Yhteystiedot: Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: kalastusuutiset@victoriamedia.fi

Kyrönjoen vapaa-ajankalastusta selvitetään postitiedustelulla

fish-2961289136516LOi

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus lähettää viikon 3 aikana kalastustiedustelun koskien Kyrönjoen ja sen suistoalueen vapaa-ajankalastusta. Tiedustelu lähetetään sekä jokivarren että suiston alueelle yhteensä 3100 kotitaloudelle. Vastaanottajien osoitetiedot on saatu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Tiedustelulla selvitetään Kyrönjoen vesistötöiden vaikutusta Kyrönjoen kalastukseen ja kalansaaliisiin vuonna 2016. Vastaava tiedustelu on toteutettu vuosina 1996, 2000, 2003, 2006, 2009 ja 2012. Tutkimusalue käsittää Kyrönjoen pääuoman Kurikasta alavirtaan sekä joen suistoalueen. Tiedustelussa selvitetään käytettyjä pyydyksiä sekä saatua saalista. Lisäksi kysytään kalastusta haittaavista tekijöistä sekä vastaajien käsitystä kalakannoissa tapahtuneista muutoksista.

Edellisen tiedustelun mukaan vuonna 2012 suistossa suurin osa saaliista saatiin solmuväliltään 41–55 mm:n verkoilla, kun taas jokialueella uistimella ja ongella. Yleisimmät saalislajit olivat ahven ja hauki. Huono vedenlaatu haittasi kalastusta sekä suistossa että jokialueella. Jokialueella myös virtaaman ja vedenkorkeuden vaihtelusta koettiin aiheutuvan kohtalaista haittaa.

Kalastustiedustelu lähetetään satunnaisotannan perusteella, jolloin osa tiedusteluista tulee myös sellaisille kotitalouksille, jotka eivät ole kalastaneet. Tiedustelun täyttäminen ja palauttaminen on kuitenkin tärkeää myös tällaisissa tapauksissa, sillä myös kalastamattomuus tai vähäinen kalastus on arvokas tieto. Näin vältytään myös myöhemmin lähetettäviltä uusintakyselyiltä.

Joulukuuset kalojen kutualustoiksi – turoilla voi parantaa kalakantojen tilaa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ahvenen mätinauhoja kuusen oksilla. Kuva: Juha Ojaharju.

Loppiaisena on tapana riisua joulukuusi koristeistaan ja kantaa se ulos. Kuusta ei kuitenkaan kannata heittää pois, vaan sen voi kierrättää hyötykäyttöön kalojen hyväksi. Veteen upotetut joulukuuset toimivat erinomaisina kalojen kutualustoina.

Kaupunkien ja suurten taajamien rantavedet ovat usein raivattuja, ruopattuja ja rakennettuja. Tällaisissa ympäristöissä on pulaa ahventen ja muiden keväällä kutevien kalojen kutupaikoista, mikä voi merkittävästi rajoittaa kalakantojen kokoa.
Tilannetta voidaan parantaa upottamalla veteen joulukuusia, jotka toimivat erinomaisia kutupaikkoina. Nämä turoiksi kutsutut kutualustat toimivat myös suojapaikkoina vastakuoriutuneille kalanpoikasille, sekä keräävät pieniä vesieliöitä tarjoten näin ravintoa kalojen kasvuun.

Vaasassa upotetaan loppiaisena 6. tammikuuta joukuusia jään alle ahventen ja muiden keväällä kutevien kalojen kutualustoiksi. Jokainen kuusenomistaja voi tuoda joulukuusensa rantaan, upottaa sen jään alle ja olla näin omalta osaltaan parantamassa alueen kalakantojen tilaa.
Paikalla on vaasalaisten kalastusseurojen aktiiveja, jotka tekevät reiät valmiiksi jäähän ja opastavat kuusien upottamisessa. Rantaan on varattu tiiliskiviä ja narua kuusten upottamista varten. Tapahtuma järjestetään klo 12-16 ja paikkana on Onkilahden ranta Pitkänkadun päässä.

On muistettava, että kuusen upottaminen vaatii aina vesialueen omistajan luvan. Niitä ei myöskään tulee upottaa sellaiselle alueelle, jossa ne voivat aiheuttaa haittaa vesiliikenteelle.

Kalastuslupien hinnat nousevat istutuskohteilla

gone-fishing

Metsähallitus nostaa vuoden 2017 alusta useiden kalastuslupien hintoja. Hinnat nousevat vapa-alueilla, joihin istutetaan pyyntikokoista kalaa, lähinnä kirjolohta. Metsähallitus myy vuosittain 70 000 kalastuslupaa.

Kaikkiaan vapaluvan hinnat nousevat 19 vapa-alueella eri puolilla Suomea. Hinnannousu on keskimäärin 20 prosenttia.

Hintojen korotus johtuu pyyntikokoisten kalojen istutusten kallistumisesta. Niillä vapa-alueilla, joilla kalastus perustuu luonnonkaloihin tai poikasistutuksiin, hintoja ei koroteta.

Metsähallitus ostaa istutettavat kalat yksityisiltä kalanviljelijöiltä avoimen tarjouskilpailun kautta. Kalanistutuksiin Metsähallitus voi käyttää vain kalastuslupatuloja. Toiminta ei saa muuta rahoitusta.

Uudet hinnat tulevat voimaan vuoden 2017 alussa. Kunkin vapa-alueen tiedot voi tarkistaa eräluvat.fi-sivuilta.

Kuopion kaupungin kalastuslupien myynti uudistuu

500px-kuopio-vaakuna-svg

Kuopion kaupunki uudistaa vuoden 2017 kalastuslupiensa myynnin. Pyydysmerkit ja vapaluvat ostetaan jatkossa www.kalakortti.com palvelusta. Palvelu on auki 24 tuntia joka päivä. Lupia voi ostaa joko tietokoneen tai mobiililaitteen kautta. Mukana pidettävät luvat voi ladata mobiililupana kännykkään tai tulostaa omalta kotikoneeltaan. Pyydyksiin kiinnitettäviin merkkeihin tulostetaan valmiiksi kalastajan yhteystiedot ja pyydysmerkit postitetaan suoraan ilmoitettuun toimitusosoitteeseen.

Kaupungilla on omia vesialueita yli 9 000 ha, joille myydään vuosittain 4500 kalastuslupaa. Uudistus mahdollistaa lupatuotteiden kehittämisen, paremman saatavuuden ja tilastoinnin. Kalastajilla on mahdollisuus tehdä saalisilmoituksia suoraan netissä ja ne voidaan paremmin huomioida kalavesien hoidossa.

Kalastuslupien hintaan lisätään toimituskulut. Pyydysmerkeillä toimituskuluihin sisältyvät tulostus-, materiaali- ja postituskulut, jotka ovat 5 – 7 € toimitukselta. Muut luvat on mahdollista saada 1 € lisähintaan mobiililupana. Muiden lupien toimitusmaksu on 19 €:n lupasummaan asti 2 €, ja sitä suuremmille tilauksille 3,5 €.

Vuoden 2017 kalastusluvat tulevat myyntiin maanantaina 19.12.2016. Luvat voi edelleen myös tilata ja maksaa virka-aikaan Kuopion valtuustotalon kassaan asiakaspalvelussa, Suokatu 42.

Kalastusmaksuja kertyi 8,7 miljoonaa euroa

fishing-lures

Kalastonhoitomaksuja voi ostaa vuodelle 2017 jo joulukuun ajan. Kuluva vuosi osoitti uuden kalastonhoitomaksun suosion: Maksuja lunastettiin 266 000 kappaletta, mistä kertyi 8,7 miljoonaa euroa kalojen ja kalavesien hyväksi. Kertymässä oli pientä kasvua edellisvuoteen.

Maa- ja metsätalousministeriö jakaa kertyneet 8,7 miljoonaa euroa kalavesien kunnostukseen, valvontaan, kalatalousalueiden toimintaan, kalastuksen neuvontaan, vesialueiden omistajien korvauksiin ja kalastusmaksujen keräämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Varojen käyttö perustuu kalastuslain 82 §:ään.

Kalastonhoitomaksu on pakollinen kaikille 18–64-vuotiaille kalastajille, jotka kalastavat muuten kuin pilkillä, ongella tai silakkalitkalla. Vuoden 2016 alusta laki muuttui siten, että vanha kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset viehekalastusmaksut yhdistyivät yhdeksi kalastonhoitomaksuksi.

Muutos osoitti suosionsa, sillä maksettujen kalastusmaksujen määrä oli laskenut tasaisesti vuoteen 2015 saakka. Lakimuutoksen jälkeen lasku siis taittui, mutta vielä on matkaa 15 vuoden takaisiin lukuihin, jolloin kalastusmaksun suoritti yli 300 000 kalastajaa vuosittain.

Uusi lupa on kattava, muttei kata koko Suomea

Kalastonhoitomaksun myynti vuodelle 2017 alkoi heti joulukuun alussa. Maksun voi suorittaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, palvelunumeron 020 69 2424 kautta tai R-Kioskeissa. Koko vuoden kalastonhoitomaksu maksaa 39 euroa, seitsemän vuorokauden maksu 12 euroa ja yhden vuorokauden maksu 5 euroa. R-Kioskilla maksuun tulee päälle palvelumaksu.

Kun kalastaja maksaa kalastonhoitomaksun, hän voi jo kalastaa yhdellä vavalla suuressa osassa maata, lähinnä järvi-, lampi- ja merialueilla. Vaelluskalavesistöjen koski- ja virtapaikoille kalastaja tarvitsee erillisen luvan. Samoin kaikille ELY-keskuksen päätöksellä rajoitetuille vesialueille tarvitaan erillinen lupa. Kalastaja näkee rajoitetut, erillisen luvan vaativat alueet Kalastusrajoitus.fi-karttapalvelusta.

”Kaikkialla ei saa vapakalastaa kalastonhoitomaksulla, eikä kaikkialla voi pilkkiä tai onkia ilmaiseksi. Tällaista väärää tietoa kalastajien keskuudessa on vielä jonkin verran”, ylitarkastaja Mika Laakkonen Metsähallituksesta kertoo.

Myös pilkille tai ongelle aikovat kalastajat pystyvät tarkistamaan Kalastusrajoitus.fi-sivuilta, missä vesistössä se on kiellettyä tai vaatii erillisen luvan.

Lisää aiheesta

Kalastusrajoitus.fi, mmm.fi/kalastuslaki, eräluvat.fi/kalastonhoitomaksu

Kalamarkkinatapahtumilla lisää hyötyjä kalastukselle ja matkailulle

2016-11-23-14_52_19-kalamarkkinoiden-kehittamisprojektin-loppuraportti-pdf-nitro-reader-3

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen pitää hyvin myönteisenä sitä, että maan viisikymmentä kalamarkkinatapahtumaa markkinoivat kalataloutta laajalti ja ihmisiä puhuttelevasti. Kalamarkkinatapahtumien kehittämisraportin luovutustilaisuudessa Kalatalouden Keskusliiton 125-vuotisjuhlassa puhuneen Tiilikaisen mukaan myös välittömät vaikutukset ovat tuntuvia.

– Kalamarkkinatapahtumissa käytetään vuosittain n. 10 miljoonaa euroa kalamarkkinatuotteiden ostoon, toteaa Tiilikainen.

Tiilikaisen mukaan kalamarkkinatapahtumien kehittäminen projektin esitysten mukaisesti monipuolistamalla tuote- ja ohjelmatarjontaa, kehittämällä yhteismarkkinointia, yhteistä koulutusta ja muuta yhteistyötä lisää kalamarkkinoiden ennestäänkin korkeaa vetovoimaa. Kalamarkkinatapahtumia tulee kehittää myös matkailullisiksi vetovoimatekijöiksi.

Tiilikaisen mukaan hallituksen kärkihankkeen, turhan hallintobyrokratian purun, kanssa on linjassa se, että etsitään projektin esityksen mukaan keinoja helpottaa ja yksinkertaistaa myös kalamarkkinatapahtumiin osallistuvien kalastajien ja jalostajien lupakuormaa.

– Uusien kalastajien aktivoiminen tulemaan mukaan markkinoille, mikä on tarpeen, sopii hyvin esimerkiksi Leader-kalatalousryhmien toimintaan, sanoo Tiilikainen.

Saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Kosonen toivoo, että luovutettu raportti johtaisi kalamarkkinatapahtumien ja niiden verkoston myönteiseen monipuoliseen kehittymiseen kuten neuvottelukunnan teettämä edellinen vastaava selvitys vuodelta 1992 teki. Projektin jälkeen sisämaan kalamarkkinatapahtumat kehittyivät voimakkaasti. Nykyään puolet maan kymmenestä suurimmasta kalamarkkinatapahtumasta on vesistö-Suomessa.

Kalamarkkinatapahtumien kehittämisprojektin toteuttivat saaristoasiain neuvottelukunta, maa- ja metsätalousministeriö, Kalatalouden Keskusliitto, Onvisio ja kalamarkkinatapahtumat.

Kalastuksen kiintiöt valtion vesille julkaistiin – Utsjoen kiintiöt päätetään myöhemmin

fishing-reel

Metsähallitus on julkaissut kalastuksen kiintiöpäätökset vuosille 2017–2019. Päätökset annettiin erikseen saamelaisalueelle ja muualle Suomeen. Saamelaisalueella Utsjoen kiintiöt annetaan myöhemmin erillisellä päätöksellä. Metsähallitus katsoi, että näin voidaan toimia, koska Tenon vesistön kalastussäännöt ovat vielä valmistelussa. Myös Utsjoen paikallinen neuvottelukunta esitti kiintiöiden lykkäämistä.

Tavallisesti Metsähallituksen rutiininomaiset kiintiöpäätökset sivuutetaan olankohautuksella. Metsähallitus antaa lakisääteiset kiintiöpäätökset kolmen vuoden välein metsästyksestä, kalastuksesta ja maastoliikenteestä valtion alueilla.

Tänä vuonna saamelaisalueen kalastuksen kiintiöpäätöksen valmistelua on seurattu tarkasti, sillä eduskunnan hyväksymä uusi kalastuslaki (lain 10 §) muutti tilannetta. Kolmivuotinen kiintiöpäätös on kirjoitettu nyt ensimmäistä kertaa uuden lain perusteella.

Uuden lain mukaan paikalliset voivat hakea kuntalaisen maksuttoman kalastusluvan Ylä-Lapissa. Näitä lupia voi alkaa hakea Metsähallitukselta tammikuun alkuviikkoina, jolloin asiasta tiedotetaan tarkemmin. Maksuton kalastuslupa ei kuitenkaan uuden lain mukaan enää koske lohen ja taimenen nousualueita Teno- ja Näätämöjoen, Tuulomajoen ja Paatsjoen sekä Tornion- ja Ounasjoen vesistöissä. Näihin paikallisetkin voivat ostaa maksullisia lupia, joiden enimmäismäärät päätetään kiintiöpäätöksessä. Maksullisia lupia voi alkaa hankkia aikaisintaan huhtikuussa.

Saamelaisalueen kiintiöpäätösten valmistumista edelsi viime viikolla kuntakohtaisten neuvottelukuntien kuuleminen Enontekiöllä, Inarissa ja Utsjoella.

Enontekiön ja Inarin neuvottelukunnat esittivät päätökseen pieniä muutoksia, jotka Metsähallitus huomioi tänään julkaistussa päätöksessä. Utsjoen neuvottelukunta toivoi, että kalastuskohteiden kiintiöt mietitään vielä uudelleen.

Utsjoella lohen ja taimenen nousualueiden kalastusjärjestelyt ovat vielä keskeneräisiä muutenkin, joten Metsähallitus katsoi parhaaksi poistaa Utsjoen kalastuskiintiöt maanantaina julkaistusta päätöksestä. Utsjoen kiintiöt määritellään myöhemmin erillisellä päätöksellä.

”Lisäaika on tervetullut Utsjoella, nyt kun Tenon ja sen sivuvesien kalastussäännöt ovat vielä valmisteluvaiheessa. Sivuvesien kalastusjärjestelyjenkin tulisi olla voimassa ennen kalastuskauden alkua kesällä 2017”, sanoo eräsuunnittelija Pekka Keränen Metsähallituksesta.

Kiintiöpäätökset ovat nähtävissä osoitteessa www.eraluvat.fi

Lähikalastuskohteet ovat tärkeitä virkistyspaikkoja

vanhankaupunginkosken-suvanto

Helsingin Vanhankaupunginkosken suvannolla on kalastus otettu huomioon rantojen rakentamisessa. Siellä on hyvät puitteet järjestää esimerkiksi koululaisten kalastuspäiviä. Kuva: Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.

Hyvin toimivat lähikalastuskohteet tarjoavat mahdollisuuden vesiluonnossa virkistäytymiseen. Jo joka toinen suomalainen asuu alle 200 kilometrin päässä Helsingistä ja väestö keskittyy kiihtyvällä tahdilla keskustoihin. Luonnossa olemisen terveysvaikutukset on viime vuosina havaittu, ja kalastushetkiä käytetään lisäksi esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyyn. Vapaa-ajankalastajat pyrkivät yhdessä kuntien kanssa lisäämään lähikalastuskohteita, jotka ovat hyvin edullinen, hyvinvointia lisäävä kunnallinen palvelu.

Useissa maissa vapaa-ajankalastuksen kehittämisstrategian yhtenä päämääränä on lähikalastuskohteiden luominen ja niiden hyödyntäminen. Suomen lisäksi esimerkiksi Ruotsissa, Isossa-Britanniassa ja USA:ssa kiihtyvän kaupungistumisen tuomiin muutoksiin on tartuttu järjestämällä kasvavalle kaupunkiväestölle mahdollisuuksia kalastusharrastuksen aloittamiseen ja ylläpitämiseen lähellä kotia.

Suomalaisista jo yli 70 prosenttia asuu kaupungeissa tai taajama-alueella ja muuttoliike käy kohti kasvukeskuksia. Tämä tarkoittaa väistämättä lisääntynyttä tarvetta virkistäytymiseen lähellä keskusta-alueita. Lähivirkistäytymisen ja luonnossa olemisen voimaannuttava vaikutus on viime vuosina havaittu ja sen ympärille on kehitetty erilaisia hoitomuotoja, kuten Green care ‑toimintaa. Kalastushetkiä käytetään myös syrjäytymisen ehkäisyyn, elämyspedagogisena menetelmänä sekä terveen luontosuhteen luomisen apuvälineenä.

Hyvin toimivat lähikalastuskohteet tarjoavat kaupunkilaisille mahdollisuuden vesiluonnossa virkistäytymiseen. Hyviä esimerkkejä toimivista kohteista ovat esimerkiksi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) vuosittain valitsemat Vuoden lähikalastuspaikat. Vuoden 2016 voittaja oli Kalajoki Ylivieskan kaupungin kohdalla. Helsingin Vanhankaupunginkoski ja -suvanto valittiin vuoden 2015 lähikalastuspaikaksi, jota kaupunki on nyt kehittämässä edelleen. Ensi vuoden aikana tavoitteena on lisätä kohteen saavutettavuutta myös liikuntaesteisille. Onkijan Helsinki – Kalamaraton -elokuvan tehnyt Siloneula Production, SVK ja Helsingin kaupunki ovat lisäksi aloittaneet yhteistyön uuden kalastuslaiturin rakentamiseksi Helsingin keskustan tuntumaan.

SVK järjestää tänään 10. marraskuuta Tekniikan museossa Viikissä lähikalastusseminaarin, jossa pohditaan, miten lähikalastusmahdollisuuksien tarjoaminen vaikuttaa asukkaiden viihtyvyyteen, terveyteen ja kaupungin vetovoimaan sekä mitä niiden suunnittelussa on otettava huomioon. Lisäksi seminaarissa esitellään käytännön esimerkein toimivia lähikalastuspaikkoja, kuullaan mitä on Street fishing ja tutustutaan kaupunkiin fongauspaikkana.

Ahventen elohopeapitoisuuksissa suuria eroja Uudenmaan järvillä

elohopeakala

Kuva: Tero Taponen

Uudenmaan jokivesistöissä ja rannikolla ahventen elohopeapitoisuudet ovat pääsääntöisesti matalia. Sen sijaan järvissä pitoisuudet vaihtelevat suuresti. Erot järvien välillä ovat jopa kymmenkertaisia.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on koonnut tietoa ahventen elohopeapitoisuuksista erityyppisissä vesistöissä vuosien 2010-2014 ajalta.

“Saimme runsaasti ahvenia tutkittaviksi kalastuksen harrastajilta, ammattikalastajilta, kalatutkijoilta, vesiensuojeluyhdistyksiltä ja erilaisten vesistötarkkailujen toteuttajilta. Lisäksi kokosimme tietoa aikaisemmista mittauksista ja tutkimuksista”, ylitarkastaja Jaana Marttila kertoo. Tietoa kertyi Uudeltamaalta 16 rannikkoalueelta, viideltä joelta sekä 37 järveltä.

Ahventen kylkilihaksesta mitattuja pitoisuuksia verrattiin elohopean ns. ympäristönlaatunormiin, joka erityyppisillä vesistöillä vaihtelee välillä 0,20 – 0,25 mg/kg kalan tuorepainoa kohti laskettuna. Laatunormi koskee 15-20 cm pitkiä ahvenia.

Jokivesistöissä ja rannikolla kalojen keskimääräiset elohopeapitoisuudet eivät ylittäneet normia. Järvillä ahventen elohopeapitoisuudet olivat pienimmillään alle 0,10 mg/kg ja suurimmillaan lähes 1,0 mg/kg. Enimmäkseen elohopeapitoisuudet jäivät myös järvillä laatunormia pienemmiksi, mutta 11 järvellä taso ylittyi. Suurimmat pitoisuudet mitattiin humuspitoisten järvien sekä kirkasvetisten, happamien latvajärvien kaloista.

elohopea_mitatut

Elohopea vaikuttaa vesistöjen tilaan

Ahventen elohopeapitoisuuksista saatuja tietoja käytettiin vuonna 2015 valmistuneessa vesien kemiallisen tilan luokittelussa. Luokittelussa koottiin tietoa erilaisten haitallisten ja vaarallisten aineiden esiintymistä vesistöissä.

“Tulokset kattavat toistaiseksi vain pienen osan Uudenmaan vesistöistä. Pyrimmekin jatkamaan ahventen elohopeapitoisuuksien selvityksiä tulevina vuosina”, Jaana Marttila toteaa.

ELY-keskus seuraa myös vesistöjen ekologista tilaa, mikä pitää sisällään veden laatua, vesikasvillisuutta, kasviplanktonia, vesistöjen pohjaeläimiä ja kalakantoja koskevaa tietoa.

Tenojoen kalastusmatkailijoille 22 tonnin lohisaalis

4105970f-2ea6-4dc2-b390-186385cb3e63-original

Teno- ja Inarijoen Suomen puolen kalastusmatkailijoiden arvioitu lohisaalis (kg) vuosina 1980–2016. Katkoviivalla on kuvattu vuosien 1980–2015 keskisaalis. Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke).

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Tenojoen Suomen puolen kalastusmatkailijoiden lohisaalis kaudella 2016 oli 21 700 kiloa. Saalis kasvoi edellisvuodesta seitsemän prosenttia, mutta oli pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis (24 200 kg).

Teno-Inarijokivarren kalastusmatkailijoiden lohisaaliin pääosan (62 prosenttia) muodostivat alle kolme kiloa painavat pikkulohet eli titit. Keskikokoisten, 3–7 kilon lohien osuus oli 21 prosenttia. Isoja, yli seitsemän kilon lohia oli saaliissa 17 prosenttia, ja niiden määrä oli suurimmillaan sitten vuoden 2010.

Kaikkiaan Tenon kalastusmatkailijat saivat saaliiksi arviolta 5 700 lohta, ja saalislohien keskipaino oli 3,8 kiloa. Suurin ilmoitettu saalislohi painoi 21,6 kiloa.

Tenojoki säilytti asemansa suosittuna lohenkalastuskohteena. Teno-Inarijoen Suomen puoleiselle osalle kalastusluvan osti 7 300 henkilöä, jotka kalastivat yhteensä 31 300 kalastusvuorokautta. Lunastettujen kalastusvuorokausien määrä laski noin kuusi prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Lisäksi lunastettiin 940 nuorisolupaa (viikkolupia). Ulkomaalaisia kalastajia Tenolla vieraili reilut 230, eniten saksalaisia ja ruotsalaisia.

Tenojoen kalastusmatkailijoiden lohisaalisarvio perustuu Luken ylläpitämään saalisseurantajärjestelmään ja tietoihin myytyjen kalastusvuorokausien määristä. Suomen puolen kalastusmatkailijoiden saalis on viime vuosina ollut reilu neljännes Tenon kokonaissaalista, joten Tenon kokonaissaalis jäänee noin 80–90 tonnin tasolle.

Kokonaisuudessaan Tenon lohisaalistilastot valmistuvat vuodenvaihteen tienoilla, jolloin saatavilla on tietoa myös paikallisten kalastajien ja muiden kalastajaryhmien lohisaaliista niin Suomesta kuin Norjasta.