Yhteystiedot: Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: kalastusuutiset@victoriamedia.fi

TTS Työtehoseura mukana kehittämässä uutta suuntaa elinkeinokalataloudelle

elinkeinokalatalous

Työtehoseura toteuttaa yhdessä Suomen Ammattikalastajaliitto ry SAKL:n ja Suomen Kalankasvattajaliiton kanssa elinkeinokalatalouden kehittämisohjelman (2016-2018), joka kohdistuu kaupalliseen kalastukseen ja kalanviljelyyn. Tavoitteena on edistää elinkeinokalataloudessa toimivien ammatinharjoittajien ja yritysten toimintaedellytyksiä ja kasvulähtöistä ajattelua. Kehittämisohjelmaa rahoitetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman 2014–2020 tutkimus- ja kehittämisohjelmasta. Mukana on seitsemän kalanviljelijää ja viisi ammattikalastajaa.

Kehittämisohjelmassa on tähän mennessä toteutettu käytännönläheinen valmennusohjelma (13 valmennuspäivää), jonka tavoitteena on ollut innostaa ja sitouttaa valmennettavia kasvulähtöiseen ajatteluun, oman yrityksen kannattavuuden ja tuottavuuden parantamiseen sekä yritystoiminnan ammattimaiseen johtamiseen. Valmennuspäivien sisällöt ovat liittyneet mm. johtamis- ja esimiestaitoihin, hinnoitteluun ja kannattavuuteen, tuotannon arvonnousuun, yrittäjä- ja yrittäjyysriskeihin, verosuunnitteluun ja yritysjärjestelyihin, myyntiin, markkinointiin sekä sähköiseen kaupankäyntiin. Valmennettavat suorittavat valmennusohjelman aikana joko yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon tai yrittäjän ammattitutkinnon.

Kehittämisohjelman puitteissa mukana oleviin yrityksiin on tehty kaksi sparrauskäyntiä yrityksen taloudelliseen tilaan liittyen. Ensimmäisellä kerralla talousmentori on yhdessä valmennettavan kanssa tehnyt yrityksen nykytila-arvion olemassa olevaa taloudellista tietoa ja raportointia hyödyntäen. Lisäksi valmennettavalle on annettu yrityksen omista intresseistä lähtöisin olevan oman talouden kehittämistehtävä. Jälkimmäisellä käynnillä valmennettava ja mentori ovat yhdessä arvioineet sen toteuttamiskelpoisuutta ja onnistumista.

Työtehoseuran työntutkijat ovat tutkineet kalastajien ja kalankasvattajien työajankäyttöä, työn kuormittavuutta ja työturvallisuutta yrityskohtaisesti. Valmennettaville on luovutettu raportti oman yrityksen keskeisistä kehittämiskohteista ja niitä on jälkimmäisellä käyntikerralla käyty läpi yhdessä valmennettavan ja yrityksen henkilöstön kanssa. Kalastajien ja kalanviljelijöiden työpaikoilla tehdyn työntutkimuksen perusteella Työtehoseura rakentaa työkalupakin, joka sisältää työkuormituksen ja -turvallisuuden kehittämisen välineitä ammattilaisten käyttöön.

Saatujen tulosten perusteella TTS Työtehoseura on päättänyt kehittää välineen työajan mobiiliseurantaan. Yrityksille luodaan helppokäyttöinen väline kerätä tietoa työajan käytöstä tuottavuuden kehittämiseksi. Mobiilityönajanseuranta tarjoaa kehittämisohjelmaan osallistuvien kalastajien ja kalankasvattajien käyttöön sovelluksen, joka on ladattavissa älypuhelimeen. Sovellus tarjoaa työntekijälle mahdollisuuden seurata työajan käyttöään helposti ”nappia painamalla” – valitsemalla sovelluksen seurantavalikosta sen työn, jota kulloinkin tekee. Mobiiliseuranta auttaa selvittämään, mihin työaika kuluu ja kuinka paljon työajasta kuluu esimerkiksi keskeytyksiin ja häiriöihin. Mitä paremmin työ pystytään kohdistamaan tuotetta tai palvelua jalostavaan työhön, sen parempi on työn tuottavuus.

Suuret siiat kruunasivat Supertärppi-pilkkileirin

villejasiikajt

Ville Hämäläinen sai komean siian lauantain lähikalastuskilpailussa Kuva: Janne Tarkiainen, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.

Lasten ja nuorten pilkkileirillä saatiin saaliiksi satamäärin ahvenia. Lisäksi joukkoon eksyi muitakin kalalajeja, kuten särkiä, kiiskiä, lahnoja ja komeita siikoja. Pilkkileirin tunnelmasta nautti neljäkymmentä nuorta sekä toistakymmentä aikuista leiriläistä.

Pilkkileiri järjestettiin viime viikonloppuna Karjalohjalla Pellin leirikeskuksessa kalaisan Lohjanjärven rannalla. Suomen Vapaa-ajankalastajien leirille kokoontui osallistujia pääosin Etelä-Suomesta, mutta kauimmaiset leiriläiset olivat tulleet Savon maakunnista. Savon poikien kalaranne olikin hyvin viritetty, sillä Ville Hämäläinen voitti lauantaina kisatun valtakunnallisen lähikalastuskilpailun nuorten sarjan, jossa paremmuuden ratkaisi neljän eri kalalajin pisimpien yksilöiden yhteispituus. Jokainen kalastaja sai kalastaa omalla lähijärvellään ja osallistua kilpailuun lähettämällä kuvan saaliistaan mittalaudan päällä. Kilpailun järjestämisestä vastasi FLF (Finnish Lake Fishers ry). Villen voittotulos ylsi lähes metriin (99,5 cm) ja ero kisan kakkoseen oli selkeä.

Kala oli koko leirin ajan hyvällä syönnillä, ja pieniä ahvenia sai jokainen. Siiat toimivat komeina bonuskaloina ja yli puoleen kiloon vaakaa venyttäneitä siikoja tuli muutamia. Siikoja, kuten ahveniakin, otettiin kotiin viemiseksi ja alkuviikosta monessa kodissa syödäänkin terveellistä itsepyydettyä kalaruokaa.
Kalastuksen ohella leirillä askarreltiin kalastusvälineitä, saunottiin ja vietettiin kivaa aikaa kavereiden kesken. Supertärppi-leirin kanssa samaan aikaan järjestettiin Kaakkois-Suomessa vapaa-ajankalastajien leiri, jonne osanotto oli myös hyvä. Kalastus kiinnostaa nuoria!

Lisää kalastustapahtumia sekä nuorten kalakerhoja löytyy lasten- ja nuorten omilta nettisivuilta osoitteesta www.fisuun.fi.

Teisti nousi vihdoin ennätyskalojen listalle

teisti-on-uusin-kalalaji-suomen-ennatyskalojen-listalla.-kuva-kvvy-pekka-westerling.

Teisti on uusin kalalaji Suomen ennätyskalojen listalla. Kuva: KVVY, Pekka Westerling.

Ennätyskalalautakunta hyväksyi viimeisen vuoden aikana viisi uutta ennätystä. Ilahduttavaa oli teistin saaminen listalle kokonaan uutena lajina. Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun SE-listalla on nyt 80 kalalajia ja kuusi rapulajia.

Uusia ennätyskaloja ovat sinisampi 7,55 kg, seipi 0,193 kg, sulkava 1,130 kg ja voimassa olevaan ennätystä sivuava mustatäplätokko 0,242 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista kokonaan uutena lajina teisti 18,6 cm.

Teistiä oli odotettu pitkään

Teisti on puuttunut ennätyskalojen listalta koko listan olemassa olon. Nyt listalle saatu yksilö löytyi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen suorittaman vesistötarkkailun yhteydessä. Teisti ui 12 mm coastal rannikkoverkkoon Porin Tahkoluodon edustalla. Kalan pyytäneen Pekka Westerlingin mukaan kyse oli heillekin ainutlaatuisesta tapauksesta. He päättivät ilmoittaa kalasta, kun huomasivat ettei teistiä ollut lainkaan ennätyskalojen listalla.

Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy lisäksi osoitteesta: http://www.ahven.net/ennatyskalat

Näätämöjoen lohisaalis jäi vähäiseksi kalastuskaudella 2017

Naatamojoen-lohisaalis-1

Näätämöjoen lohi­saalis (kg) pyynti­tavoittain Suomen ja Norjan puolella vuosina 1972–2017. Mustalla katkoviivalla on kuvattu vuosien 1972–2016 keski­saalis. Lähde: Luke (Suomi), www.ssb.no ja Neiden fiskefelleskap (Norja).

Näätämöjoesta saatiin kalastuskaudella 2017 vain 3840 kilon lohisaalis. Saalis lähes puolittui edellisvuoteen verrattuna (7,2 t) ja oli selvästi pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis (8,4 t). Lohisaaliista kalastettiin Suomen puolelta reilut 1,2 tonnia ja Norjan puolelta vajaat 2,6 tonnia.

Näätämöjoen Suomen puolen lohisaalis laski 54 prosenttia vuodesta 2016 ja oli selvästi pitkän aikavälin keskisaalista (2,0 t) pienempi. Suomen puolen lohisaaliin pääosan (930 kg) pyydystivät paikkakuntalaiset kalastajat lohiverkoilla. Kalastusmatkailijoiden lohisaalis Suomen puolen vesialueilla oli arviolta 330 kiloa.

Suomen puolella noin 25 paikkakuntalaista ruokakuntaa kalasti lohta verkkopyydyksillä. Verkkokalastajien määrä on pysynyt kutakuinkin samalla tasolla viimeiset kymmenen vuotta. Kalastusmatkailijoita vieraili Suomen puolella 400 henkilöä, ja he lunastivat vajaat 1700 kalastusvuorokautta.

Norjan puolella (Neidenelva) kalastusmatkailijat ja paikkakuntalaiset vapakalastajat pyydystivät lohta vajaat 2,6 tonnia. Kalastusmatkailijoista merkittävin osa oli edellisvuosien tapaan suomalaisia. Paikkakuntalaisten kalastajien perinteisesti harjoittama käpäläpyynti eli heittonuottakalastus Kolttakönkään putouksen alla ei kesällä 2017 onnistunut lainkaan poikkeuksellisen runsaiden virtaamien takia. Saaliiksi otettujen lohien ohella Norjan puolella vapautettiin noin 130 lohta, yhteispainoltaan yli 600 kiloa.

Näätämöjoen Suomen puolen saalistilastot perustuvat Luonnonvarakeskuksen kalastuskauden jälkeen tekemiin postitiedusteluihin sekä puhelinhaastatteluihin. Paikkakuntalaisten kalastajien lohisaalisarvioinnissa hyödynnettiin lisäksi kalastuksen valvonnan kautta saatua tietoa verkkopyydysten käytöstä. Suomen puolella saalistiedusteluihin vastasi noin 66 prosenttia paikkakuntalaisista ja 59 prosenttia kalastusmatkailijoista. Norjassa sekä paikkakuntalaisilla että kalastusmatkailijoilla on velvollisuus ilmoittaa saaliinsa saalisseurantajärjestelmään.

Pilkkisaaliin käsittely SM-kisoissa alkaa kalan tappamisesta

ahventainnutus

Kuva: Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Kuusamossa 7. huhtikuuta kilpaillaan pilkkimisen SM-tittelistä. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) päivittämän SM-pilkkisäännön mukaan kisassa saadut kalat edellytetään tapettavaksi välittömästi ennen talteenottoa. Aiemmin kalan tappamisesta oli säännöissä suositus. Sääntöjen valvonnasta kisoissa on kuitenkin syntynyt epäselvyyttä.

Pilkkisaaliis on tapettava välittömästi tulevissa SM-pilkkikisoissa ja sitä tullaan myös valvomaan SVK:n ohjeiden mukaisesti. Kalojen välitön tappaminen tullaan saattamaan voimaan muissakin soveltuvissa SM-kilpailuissa ja ellei soveltuvaa mallia löydy, harkitaan ko. kilpailuista luopumista.
SVK toimii strategiansa mukaisesti vastuullisesti ja ottaa huomioon erityisesti kalastukseen liittyvät eettiset kysymykset.

Laadukasta kalaa ruokapöytään

Pilkkiminen on Suomessa edelleen hyvin suosittu harrastus: 1,5 miljoonasta vapaa-ajankalastajasta  yli 0,5 miljoonaa harrasti pilkkimistä vuonna 2017.  Pilkkisaaliin oikea käsittely takaa laadukasta kalaa ruokapöytään. Käsittely alkaa kalan noustessa avannosta. Saaliiksi otettava kala tapetetaan välittömästi napakalla iskulla aivojen kohdalle, jotka sijaitsevat hieman silmien tasalta taaksepäin. Kala voidaan tappaa myös esimerkiksi vääntämällä siltä nopeasti niskat nurin. Tapettu kala on verestettävä viivyttelemättä. Se tapahtuu pistämällä veitsellä sivulta kalan kurkkuun niin, että valtimo katkeaa. Kurkkua ei tarvitse katkaista. Pisto riittää ja sydän pumppaa veret lihaksistosta ulos. Kalojen verestystä ei kuitenkaan edellytetä tehtäväksi SM-kilpailuissa.

Pilkkikaloja ei pidä laskea jäälle, koska lumi tukkii pistokohdan, eikä veri pääse valumaan ulos. Kalat voi laittaa valumaan saalislaatikkoon tai –pussiin, kunhan muistaa välillä huuhdella valuneen veren ja limat pilkkiavannossa pois. Kevätjäillä ilman lämmettyä kalat kannattaa laskea verestymään jäälle syntyneisiin vesilammikoihin, koska vesi tehostaa veren ulostuloa. Saaliin tappaminen ja verestys pilkkijäillä riittävät. Perkaamisen voi huoletta talvella jättää kotikeittiöön.

Värikoukulla pilkkivä ei syöttiä kaipaa

varikoukkupilkki2

Kuva: Janne Rautanen, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Pikkupakkanen riittää saamaan pilkkijöiden suut messingille ja moni aloittaa viimeistään silloin tulevan pilkkikauden valmistelut. Hankitaan ehkä pari uutta pilkkiä, teroitetaan kaira jne. Normaalia pilkintää, esimerkiksi tapsipilkintää, harrastava kiertää ostoskierroksen päätteeksi vielä kaupan syöttikaapin kautta. Osa porukasta kävelee kuitenkin yhtä tyytyväisenä tämän ohi. Miksi? Nämä pilkkijät harrastavat todennäköisesti tasapaino- tai värikoukkupilkintää.

Värikoukkupilkinnän ”luvattu maa” lienee läntinen naapurimme ja sieltä pyyntimuoto rantautui 1970-luvulla Suomeenkin. Kalastusmuoto on erityisen suosittu kilpapilkkijöiden keskuudessa ja se onkin kehitetty lähinnä ahventen päämenoksi. Kilpailuetu löytyy menetelmän nopeudesta, koska aikaa ei kulu syöttien laittamiseen.
Värikoukkupilkintä on pystypilkinnän alalaji. Syötin sijaan pilkin alla käytetään erivärisillä liimoilla ja mahdollisesti karvoilla koristeltuja kolmihaarakoukkuja, joita kalat luulevat syömäkelpoisiksi. Värikoukkupilkkijä yrittää koukkurasioistaan löytää niin kutsutun ”päivän värin”, jolla saalista alkaisi kertyä. Koukkurasioita saattaa olla matkassa useita ja jokaisessa on kymmeniä erikokoisia ja -värisiä luomuksia. Kokenut värikoukkaaja osaa hahmotella oikeat värit muun muassa veden värin ja valon määrän – toisin sanoin jään paksuuden – mukaan. Joskus kalojen mielihalut saattavat kuitenkin yllättää ja koukkurasian jämäkoukusta tuleekin päivän pelastaja.

Värikoukkuintoilija yrittää paikantaa mahdollisimman isoja kalaparvia, jotta ahventen kuuluisa kateus heräisi parhaalla mahdollisella tavalla. Parvien etsinnässä saattaa kertyä runsaasti sekä kilometrejä että reikiä, puhutaan siis todella aktiivisesta harrastuksesta. Matalat vedet ovat värikoukkaajalle tärkeä osa menestystä, syvemmässä vedessä pyyntimuodon tehokkuus laskee.
Kalan löydyttyä, pilkkiä tarjoillaan sen verran aktiivisella otteella, ettei sen ympärille kokoontuneille raitapaidoille jää ylimääräistä aikaa pohtia pilkin alla heiluvan makupalan eli värikoukun syömäkelpoisuutta.

Nykyään löytyy värikoukkupilkintään erikoistuneita kalastusseurojakin. Esimerkkinä mainittakoon helsinkiläinen seura Värikaapparit ry, jonka kotisivuilta löytyy runsain määrin lisätietoja värikoukkupyynnistä; http://www.saunalahti.fi/kaappari/. He ottavat mielellään uusia jäseniä toimintaansa mukaan.

Pilkkiminen on jokamiehenoikeus eli siihen ei tarvita kalastuslupia, paitsi vaelluskalavesistöjen koski- ja virtapaikoissa sekä erityiskalastuskohteilla.

Rannikkokalastajille niukka saalis viime vuonna

Tilastot_kaupallinen_kalastus_merella_2018suomi_v2

Tilastot_kaupallinen kalastus merellä

Merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaalis oli ennakkoarvion mukaan 154 miljoonaa kiloa vuonna 2017. Saalis koostui pääosin silakasta ja kilohailista, joiden saalis pysyi suurena. Rannikolla pyyntiä vaikeuttivat sääolot ja hylkeet, ja saaliit jäivät poikkeuksellisen pieneksi.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkoarvion mukaan silakkaa kalastettiin viime vuonna 134 miljoonaa kiloa ja kilohailia 16 miljoonaa kiloa. Näiden lajien kokonaissaalis pysyi edellisen vuoden tasolla, mutta kasvoi eteläisellä Itämerellä ja Suomenlahdella sekä pieneni Selkämerellä. Viidennes silakka- ja kilohailisaaliista purettiin Suomen ulkopuolelle.

Silakka- ja kilohailisaalis edelleen suuri

Sekä ulkomaille että kotimaahan puretusta silakka- ja kilohailisaaliista valtaosa käytettiin rehuna. Eteläiseltä Itämereltä kalastetun turskan saalis jäi jälleen pieneksi, alle 190 000 kiloon.

– Yhdessä nämä pääosin troolilla avomereltä kalastettavat lajit kattoivat 98 prosenttia kaikkien lajien kokonaissaaliista, kertoo yliaktuaari Pirkko Söderkultalahti Lukesta.

Silakka, kilohaili, turska ja lohi ovat kiintiöityjä kalalajeja, eli niiden saalismäärää säädellään vuosittaisilla maa- ja kalastusaluekohtaisilla saaliskiintiöillä. Silakkakanta on viime vuosina ollut vahva ja sen myötä saaliskiintiöt suuria. Suuresta saaliista huolimatta osa silakkakiintiöstä jäi hyödyntämättä, mutta kilohailikiintiö kalastettiin täyteen. Myös turska- ja lohisaaliit jäivät pienemmiksi kuin kiintiöt.

kaupallisen-kalastuksen-saalis-merialueella-vuosina-1980-2017-vuoden-2017-tiedot-ennakkoarvioita.

Kaupallisen kalastuksen saalis merialueella vuosina 1980–2017, vuoden 2017 tiedot ennakkoarvioita.

Rannikkokalastajille niukasti saalista

Valtaosa ammattikalastajista kalasti rannikkoalueella verkoilla tai rysillä. Monien rannikolta kalastettavien lajien saalis pieneni merkittävästi vuoteen 2016 verrattuna. Lohta, taimenta, kuhaa, siikaa ja ahventa saatiin saaliiksi vähemmän kuin koskaan aikaisemmin vuodesta 1980 alkaneella tilastointijaksolla. Myös monien niin sanottujen vähempiarvoisten lajien, kuten lahnan, särjen ja säyneen, saaliit pienenivät. Poikkeuksena oli kuore, jonka saalis kasvoi.

– Heikkoja saaliita selittää kalastuksen väheneminen. Ainakin huonot säät ja hylkeiden aiheuttamat saalisvahingot haittasivat kalastusta, Söderkultalahti jatkaa.

Tiedot perustuvat Luken laatimaan ennakkoarvioon merialueen kaupallisen kalastuksen saaliista. Silakan, kilohailin ja turskan saaliit ovat ennakkoarviossa varsin luotettavia. Sen sijaan muiden lajien saalismäärät voivat vielä tarkentua jonkin verran lopullisessa tilastossa, joka valmistuu toukokuussa. Kaikki kaupalliset kalastajat ovat velvollisia ilmoittamaan saaliinsa aluksen koosta riippuen joko suoraan mereltä, 48 tunnin kuluessa saaliin purkamisesta tai kalastuskuukautta seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä. Isoimmissa aluksissa on satelliittiseurantalaitteisto, jonka avulla seurataan aluksen liikkeitä.

Hallitus esittää: Lohen kaupallisen kalastajan tehtävä ennakkoilmoitus saaliin tuonnista maihin

colorful-fishing-nets-1427802526P0d

Hallitus on antanut 25. tammikuuta 2018 eduskunnalle esityksen yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta. Esitetyllä lailla säädettäisiin merialueen lohen kaupallisille kalastajille velvollisuus tehdä ennakkoilmoitus kalastusmatkan päättymisen ajasta ja paikasta kalastuksen valvontaa harjoittaville viranomaisille.

Viime vuonna lohen merikalastuksessa otettiin käyttöön toimijakohtaiset kalastuskiintiöt ja pakollinen merkintä. Ennakkoilmoitus puolestaan antaa kalastuksenvalvojille mahdollisuuden valvoa paikan päällä, että merkintäpakkoa noudatetaan. Näillä toimilla valvotaan, ettei kalastaja ylitä hänelle myönnettyä toimijakohtaista kalastuskiintiötä.

Ennakkoilmoitusmenettely toteutetaan niin kalastajan kuin hallinnon kannalta mahdollisimman kevyellä, pitkälti automatisoidulla menettelyllä. Kalastaja voi tehdä ennakkoilmoituksen tietokoneella tai mobiilisovelluksella, eikä ilmoituksen vastaanottaminen vaadi viranomaistyötä. Puhelimitse tehtävien ilmoitusten määrän odotetaan jäävän vähäiseksi.

– Esityksellä toteutetaan lohi- ja meritaimenstrategiaa Itämeren lohikantojen hyödyntämisen kestävyyden varmistamiseksi, mikä on yksi Sipilän hallituksen luontopolitiikan kärkihankkeen toimenpiteitä. Lohen kaupallisen kalastuksen valvonta tehostuu ratkaisevasti, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Esityksellä pantaisiin myös täytäntöön Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan valvontaa koskeviin säädöksiin tehdyt muutokset. Lisäksi lakiin esitetään muita muutoksia, kuten valvontaviranomaisen velvoite ilmoittaa epäilys säädösten rikkomisesta mahdollisimman pian rikkomuksesta epäillylle toimijalle. Näin toimijat saavat tiedon rikkomuksista nopeasti, mikä auttaa välttämään vastaavia rikkomuksia jatkossa.

Laki tulisi voimaan 1. toukokuuta 2018.

Siian osuus Inarijärven kalasaaliissa kasvussa

2018-01-24 12_47_21-luke-luobio_85_2017.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Inarijärvestä saadun kalasaaliin määrä on pysynyt melko vakaana viimeiset kymmenen vuotta. Saaliin määrä on vaihdellut 150 tonnista 180 tonniin/vuosi. Siika on ylivoimaisesti tärkein saalislaji ja vuoden 2016 tilastossa se muodostaa jo yli puolet kokonaissaaliista.

Kotitarvekalastajat saivat kokonaissaaliista 50 ja kaupalliset kalastajat 30 prosenttia.

Saaliin jakautuminen kalalajeittain

  • Siikasaalis kasvoi edellisvuodesta lähes kymmenellä tonnilla.
  • Punalihaisten petokalojen yhteissaalis oli noin 27 tonnia, josta
    • taimenta oli 20 tonnia,
    • nieriää neljä tonnia ja
    • harmaanieriää kaksi tonnia.
  • Muikkusaalis jäi puoleen vuosien 2010–2013 saalistasosta ja oli noin 13 tonnia.
  • Kokonaissaaliista 74 prosenttia saatiin verkoilla.

Inarijärveen on syntynyt 2000-luvulla useita hyviä muikkuvuosiluokkia. Talvinuottaseurannan perusteella muikkuvuosiluokka 2016 jäi kuitenkin heikoksi. Vuosiluokasta 2017 saadaan suuntaa-antava arvio vuoden 2018 alkupuolella.

Loisia melko runsaasti taimenissa

Taimenissa ja nieriöissä on edelleen kohtalaisesti tai runsaasti lokkilapamadon ja/tai sukeltajasorsien lapamadon (Diphyllobothrium-suvun) loisrakkuloita. Harmaanieriöissä loisia oli huomattavasti vähemmän kuin nieriöissä ja taimenissa.

Viime vuonna siikanäytteistä alettiin seurata systemaattisesti toisen heisimatolajin, haukimadon (Trianephorus crassus) esiintymistä. Eniten haukimatoa esiintyy riikasiioissa, ja loispitoisuus kasvaa järven pohjoisimpia kohti.

Istutettujen kalojen osuudet saaliissa

Istutettujen pohjasiikojen osuus saaliista on laskenut 30–40 %:n tasolta 10–15 % tasolle nuorimmissa vuosiluokissa.

  • Istutettujen taimenten osuus on selvästi yli 50 %, nuorissa ikäryhmissä jopa 80 %.
  • Istutettuja nieriöiden osuus saaliista on 20-50 prosenttia.
  • Harmaanieriäsaalis on kokonaan istukkaita.

Tarkemmat saalistiedot löytyvät Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2016 –raportista.

Kalan vapauttaminen on osa kalastusharrastusta

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Suurten petokalojen vapauttaminen on tärkeää, sillä ne estävät särkikalojen liiallista runsastumista. Suuret kalat ovat myös kiinnostavia kalastuskohteita, joiden perässä kalastuksenharrastajat ovat valmiita matkustamaan satojen kilometrien päähän.Kuva: Juha Ojaharju, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.

Ajat ja tavat muuttuvat, myös vapaa-ajankalastuksessa. Ruoan hankkiminen ei enää välttämättä ole suurin syy, kun lähdetään kalastamaan. Tilalle ovat tulleet kalastuksen tuoma ilo, rentoutuminen ja luontokokemukset. Yhä useampi vapauttaa ainakin osan saamistaan saaliskaloista. Kalojen vapauttaminen auttaa pitämään luonnonvaraiset kalakannat kunnossa.

Suomessa on noin 1,5 miljoona kalastuksen harrastajaa. Vapakalastuksen suhteellinen suosio on jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2016 heitto- ja vetouistelun osuus saaliista oli yhteensä 26 prosenttia. Verkoilla saatiin saaliista enää alle 40 prosenttia, kun vielä vuonna 2000 verkkosaaliin osuus oli yli puolet. Vapaa-ajankalastajista yhä suurempi osa vapauttaa osan, tai toisinaan jopa kaikki saamansa saaliskalat. Kalojen vapauttaminen mahdollistaa kalastuksesta saatujen sosiaalisten, virkistyksellisten ja taloudellisten hyötyjen saamisen ilman, että kalakannalle aiheutetaan merkittävää kuolleisuutta. Saaliskalojen vapaaehtoisen valikoinnin avulla pystytään ylläpitämään terveitä ja vakaita kalakantoja, sillä isokoisten emokalojen tärkeys kalakantojen uusiutumiselle on vielä ottamatta huomioon kalastussäännöissä.

Myös professori Hannu Lehtonen kannattaa kalojen vapauttamista yhtenä kalakantojen hoitokeinona. Lehtonen toteaa Facebook-kirjoituksessaan mm. näin: ”Pyydystä ja päästä kalastus on aivan järkevää kalakantojen hoidon kannalta. Kun itse olen kalassa, saan yleensä myös sellaisia kaloja, joita en halua, ja otan talteen vain ruokakalat. Nykyisin säädökset edellyttävät alamittaisten ja rauhoitettujen kalojen vapauttamista, mutta sitä voi hyvin soveltaa myös muiden kalojen kohdalla. Esimerkiksi isojen kalojen vapauttamisella on paljon hyödyllisiä seurauksia.
Itse pidän pyydystä ja päästä kalastusta oikein toteutettuna sopivana kalakantojen hoitona. Ja siitä on myös tutkimuksiin pohjautuvaa näyttöä. Esimerkiksi omissa tutkimuksissamme havaittiin, että tehokas heittokalastus voi poistaa käytännössä kaikki kookkaat hauet parissa vuodessa. Kanta koostuu tämän jälkeen pienistä yksilöistä,” toteaa Lehtonen tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan.

Kansanedustaja Mikko Kärnä vaatii pyydystä ja päästä (C&R)-kalastuksen kieltämistä ja pitää sitä eläinrääkkäyksenä. Kalastaa saisi siis vain, jos aikomuksena on tappaa kala ja syödä se.
Jos kalalla itsellään olisi kyky vastata, haluaako se tulla vapautetuksi vai tapetuksi pyyntitapahtuman päätteeksi, ei vastauksesta liene epäselvyyttä. Kala ei kuitenkaan nykyisen tieteellisen tiedon valossa pysty tietoisiin päätöksiin, eikä myöskään tietoiseen kärsimykseen.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö vastustaa Kärnän esitystä. Vapauttamiskielto johtaisi kalastuksen harrastajien määrän nopeaan laskuun, istutusten lisääntymiseen entisestään ja sitä kautta entistä suurempiin kantojen sekoittumisongelmiin, lupahintojen kallistumiseen ja monen kalalalajin osalta luontaisten kantojen heikkenemiseen ja häviämiseen. Saksan esimerkin valossa samalla tehtäisiin suuresta joukosta kalastuksen harrastajia rikollisia ilman kaloille itselleen koituvia hyötyjä.

Lue lisää: http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ekologisesti-kestava-kalastus-edellyttaa-saaliskalojen-valikointia/