsentalleilla saa 25-35 eurolla ammattilaisen ohjaaman ratsastustunnin ohella käyttöönsä mm. ponin tai hevosen, ratsastukseen soveltuvan harrastuspaikan ja tarvittaessa myös turvakypärän. Kypärä on pakollinen, muuten alkuun pääsee varsin vähäisin varustehankinnoin. Hinnat vaihtelevat alueittain, kalleimmat tunnit löytyvät pääkaupunkiseudulta ja isoista kaupungeista.
Kilpalajina ratsastus käy kalliiksi silloin, kun ryhdytään kilpailemaan omalla hevosella. Toisin kuin harrastuksessa, taantumavuodet näkyvät kilpailuluvuissa hienoisena laskuna mm. kilpailulupien ja kilpahevosten määrissä. Puhutaan kuitenkin kymmenluvuista, ei sadoista.
– Näyttäisi siltä, että kilpaileminen on nykyään myös hieman pienimuotoisempaa kuin ennen eli kilpaillaan lähellä ja seuratasolla sen sijaan että matkustetaan kauemmas kilpailemaan kansallisella tai alueellisella tasolla. Käymme liitossa keskustelua kilpailemiseen liittyvistä kustannuksista ja muutoksia parempaan on näkyvissä, Sundwall toteaa.
Suomi on kansainvälisellä tasolla varteenotettava ratsastusmaa.
– Kansallinen ja kansainvälinen kärki on kilpailupuolella edelleen vahva, elokuussa käynnistyviin kahdeksan lajin MM-kisoihin tähdätään kolmella kokonaisella joukkueella yksittäisten edustajien ohella. Kouluratsastusmaana Suomi on tänään 10 parhaan ja esteratsastuksessa 20 parhaan joukossa koko maailmassa. Kenttäratsastuksessa meillä on viime vuoden nuorten EM-kultamitalisti Elmo Jankarissa huippunimi, jolta odotamme arvokisamenestystä myös tulevaisuudessa.
Vahva kehitysohjelma huippu-urheilun edistämiseen
Ratsastajainliitolla on parhaillaan käynnissä mittava huippu-urheilun kehitysohjelma, jossa hyödynnetään Urheilijan polku -työn tuottamaa tietoa siitä, miten lajissa edetään menestykseen. Tarkoitus on edistää uusien kykyjen nousua kansalliselle ja kansainväliselle huipulle. Talent Program -hankkeen avulla kykyjen kartoitus ja eteenpäin vieminen aloitetaan jo ruohonjuuritasolta. Koko kilpailujärjestelmä uudistuu lähivuosien aikana.
Ratsastuksen huippu-urheilun kehitysohjelmaa johtaa viidentoista lajin kokemuksella alan asiantuntija Jorma Vertainen yhdessä Kari Niemi-Nikkolan kanssa, jolla on puolestaan vahva näkemys menestyskonsepteista mm. Suomen Olympiakomitean pitkäaikaisena valmennuksen johtajana. Nykyään Nikkola työskentelee yksityisenä konsulttina ja hänet on palkattu Ratsastajainliiton kehitysjohtajaksi. Pesti kestää kesäkuun 2014 loppuun.
Ratsastuksen esittelykalvot 2014: LINKKI
