Yhteystiedot: Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: kalastusuutiset@victoriamedia.fi

Salakalastuksen hintalappu jatkossa jopa 7000 euroa

aarimmaisen-uhanalaisen-saimaan-jarvilohen-kudulle-nousevan-naaraan-arvoksi-on-arvioitu-yli-7000-euroa.-kuva-tapio-gustafsson-kalatalouden-keskusliitto

Äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen kudulle nousevan naaraan arvoksi on arvioitu yli 7000 euroa. Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto

Kalatalouden Keskusliiton jäsenjärjestöineen vuosia ajama kalastuslain muutos on nyt toteutumassa. Uhanalaisten kalalajien salakalastajat joutuvat jatkossa maksamaan tuntuvia korvauksia.

Eduskunta hyväksyi tänään kalastuslain muutoksen, jonka mukaan uhanalaisen kalan saaliiksi ottanut joutuu korvaamaan valtiolle kalan arvon. Yhteiskunnan panostukset uhanalaisten kalakantojen elvyttämiseen ja säilyttämiseen ovat merkittävät. Nämä yhteen laskettuna yhden järvilohiemon hinta voi olla jopa yli 7000 euroa.

Kalastuksenvalvojat ovat pitkään olleet turhautuneita, kun uhanalaisten kalalajien, kuten Saimaan järvilohen kalastamisesta kiinni saadut ovat jääneet lähestulkoon rankaisematta. ”Tämä on todella hyvä asia äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen pelastamistyössä”, toteaa Päivi Kiiskinen Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksesta. Viime viikolla julkaistun tuoreen uhanalaisuusarvion mukaan monet vaelluskalalajimme ovat edelleen äärimmäisen tai erittäin uhanalaiset.

Rauhoitetuille eläimille ja riistalajeille on jo kauan ollut olemassa ohjeelliset arvot, joita sovelletaan luonnonsuojelu- ja metsästysrikoksissa. Kaloilta arvot ovat puuttuneet. Uhanalaisiin kalakantoihin kohdistuu tahallista, joskus laajamittaistakin salakalastusta, jonka osalta rangaistuskäytäntö on ollut selvästi puutteellista. Ohjeellisista arvoista säätäminen tulee helpottamaan oikeuslaitoksen työtä, jolloin rangaistuksia on helpompi määrätä, arvioi lakimies Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitosta.

Kalastusmaksuista kertyi 8,6 miljoonaa euroa

pexels-photo-1430123

Kalastonhoitomaksuja lunastettiin viime vuonna yhteensä 241 289 kappaletta, joista vuosilupia oli 174 324kappaletta. Maksuista kertyi yhteensä 8,6 miljoonaa euroa jaettavaksi kalatalouden edistämiseen.

Myytyjen maksujen kappalemäärä väheni 15 000 kappaleella, mutta kertymä nousi puolella miljoonalla eurolla. Kertymän kasvu johtui siitä, että eduskunta nosti kalastonhoitomaksun hintaa vuoden 2018 alusta lähtien. Koko vuoden kalastonhoitomaksu maksaa nykyisin 45 euroa aiemman 39 euron sijaan. Seitsemän vuorokauden maksu on nyt 15 euroa ja vuorokauden maksu kuusi euroa.

Varat käytetään kalastuslain mukaisesti vapaa-ajankalastusta ja kalavesien hoitoa edistäviin hankkeisiin, kalatalousalueiden toimintaan, neuvontapalveluiden järjestämiseen, vesialueen omistajille maksettaviin korvauksiin sekä kalastonhoitomaksun kanto- ja rekisterikuluihin.

Kalastonhoitomaksun kerää Metsähallitus, joko tilittää kertymän maa- ja metsätalousministeriölle. Kalastonhoitomaksun maksavat kaikki 18 – 64-vuotiaat kalastajat, jotka kalastavat muuten kuin pilkillä, ongella tai silakkalitkalla.

Kalastonhoitomaksun voi suorittaa Metsähallituksen Eräluvat.fi-verkkopalvelussa, Metsähallituksen palvelunumerossa 020 69 2424 tai R-Kioskeilla.

Vuosi 2019 alkoi vauhdikkaasti

Vuoden 2019 kalastonhoitomaksuja on hankittu selvästi viime vuoden alkua vilkkaammin. Kalastonhoitomaksuja oli lunastettu tammikuun jälkeen yli 17 000 kappaletta eli 5 500 kappaletta enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Kalastonhoitomaksut 2017 ja 2018

2017                2018

Vuosi                192 891           174 324

7 vrk                 36 364             34 575

1 vrk                 26 749             32 390

€                       8,1 M€             8,6 M€

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Mika Laakkonen, Metsähallitus, 040 589 7559

Eräluvat.fi/kalastonhoitomaksu

Fisuun -pilkkileirillä kalastettiin loistokelissä

pilkkileiritiedote-kuva

Kuva: Janne Tarkiainen, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.

Vesijärvi tarjosi loistavat puitteet pilkkimiseen viikonloppuna pidetyllä valtakunnallisella nuorten Fisuun -pilkkileirillä Hollolassa. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön ja Kaakkois-Suomen vapaa-ajankalastajapiirin järjestämällä leirillä nuoret saivat opastusta käytännön kalastuksessa, kalankäsittelyä ja kalastusvälineiden rakentelua unohtamatta.

Vaikka Vesijärvi piti tällä kertaa puolensa isojen kalojen osalta, kukkoahventa nousi reppuihin leiriläisille reilusti. Viikonloppuun kuului aimo annos kalan narraamista jään alta. Kohdelajina oli ahven ja kuha. Keli suosi leiriläisiä ja jäällä päästiin nauttimaan auringonpaisteessa ja pikkupakkasesta. Lauantain hetkellinen lumipyrykään ei nuoria pitänyt pois jäältä. Leiri oli jälleen osoitus siitä, että pilkkiminen kiinnostaa edelleen nuoria. Tänäkin vuonna innokkaita leirille tulijoita oli enemmän, kuin oli mahdollisuus ottaa. Nyt leirille osallistui 42 innokasta 10-16-vuotiasta nuorta sekä muutamia heidän vanhempiaan.

Valtakunnallinen pilkkileiri on osa Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön Fisuun -leiritoimintaa, jossa nuorille ja perheille tarjotaan mahdollisuus kalastaa monipuolisesti osaavien opastajien avustamana. Seuraava valtakunnallinen leiri järjestetään Rautavaaran Metsäkartanossa 15.- 18. heinäkuuta. Tällöin toimintaa järjestetään koko perheelle. Tarkemmat tiedot tulevista leireistä ja muista tapahtumista löytyvät nuorten omilta kalastussivuilta fisuun.fi.

MMM esittää avustusjärjestelmää kalatalousyrityksille vahinkoa aiheuttavien harmaahylkeiden poistamiseksi

filets-de-peche-

Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että kaupallisille kalastajille ja kalankasvatusyrityksille voitaisiin maksaa avustusta niille vahinkoa aiheuttavien harmaahylkeiden säädöstenmukaisen poistamisen jälkeisestä käsittelystä aiheutuviin kustannuksiin. Tavoitteena olisi turvata yritystoiminnalle kohtuulliset toimintaedellytykset vahvistuneen harmaahyljekannan aiheuttamista vahingoista huolimatta. Asiaa koskeva asetusehdotus on lausunnolla 4.4.2019 asti.

Suomen rannikkoalueen harmaahyljekanta on kasvanut voimakkaasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan, ja hylkeet aiheuttavat nykyään suuria vahinkoja kalastus- ja kalankasvatusyrityksille. Hylkeiden aiheuttamat vahingot olivat Luonnonvarakeskuksen alkutuottajien verottomiin kalanhintoihin perustuvan arvion mukaan vuonna 2017 kalastukselle noin 350 000 euroa ja kalankasvatukselle noin miljoona euroa. Koko arvoketjussa menetykset olivat vielä suuremmat.

–Harmaahylkeet aiheuttavat merkittävää vahinkoa rannikkokalastajille. Avustuksia kohdennettaisiin haittaa aiheuttavien yksilöiden poistamiseen ja yrityksille korvattaisiin hylkeen käsittelystä aiheutuvia kuluja, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Ehdotettu avustusjärjestelmä on arvioitu ainoaksi nopeasti toteutettavissa olevaksi keinoksi poistaa kalataloudelle haittaa aiheuttavia harmaahylkeitä. Tavoitteena olisi saada tällä aikaan muutoksia harmaahylkeiden käyttäytymisessä niin, että ne alkaisivat karttaa kalanpyydysten ja kalankasvatuslaitosten läheisiä alueita. Luonnonvarakeskus jatkaa lisäksi vahinkoja ehkäisevien menetelmien – kuten hylkeenkestävien pyydysten ja hyljekarkottimien – kehittämistä.

Yksinkertaisin keino vahinkojen välttämiseksi olisi lisätä harmaahylkeiden metsästystä nykyisen 1050 yksilön pyyntikiintiön puitteissa. EU on kuitenkin kieltänyt hyljetuotteiden kaupan. Tämä on puolestaan johtanut siihen, että harmaahylkeiden metsästys on vähentynyt merkittävästi, koska harmaahylkeiden taloudelliselle hyödyntämiselle ei ole edellytyksiä. Kauppakiellon, hylkeenmetsästyksen vaativuuden ja sopivien metsästysalueiden vähäisyyden takia pyyntikiintiöstä hyödynnettiin viime metsästyskaudella vain noin 18%.

–Suomi vaikuttaa kansainvälisesti hyljetuotteiden kauppakiellon poistamiseksi. Tämä on kuitenkin pitkän työn takana, eikä lopputuloksesta ole varmuutta. Kiellon ollessa voimassa arvokkaan riistaeläimen taloudellinen hyödyntäminen ei ole mahdollista, joten vahinkojen ehkäisyyn tarvitaan muita keinoja, ministeri Leppä sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriö korostaa, että avustusta maksettaisiin vain vahinkoa aiheuttavien yksilöiden poistamisesta ja niiden asianmukaisesta käsittelystä aiheutuviin kustannuksiin. Ehdotus ei siis koske harmaahylkeen metsästystä, joka perustuu tämän arvokkaan riistaeläimen hyödyntämiseen metsästäjien omaan käyttöön.

Lausuntopyyntö liitteineen löytyy osoitteesta mmm.fi /lausunnolla

Uusi hiihtolomatapahtuma kokosi perheet pilkille

 

image007

Ensimmäiseen hiihtoloman Pilkkivapapäivään osallistui Hämeenlinnan Evolla 40 alaikäistä kalastajaa vanhempineen. Tapahtuma jatkuu keskiviikkona 27.2. Mikkelissä, sunnuntaina 3.3. Sievin Maasydänjärvellä ja tiistaina 5.3. Kuhmossa. Tapahtuman järjestävät Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) ja Metsähallitus.

Pilkkivapapäivä järjestetään hiihtolomaviikoilla ensimmäistä kertaa. Tapahtuma on jatkoa kesäloman alun Vapapäivälle, jolloin suurin osa Metsähallituksen vapakalastukseen tarkoitetuista alueista on avoinna kaikille alaikäisille maksutta.

Pilkkivapapäivien sarja alkoi sunnuntaina Evon Niemisjärviltä. Tapahtuma keräsi paikalle runsaasti sekä hiihtolomaa lopettelevia että aloittelevia alaikäisiä. Paikalla oli 40 lasta tai nuorta sekä 50 vanhempaa.

Mikäli Pilkkivapapäivä kiinnostaa ja saa hyvän vastaanoton, perinnettä voidaan jatkaa myös tulevina vuosina.

Vapapäivien tarkoitus on saada lapset ja nuoret perheineen ulos luontoon hyvän harrastuksen äärelle. Alaikäisten kiinnostus kalastukseen on viime vuosina ollut lisääntymässä.

Suomen ensimmäinen kalatalousalueen kokous Kontiolahdella

keskitalven-pakkaspaiva-hoytiaisella.-kuva-paivi-kiiskinen

Keskitalven pakkaspäivä Höytiäisellä. Kuva Päivi Kiiskinen

Uudet kalatalousalueet aloittavat toimintansa tänä vuonna ja ELY-keskus kutsuu koolle uusien kalatalousalueiden ensimmäiset yleiskokoukset. Höytiäisen kalatalousalueella on kunnia olla Suomen ensimmäinen alue, jolla uusi kalatalousalue järjestäytyy.

Kalatalousalue muodostuu kalataloudellisesti riittävän suuresta yhtenäisestä alueesta ja sen aluetta määritettäessä on otettu huomioon kalastuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen ja vaelluskalojen elinkierto. Vuoden 2016 alusta voimaan tulleen kalastuslain perusteella kalatalousviranomaiset jakoivat Suomen vesialueet 118 kalatalousalueeksi. Kalatalousalueista ja kaikkien Suomen kalatalousalueiden ensimmäisistä yleiskokouksista löytyy lisätietoa ELY-keskuksen sivulta http://www.ely-keskus.fi/web/ely/kalavesien-omistus-ja-kalatalousalueet

Pohjois-Karjalassa sijaitseva Höytiäinen on Suomen 15. suurin järvi. Järvi on kuuluisa vuonna 1859 tehdystä järven laskusta, joka ei sujunut niin hallitusti kuin oli suunniteltu, vaan järven pinta laski kaikkiaan 9,5 metriä.

Höytiäisen kalatalousalueen ensimmäinen yleiskokous pidetään Lehmossa (Kontiolahti) Hotel Juliessa keskiviikkona 16.1.2019 klo 9.30 alkaen.

Lohen kaupallinen kalastus jokialueilla tarkempaan seurantaan

isolated-salmon

Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muutos vahvistettiin tänään presidentin esittelyssä. Uusilla järjestelyillä tehostetaan lohenkalastuksen valvontaa ja estetään merkitsemättömän lohen esiintyminen kalakaupassa. Lainmuutos tulee voimaan 15. marraskuuta 2018.

Vahvistetulla lain muutoksella Itämerestä peräisin olevan lohen kaupallinen kalastus jokialueilla otetaan uuden lain myötä tarkempaan seurantaan. Esimerkiksi Kemijoella Isohaaran padon alla kaupallisessa kalastuksessa pyydettyjen lohien ensimyynti on jatkossa sallittu vain sellaisille kaupallisille kalastajille, jotka ovat antaneet tätä koskevan ilmoituksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kaupallisessa kalastuksessa jokialueelta saadut lohet tulee lisäksi merkitä samalla tavoin kuin merestä saadut lohet. Ennen vuodenvaihdetta annetaan asetuksella Ttarkemmat määräykset ilmoituksista ja lohien merkinnästä annetaan asetuksella vielä ennen vuodenvaihdetta.

Järjestelyllä tehostetaan lohenkalastuksen valvontaa ja estetään merkitsemättömän lohen esiintymistä kalakaupassa.

Lainmuutoksella tarkennetaan selvennetään lisäksi toimijakohtaista kalastuskiintiöjärjestelmää siten, että toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden jakamisen menettelyjä selvennetään. Jatkossakin silakan ja kilohailin toimijakohtaiset kalastuskiintiöt jaetaan troolikalastukseen ennen vuodenvaihdetta. Rysäkalastukseen nämä jaetaan kevättalven aikana, kun tiedetään edelliseltä vuodelta siirtyneet kiintiömäärät ja kun lohen toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden perusteella annettavat sekä erikseen jokialueella käytettävät lohimerkit ovat valmistuneet. Tällä tavalla Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus saa näin jaettua yhdellä päätöskierroksella kerran vuodessa jaettua lopulliset toimijakohtaiset kalastuskiintiöt.

Lisäksi lakiin lisättiin lisäksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan sisältämä mahdollisuus toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden ylittämiseen enintään 10 prosentilla. Ylittämismahdollisuudesta tehdään aina erillinen päätös maa- ja metsätalousministeriössä erillinen päätös. Sitä sovelletaan lähinnä silakan ja kilohailin kalastukseen tasaamaan vuosien välisiä kiintiötason vaihteluja. Ministeriö arvioisi tieteellisen neuvon perusteella, onko tulevan vuoden kiintiö merkittävästi suurenemassa ja onko perusteltua sallia, että osa suurenevasta kiintiöstä kalastettaisiin kalastetaan jo kuluvan vuoden aikana. Tällä tavalla saadaan joustavuutta kiintiöiden hallintaan ja vähennetään vuosien välisiä vaihteluja. Ylitetyt määrät vähennettäisiin vähennetään ilman seuraamuksia seuraavan vuoden Suomen kokonaiskiintiöstä.

Ensi vuoden kalastuskortit myynnissä huomenna

valokuva-kun-kalastonhoitomaksun-maksaa-jo-nyt-on-se-voimassa-heti-vuoden-alkaessa

Kun kalastonhoitomaksun maksaa jo nyt, on se voimassa heti vuoden alkaessa

Vuoden 2019 kalastonhoitomaksut tulevat myyntiin huomenna 1. marraskuuta. Kun maksaa vuosiluvan, saa kalastuskortin Suomu-lehden mukana. Kalastonhoitomaksu on pakollinen kaikille, jotka ovat 18–64-vuotiaita ja kalastavat muuten kuin onkimalla, pilkkimällä tai litkaamalla. Kalastonhoitomaksuista kertyvät varat käytetään luonnon hyväksi kalavesien ja kalakantojen hoitamiseen.

Kalastonhoitomaksu on monelle kalastajalle olennaisin kalastuslupa. Valtion kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on iältään 18–64-vuotias ja kalastaa vieheellä tai pyydyksillä. Onkimiseen, pilkkimiseen ja silakanlitkaamiseen ei tarvita kalastuslupia, vaan ne kuuluvat yleiskalastusoikeuksiin.

2018-10-31 14_51_11-- Nitro Pro 9 (Expired Trial)

 

Huoletonta kalastusta koko vuoden kalastusluvalla

Kalastonhoitomaksun vuodelle 2019 voi maksaa jo nyt hyvissä ajoin, jotta kalastuslupa on voimassa heti vuoden alkaessa. Kalastonhoitomaksun voi maksaa kalenterivuodeksi, seitsemäksi kalenterivuorokaudeksi tai yhdeksi kalenterivuorokaudeksi.

Valtion kalastonhoitomaksun voi maksaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, palvelunumerossa 020 69 2424, Metsähallituksen luontokeskuksissa ja R-kioskeilla. Lupa on lakisääteisesti henkilökohtainen, joten maksun yhteydessä kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika. Kalastonhoitomaksun hinta on 45 euroa koko vuosi, 15 euroa viikko ja 6 euroa päivä.

Kalastonhoitomaksun koko vuodeksi 2019 maksaneille lähetetään keväällä Suomu-lehti, jonka mukana on luvanhaltijan kalastuskortti. Kalastuskortti on tosite kalastonhoitomaksun maksamisesta, kuten oston yhteydessä saatava maksukuittikin.

Kalastonhoitomaksu on elintärkeä kestäville kalakannoille

Kalastonhoitomaksu auttaa ylläpitämään ja kehittämään suomalaisia kalavesiä ja kalakantoja. Kalavesien käytöstä ja hoidosta vastaavat ensi vuodesta alkaen kalatalousalueet, jotka yhdessä vesienomistajien kanssa saavat kalastonhoitomaksuista kertyneitä varoja kestävän kalastuksen varmistamiseksi. Osansa kalastonhoitovaroista saavat myös valtakunnalliset kalastusalan neuvontajärjestöt sekä eri kehittämishankkeet, joilla edistetään kalastusta, kalavesien hoitoa sekä kalastuksenvalvontaa.

Eräluvat.fi/kalastonhoitomaksu

Maa- ja metsätalousvaliokunta tutustuu Pohjois-Lapissa Tenon kalastuksen sääntelyyn

iN9rqKW9_400x400

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.)

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta vierailee Inarissa ja Utsjoella 12.–13. kesäkuuta. Matkan päätarkoitus on tutustua Tenon kalastuksen sääntelyyn, jota Suomen ja Norjan välinen sopimus muutti viime vuonna.

“Lainsäätäjät haluavat tulla tutustumaan käytännön tasolla niihin vaikutuksiin, joita kalastussäännöllä on paikallisten ihmisten elämään”, kertoo valiokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.).

Kalastussäännön tavoitteena on turvata kutulohien nousu Tenon latvajokiin ja lohenkalastuksen jatkuvuus. Sääntö rajoittaa kalastusta Tenolla eri tavoin.

Valiokunta tapaa muun muassa Utsjoen kunnan, matkailuyrittäjien, osakaskuntien ja Tenon kiinteistöomistajien edustajia sekä vierailee Luonnonvarakeskuksen tutkimusasemalla, missä valiokunnalle kerrotaan lohikantojen tilasta ja esitellään lohen videoseurantaa. Valiokunta osallistuu myös Metsähallituksen, Saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen ja saamelaisalueen paliskuntien vuosineuvotteluun sekä tutustuu Siidaan, Saamelaismuseon ja Metsähallituksen luontokeskuksen näyttelyihin.

Matkalle ovat puheenjohtaja Kalmarin lisäksi ilmoittautuneet Markku Eestilä (kok.), Hanna Halmeenpää (vihr.), Reijo Hongisto (sin.), Susanna Koski (kok.) ja Jari Myllykoski (vas.).

Ilmainen kalastuspäivä toi lapsille suursaaliin

oiva-blomberg_kuva-anne-hyytiainen

Kuvassa Oiva Blombergin tyylinäyte Kuhmon Syväjärveltä (kuva: Anne Hyytiäinen)

Lapset nappasivat peräti 580 kiloa lohikaloja lauantain Vapapäivässä, joka oli kaikille alaikäisille tarkoitettu ilmainen kalastustapahtuma Metsähallituksen lohikalakohteilla. Päivän aikana Vapapäivä-kohteilla kävi kalassa 1240 lasta ja nuorta, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Myös saalismäärä, 480 lohikalaa (580 kg), oli kirkkaasti uusi ennätys.

Lasten ja nuorten lisääntynyt kalastusinnostus alkaa näkyä myös Vapapäivässä, joka järjestettiin nyt yhdeksättä kertaa lasten kesäloman alkamisen kunniaksi. Metsähallitus avasi Vapapäivää varten lapsille 36 arvokalakohdetta, joista 12 kohteella oli paikalla Suomen Vapaa-ajankalastajien järjestämät oppaat.

Lisäksi lapsille avattiin 24 kalastuskohdetta, joissa alaikäiset saivat kalastaa ilmaiseksi ilman oppaita. Näillä kohteilla myös mukana seurannut vanhempi tai huoltaja sai kalastaa päivän ajan ilmaiseksi.

Vapapäivän suosio ja saalismäärä ovat nousseet hiljalleen vuodesta toiseen. Viime kesänä tehtiin aiempi ennätys. Nyt sekä kalastajien että heidän saamiensa saaliskalojen lukumäärä nousi sadalla.

Kalansaantia edisti jälleen useilla kohteilla muutaman päivän rauhoitus sekä istutukset ennen lasten Vapapäivää.

Ikaalisissa
huikea saalis

Eniten kalastajia kävi lauantaina Hämeenlinnan Evolla: 180. Sievin Maasydänjärvellä tapahtumaan osallistui 124 kalastajaa ja Nurmeksen Peurajärvellä 123 kalastajaa. Peurajärvellä paikalla oli heti aamulla tapahtuman alkaessa yli sata lasta.

Tyytyväisiä oltiin myös Kuhmossa. ”Päivä oli puolipilvinen mutta lämminhenkinen”, paikalla ollut opas kuvaili tunnelmia.

Huikein saalis saatiin tänä vuonna Ikaalisissa Teerilammella: 70 alaikäistä kalastajaa nosti rannalle peräti 95 kirjolohta. ”Ennätysosanotto tänä vuonna ja upea tapahtuma”, iloitsi Janne Rautanen Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöstä Teerilammen Vapapäivän jälkeen.

Kävijämäärät ja saaliit, alaikäisten Vapapäivässä lauantaina 9.6.

Varsinais-Suomi

Salo, Matildanjärvi: 57 kalastajaa, 29 kirjolohta, 35 kiloa.

Etelä-Savo

Mikkeli, Mikkelin Valkea: 84 kalastajaa, 19 kirjolohta, 25 kiloa.

Lappi

Sodankylä, Ahvenlampi: 47 kalastajaa, 20 kirjolohta

Rovaniemi, Vikaköngäs: 109 kalastajaa, 21 kirjolohta (23 kiloa), 1 harjus,

Kainuu

Kuhmo, Syväjärvi: 117 kalastajaa, 10 kirjolohta (27 kiloa) ja yksi hauki. Suurimmat saaliit: Konsta Junttila 2996 g (2 kirjolohta), Juho Mikkonen 2081 g ja Eeva Kähkönen 1849 g.

Pohjois-Pohjanmaa

Sievi, Maasydänjärvi: 124 kalastajaa, 79 kiloa kirjolohta

Vaala, Manamansalo: 57 kalastajaa, 8 kirjolohta.

Kanta-Häme

Hämeenlinna/Evo, Niemisjärvet: 180 kalastajaa

Pirkanmaa

Ikaalinen, Teerilampi: 70 kalastajaa, 95 kirjolohta (107 kiloa). Yhteensä 56 lasta sai saalista. ”Ennätysosanotto tänä vuonna. Upea tapahtuma”, Janne Rautanen Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöstä kertoi.

Keski-Suomi

Kivijärvi, Heikinlampi: 105 kalastajaa, 101 kirjolohta. Suurin kala painoi 1560 grammaa.

Pohjois-Karjala

Lieksa, Änäkäinen: vahvistetut tiedot puuttuvat

Nurmes, Peurajärvi: 123 kalastajaa, 31 kiloa kirjolohta ja 5 kiloa haukea.

Muu Suomi

Omatoimikohteet: 120 kalastajaa

Lue lisää

www.facebook.com/vapapaivawww.eraluvat.fiwww.fisuun.fi,

Instagram: #vapapäivä @vapapaiva

Facebook: #vapapäivä, @vapapaiva