Yhteystiedot: Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: kalastusuutiset@victoriamedia.fi

SM-pilkki kilpaillaan lauantaina 4.3. Kolkonjärvellä

 

fishing-752584_960_720

SM-pilkki kilpaillaan ensi lauantaina 4. maaliskuuta Rantasalmen Kolkonjärvellä. Esikilpailu kisattiin samassa paikassa 4. helmikuuta. Silloin hyvät  olosuhteet ja mahdollisuudet suurahvensaaliin houkuttelivat paikalle ison joukon kilpailijoita, yhteensä noin 570 henkeä. Saalistakin luonnollisesti nousi, kun tämän luokan pilkkijät kohtasivat toisensa. 

Esikisassa Kolkonjärvi oli saaliiden puolesta hieman oikukas. Hyviä tuloksia nähtiin monessa sarjassa, mutta viiden kilon rajaa ei kuitenkaan saatu rikottua. Miesten sarjan voitto meni Nastolan Pilkkiä edustaneelle Jani Korhoselle, vajaan neljän kilon ahvensaaliilla. Naisten sarjan voitti Anu Huttunen Suonenjoen Talvionkijoista. Hän sai reilut 1,6 kiloa raitapaitoja. Parhaimman saaliin, melkein 4,5 kiloa  kiskoi miesten 55v-sarjassa kilpaillut Jouni Toppinen Kiuruveden Vapaa-ajankalastajista. Alle 12-vuotiaiden sarjassa voitto meni Jyry Pesoselle 995 gramman tuloksella. Poikien alle 19v sarjavoiton nappasi vuorostaan Pielaveden Pilkkijöiden Janne Lappi, noin 1,7 kilon saaliillaan. Kaikki kilpailun tulokset ovat luettavissa www.smpilkki2017.fi sivuilta.

Esikisa oli sekä järjestäjille että kilpailijoille kenraaliharjoitus SM-pilkkiin, johon odotetaan yli kolminkertaista määrää kilpailijoita esikisaan verrattuna. Kilpailualueella astui 18.2. voimaan harjoittelukielto, jota järjestäjät valvovat. Kielto on alueella voimassa kaksi viikkoa, eli varsinaiseen SM-pilkkiin 4.3. asti. Näin varmistetaan, että kilpailusta tulee mahdollisimman tasapuolinen.

SM-pilkissä noudatetaan totutusti Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) hyväksymiä sääntöjä, jotka löytyvät SVK:n sivuilta (http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?lang=fi&svk=149). SVK pyytää kilpailijoita kiinnittämään erityisesti huomiota saaliskalojen oikeaan käsittelyyn ja suosittelee niiden välitöntä tappamista ennen talteenottoa.

SM-pilkin järjestävätSavonlinnan Urheilukalastajat ja VaPa Varkaus, yhteistyössä Etelä-Savon Vapaa-ajankalastajapiirin muiden jäsenseurojen ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kanssa.

Perustuslakivaliokunta: Saamelaisten kalastusoikeudet Tenojoella turvattava

1280px-Tenojoki_Utsjoki_2009-09-28

Tenojoki ruskan aikaan. Vasen ranta on Utsjokea, Suomessa ja oikea ranta Norjaa Kuvaaja: MattiPaavola

Perustuslakilakivaliokunta on antanut lausuntonsa (PeVL 5/2017) hallituksen esityksestä kalastuksesta Tenojoen vesistössä. Valiokunta esittää, että sääntely voidaan hyväksyä äänten enemmistöllä täysistunnossa ja että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyy kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen ja siihen liittyvän kalastussäännön. Käsiteltävä kokonaisuus sisältää useita rajoituksia kalastusoikeuteen Tenojoella.

Ehdotus perustuu kalakannan ja sen monimuotoisuuden suojelemiseen ja säilyttämiseen. Perustuslakivaliokunta pitää esitystä perustuslain ympäristövastuusäännöksen kannalta tärkeänä. Valiokunta on arvioinut ehdotusta myös suhteessa perustuslaissa turvattuun yhdenvertaisuuteen, omaisuudensuojaan ja saamelaisten asemaan alkuperäiskansana sekä suhteessa perustuslakivaliokunnan linjauksiin kansainvälisiä sopimuksia koskevan sopimuksentekovallan delegointiin.

Valiokunta katsoo, että kalastusrajoitukset konkretisoituvat nimenomaan saamelaisten ryhmässä ja siten sääntely aiheuttaa kiistatta heikennyksiä saamelaisten kulttuurimuotoon liittyvän perinteisen kalastuksen harjoittamiseen. Toisaalta saamelaisten perinteisiä kalastusmuotoja ei kielletä kokonaan ja lohensuojeluun liittyvät näkökohdat ovat perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan merkityksellisiä saamelaisten kalastuskulttuurin ylläpitämiseksi myös tulevaisuudessa.

Perustuslakivaliokunnan mukaan kalastaminen kuuluu hyvin olennaisesti ja erottamattomasti perinteiseen saamelaiseen elämänmuotoon. Kalastusta koskeva asuinpaikkaperusteinen rajaus estää muualla kuin Tenojokilaaksossa asuvia saamelaisia harjoittamasta kulttuuriaan Tenojoella tavalla, jota ei voida pitää ongelmattomana. Valiokunta katsoo, että oikeus kalastaa Tenojoella olisi pitänyt turvata ehdotettua laajemmin saamelaisille asuinpaikasta riippumatta. Tämän vuoksi maa-ja metsätalousvaliokunnan on selvitettävä, miten saamelaisten kalastusoikeuksia voidaan turvata hallituksen ehdotusta paremmin.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Tenojoen kalastussopimusta koskevien neuvotteluiden yhteydessä asiasta ei ole neuvoteltu asianmukaisesti saamelaisten kannalta. Myös saamelaisten oikeuksien vaikutusarviointi on toteutettu osin puutteellisesti. Valiokunta huomauttaa, että saamelaisten oikeuksiin merkittävästi vaikuttavien lakiehdotuksien valmistelussa tulee korostuneesti huolehtia menettelyiden asianmukaisuudesta.

Lausuntoon on liitetty yksi eriävä mielipide.

Perustuslakivaliokunnan lausunto eduskunnan verkkopalvelussa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_5+2017.aspx

Vapaa-ajankalastajat eivät hyväksy verkkorajoituksen poistamista

old-fishing-nets

Kalatalouden Keskusliitto (KKL) on tehnyt uuden kalastuslain “valuvioista” korjauslistan, joka on lähetetty eduskunnalle. Lista sisältää muun muassa ehdotuksen vapaa-ajankalastuksessa nykyisin sallitun kahdeksan verkon rajoituksen poistamisesta tai kasvattamisesta kahdeksaan verkkoon kalastajaa kohden, kun nykyisessä laissa rajoitus on pyynti- tai venekuntaa kohden. Lisäksi siinä esitettäneen alueellisen kalastusviranomaisen toimivallan rajoittamista verkkokalastuksen säätelyssä.

Kalastuslain uudistaminen oli harvinaisen pitkä prosessi. Lakiin asetettu verkkojen enimmäismäärä on kompromissi, eikä verkkojen enimmäismäärää missään tapauksessa tule poistaa tai kasvattaa. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esitti lakiin sallittavaksi neljä verkkoa vapaa-ajankalastajaa kohden. Vuonna 2016 voimaan tulleessa kalastuslaissa verkkojen enimmäismäärä rajattiin 240 metriin pyynti- tai venekuntaa kohti.

Puuttuminen verkkomäärärajoitukseen on yritys merkittävästi muuttaa vasta vuoden voimassa ollutta, uudistettua kalastuslakia. Esitys on huomattava heikennys käytännön kalastuksen säätelyyn ja se on kalastuslain mukaisen kestävän käytön vastainen.

Kalastuslakiuudistuksen jälkeenkin suomalaisen kalastuksen ongelmaksi jäi laajamittaisena säilynyt verkkopyynti, joka on kalojen koon suhteen voimakkaasti valikoivaa ja yleensä myös saaliskaloja vahingoittavaa tai tappavaa. Monille uhanalaisille vaelluskalakannoillemme on säädetty rauhoitusaikoja ja alamittoja sekä rajoitettu verkkopyyntiä niiden kutujoissa ja jokien edustoilla. Verkkopyyntiä on kuitenkin myös vaelluskalojen syönnösvaellusreiteillä, joissa käytetään usein tiheitä, ahvenen ja siian pyyntiin tarkoitettuja verkkoja. Näin sivusaaliiksi joutuu edelleen rauhoitettuja uhanalaisia lohikaloja ja alamittaisia kuhia. Verkkoihin jääneet kalat eivät todennäköisesti selviä verkkoon takertumisesta ja vapautuksesta hengissä, jolloin vaellus- ja muiden kalojen elvytys- ja hoitotoimet jäävät tehottomiksi. Siksi on tärkeää, ettei verkkojen kokonaismäärää kasvateta.

”Ekologisesti kestävää pyydyskalastusta merkittävästi edistäisi pyynnin painopisteen siirtäminen kalalajien suhteen valikoiviin ja saaliin elävänä säilyttäviin pyyntimenetelmiin, kuten rysiin ja katiskoihin”, toteaa SVK:n toiminnanjohtaja Markku Marttinen.

KKL pitää kalastuslain säännöksistä johtuvaa verkkokalastuksen vähenemistä huolestuttavana huoltovarmuusnäkökulmasta. Viime sotien aikana ns. jokamiehen kalastuslaki oikeutti jokaisen kalastamaan korvauksetta toisen vesialueella kotitarpeikseen. Lisäksi siirtolaiset saivat harjoittaa ammattikalastusta. Keinoja siis löytyy, mutta tähän tuskin on Suomessa nyt tarvetta.

SVK vastustaa myös uuden kalastuslain mukaisen alueellisen kalastusviranomaisen toimivallan rajoittamista kalastuksen säätelyssä. Se on katsottu kalastuslain uudistuksessa perustuslain mukaiseksi merkittäväksi julkisen vallan käytöksi, joka voidaan antaa vain viranomaiselle. Lisäksi säätelyvalta oli kalastusalueilla edellisen kalastuslain aikaan, jolloin ei kyetty järkiperäisellä kalastuksen ohjauksella turvaamaan vaelluskalakantoja, eikä järkeistämään arvokkaiden talouskalojen, kuten kuhan pyyntiä.

 

Ilta kalassa tarjoaa kalastusvinkkejä, heittokisan ja perhon rakentamista

6f709d14-a3bc-47e3-8367-01bb04416045-w_960

Vene 17 Båt -messut Messukeskuksessa Helsingissä jatkuu vielä 19.2. asti. Arki-illat on tänä vuonna teemoitettu. Torstaina 16.2. teemana on Ilta kalassa ja paikalla maan tunnetut kalastusoppaat mm. Antti Anttila ja Mika ”Haukikoira” Vornanen. AkvaarioisäntänäonMikko ”Peltsi” Peltola. Rapala Kalatakuu Jättiakvaariolla kalastellaan koko päivän. Ilta kalassa huipentuu Rapala heittokisaan ja Spintube-heittoperhon rakentamisnäytökseen.

Arki-iltaisin maanantaista torstaihin messut on avoinna klo 20 asti. Tapahtumassa on teemailtoja: maanantaina 13.2. Suomi 100 vuotta, tiistaina 14.2. Ihanat naiset kannella, keskiviikkona 15.2. Windy Day ja torstaina 16.2. Ilta kalassa. Näinä päivinä on aina teemaan liittyvää ohjelmaa ja messuille pääsee kello 17 jälkeen edullisesti 13 euroa maksavalla iltalipulla. Maanantaina kuullaan mm presidenttien veneiden, Kultaranta ja Kultaranta II, tarinat. Tiistaina naiset kertovat purjehdustarinoita ja innostavat purjehduksen pariin. Keskiviikkona Messukeskuksessa oikeasti tuulee ja kokeiltavana erilaisia purjelajeja.

Kalastusohjelmaa entistä enemmän

Rapala Kalatakuu Jättiakvaariolla Suomen kovimmat kalastusoppaat kertovat parhaat vinkkinsä erilaisiin kalastustilanteisiin ja opastavat onnistuneisiin kalareissuihin. Ohjelmaa on päivittäin laidasta laitaan – erilaisten eläinvieheiden esittelyä, perhonrakentelua, vaappujigausta, suurhauen kalastusta sekä maailmanmestareiden vieheenvalintavinkit.

Akvaariolla on mm. Mika ”Haukikoira” Vornanen, Juha Happonen, Jani Himanko, Markku Koikkalainen, Peter Lahtisekä World Predator Classic -maailmanmestarit Antti Anttila ja Markku Tiusanen. Näytöksissä kalat reagoivat erilaisiin vieheisiin ja kalastustyyleihin. Oppailta saa myös parhaat neuvot vastuulliseen kalastukseen. Kalastusnäytöksissä käytetään koukuttomia vieheitä.

Akvaariossa on yli 22 000 litraa vettä ja siinä ui laaja kirjo suomalaisia kaloja. Mukaan on tänä vuonna uinut myös monelle uusi tuttavuus, tuontikala nelma. Nelmaa viljellään Suomessa ruokakalaksi mutta sitä ei saa istuttaa suomalaisiin luonnonvesiin. Kaikki kalat tuodaan messuille Luonnonvarakeskuksen kasvattamolta.

Nyt heitetään!

Rapala Flip Off -heittorata on Vene 17 Båt -messujen uutuus. Kuivalla heittoradalla heitetään viehettä ja kisataan tarkkuudesta. Teemailtana pääsee haastamaan kisaan kalastusoppaita ja mahdollisuutena on voittaa Rapala-viehesetti.

Kalastusiltana voi seurata myös Olli Ojamon taidokasta Spintube-heittoperhon rakentamista. Katsojien kesken arvotaan Kalakingi-kalastuspaketteja.

Kesä alkaa venemessuilta

Pohjois-Euroopan suurin veneilytapahtuma Vene 17 Båt esittelee 19.2. asti Messukeskuksessa Helsingissä veneitä eri kokoluokissa. Esillä on satoja veneitä soutuveneistä huvijahteihin. Messuilla on laaja valikoima moottoriveneitä, jotka sopivat mökkirantaan tai päiväretkeilyyn. Messuilla voi tutustua veneiden  lisäksi veneilytarvikkeisiin ja -varusteisiin, laitureihin ja veneilykohteisiin. Esillä on myös vesiharrastukset ja kalastus.

Ohjelmapisteet tarjoavat elämyksiä ja tietoa; upeita veneilytarinoita Purjehdussatamassa, vauhdikkaita esityksiä Uusi Aalto -alueella, huikeita kalajuttuja Rapala Kalatakuu Jättiakvaariolla ja käytännön vinkkejä veneen huoltoon Veneilyn palvelusatamassa Venemestarin telakalla. Venemessujen ohjelma löytyy www.venemessut.fi

Liput:
Aikuiset 18 e, iltalippu ma-to klo 17 jälkeen 13 e
Lapset (7-15v), eläkeläiset, varusmiehet, opiskelijat 11 e
Perheliput (max 2 aikuista ja alle 16 v. lapset) 39 e
Ryhmälippu (väh 10 hlöä) 11 e/hlö

Aukioloajat
ma-pe 13.–17.2. klo 11-20
lauantai 18.2. klo 10-18
sunnuntai 19.2. klo 10-17

Messukeskus järjestää Pohjois-Euroopan suurimman veneilytapahtuman Vene 17 Båt -messut Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n toimeksiannosta 10.–19.2.2017 Messukeskuksessa Helsingissä. Venemessut järjestetään nyt 48. kertaa. Vuonna 2017 venemessut tuo esille Suomen Meripelastusseuran toimintaa. Pääyhteistyökumppani on Volvo Car Finland Oy Ab.

Vesijärven hoitokalastussaalis yli 100 000 kiloa

fishing-nets-14278025391m1

Vesijärven hoitokalastussaalis oli viime vuonna yhteensä 107 869 kiloa. Laskennallisesti saaliin mukana järvestä poistui noin 650 kiloa fosforia.

Viime vuoden runsaimmat saalislajit olivat särki, lahna ja salakka. Saalis painottui selvästi Enonselän ja Paimelan-lahden alueille kuten viime vuosina on usein käynyt. Enonselälle ja Paimelan-lahdelle laskettu hehtaarikohtainen saalis oli 24,5 kiloa, kun muualla Vesijärvellä jäätiin alle 10 kiloon hehtaarilta.

Vesijärven tilaa kohennettiin aikoinaan mittavilla tehokalastusoperaatioilla. Sen jälkeen veden laatua on ylläpidetty hoitokalastuksella jo 30 vuotta.

Särkikalaa aiempaa vähemmän

Alkusyksystä piilevä haittasi nuottaamista jonkin verran, mutta onnistuneita nuottapäiviä kertyi kuitenkin suhteellisen paljon. Vetokohtaiset saaliit jäivät kuitenkin alhaisiksi, koska kunnollisia särkikalaparvia ei löytynyt. Särkikalojen parveutuminen vaihtelee paljon ympäristöolosuhteiden mukaan, mutta särkikalakannat ovat myös voineet harventua.

Luonnonvarakeskuksen koeverkkokalastuksissa saatiin viime vuonna keskimääräistä pienempiä särkikalasaaliita ja Helsingin yliopiston kaikuluotaustutkimuksen perusteella Enonselän ulapalla oli vain muutamia kiloja särkikalaa hehtaarilla, kun 1980-luvulla särkikalaa oli jopa lähes 200 kiloa hehtaarilla.

Kuorekanta on ollut muutamana viimeisenä vuonna Enonselällä erittäin vahva, mikä voi myös osaltaan viedä elintilaa särkikaloilta.

– Järven tilan kannalta korkeat hoitokalastussaaliit ovat tavoiteltava asia, mutta toisaalta vaikeudet saalistavoitteen saavuttamisessa ovat hyvä merkki, koska se voi osaltaan kertoa myös särkikalakantojen vähenemisestä, sanoo vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi.

Rehevöitymisen takia särkikaloja on kuitenkin varmasti edelleen moninkertainen määrä luontaiseen tilanteeseen verrattuna.

Hoitokalastussaaliita ruokapöytiin

Kalanjalostusyrityksiin toimitettiin noin 15 400 kiloa särkikalaa, mutta kysyntää olisi paljon suuremmillekin määrille. Elintarviketeollisuuden lisäksi osa saaliista käytettiin kotitalouksissa, sillä ainakin 2700 kiloa jaettiin rannassa ilmaiseksi hakijoille.

-Elintarviketeollisuudelle kelpaavasta viileän veden suurikokoisesta särjestä saatiin hyödynnettyä melko suuri osa. Kiinnostus särkikalojen hyödyntämistä kohtaan vaikuttaa tällä hetkellä erittäin suurelta, sanoo Kotakorpi.

Hoitokalastus jatkuu

Kaupungin kilpailutuksen tuloksena Vesijärven hoitokalastus jatkuu. Rysäkalastajana jatkaa T:mi Ile’s Fisk, ja nuottauksesta vastaa jatkossa järvikalastus Turtiainen Ky.

Vesijärvi on edelleen rehevä järvi, jossa kalantuotanto on runsasta. Hoitokalastuksilla pyritään estämään särkikalojen runsastuminen. Näin saadaan vähennettyä järven sisäistä kuormitusta, tuettua arvokalakantojen tuottavuutta sekä poistettua ravinteita kustannustehokkaasti.

Vesijärven hoitokalastus perustuu Vesijärvisäätiön laatimaan vesijärviohjelmaan, jossa keskimääräiseksi hoitokalastustavoitteeksi koko Vesijärvelle on määritetty vuositasolla 20 kiloa hehtaarilta. Lahden kaupungin ympäristöpalvelut vastaa hoitokalastusten organisoinnista.

Vesialueen omistajien talkookalastuksen ja Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen työntekijöiden hoitokalastuksen lisäksi Vesijärvellä on toiminut viime vuosina ammattikalastajia urakoimassa rysäpyynnissä ja nuottauksessa.

Vapaa-ajankalastajat vastustavat 65 vuotta täyttäneiden maksuvapauden poistamista kalastonhoitomaksusta

img07

Kalatalouden Keskusliitto (KKL) väittää viime vuonna voimaan tulleen uuden kalastuslain romahduttaneen valtion kalastusmaksukertymän ja vaatii maksuvelvollisuuden laajentamista myös 65 vuotta täyttäneisiin. Liiton mukaan 65 vuotta täyttäneiden maksuvapautus lisättiin uusittuun kalastuslakiin viime vaiheessa ja alentunut kertymä uhkaa liiton mielestä kalastuslain edellyttämien uudistusten toteuttamista.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on tyrmistynyt hankkeesta. Vasta vuoden voimassa ollutta kalastuslakia halutaan merkittävästi heikentää puuttumalla virheellisin väittein 65 vuotta täyttäneiden maksuttomiin yleiskalastusoikeuksiin.

Vapautus 65 vuotta täyttäneiden maksuvelvollisuudesta tuli voimaan jo vuonna 1997. Valtion vuoden 2016 talousarviota laadittaessa tiedettiin, että uuden kalastuslain mukaan he eivät ole maksuvelvollisia. Kalastonhoitomaksun maksaneiden lukumäärä kääntyi viime vuonna nousuun, samoin maksukertymä. Tulos talousarviossa jäi vajaaksi uuden maksujärjestelmän käyttöönottoon liittyvien ongelmien (tekniset ongelmat ja tiedottaminen) vuoksi. Talousarvioesityksen tavoitteesta jäätiin maksukertymään verrattuna myös vuonna 2015.

Pääosa kalastonhoitomaksuista menee joko suoraan tai välillisesti (korvaus viehekalastuksesta ja kalatalousalueiden toiminta) vesien omistajille ja vesien omistajien neuvontaan (KKL:n toiminta-avustus). 65 vuotta täyttäneiden verollepanon taustalla onkin ilmeinen halu kasvattaa vesien omistajakorvausten määrää ja lisätä Kalatalouden Keskusliiton ja sen alueellisten jäsenjärjestöjen istutuksista ja kalatalousalueiden isännöintipalveluista saamia avustuksia.

Uuden kalastuslain toimeenpano ei edellytä kalastonhoitomaksun maksupohjan laajentamista 65 vuotta täyttäneisiin. Lain mukaisena tavoitteena on erityisesti suosia kalojen luontaista lisääntymistä mm. tehostamalla kalastuksen säätelyä, mikä vähentää istutusten rahoitustarvetta. Kalatalousalueiden lukumäärä tulee jäämään noin puoleen nykyisistä kalastusalueista, mikä vähentää hallintokuluja. Tämä antaa kalatalousalueille paremmat mahdollisuudet kalavarojen käytön ja hoidon suunnitteluun, toteuttamiseen ja valvontaan.

Kalastusharrastuksen myönteiset vaikutukset vähentävät ikääntyneiden terveydenhuollon kustannuksia moninkertaisesti verrattuna heidän kalastonhoitomaksuista saataviin lisätuloihin. 65 vuotta täyttäneiden maksuvelvollisuus johtaisi kalastusharrastuksen vähenemiseen ikääntyneen väestön keskuudessa ja vähentäisi niitä positiivisia vaikutuksia, joita kalastuksella on heidän fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiinsa. Isovanhemmilla on valtava merkitys kalastusharrastuksen opettamisessa lapsille ja nuorille. Näin myös lasten ja nuorten kalastus vähenisi ja tätä kautta johtaisi kaiken kalastusharrastuksen vähenemiseen. Veroluonteisen kalastonhoitomaksun palauttaminen on lisäksi vastoin valtion veropoliittista linjausta.

Suomen ensimmäinen kestävän kalastuksen MSC-arviointi on alkanut

04ebe739-b76f-468a-970f-b772c9099a6f-w_960

Troolari Huovari, kuva: Markku Saiha

Suomen Ammattikalastajaliitto on aloittanut silakan ja kilohailin trooli- ja rysäkalastuksen MSC-sertifiointiprosessin. Marine Stewardship Council MSC on kansainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka hallinnoi maailman johtavaa kestävän kalastuksen sertifiointi- ja ympäristömerkintäohjelmaa. Silakka on Suomen merkittävin saalislaji ja sen osuus on yli 90 % mereltä pyydettävästä vuosittaisesta kokonaissaaliista.

MSC tekee yhteistyötä kalastajien, tutkijoiden, ympäristöjärjestöjen sekä kaupan ja ravintola-alan toimijoiden kanssa edistääkseen vastuullista kalastusta ja kestävästi pyydetyn kalan käyttöä. Silakan ja kilohailin kalastuksen MSC-täysarviointi on ensimmäinen Suomessa ja työn arvioidaan kestävän noin vuoden.

Vastuullisesti tuotetun kalanrehun kysyntä on kasvussa

Kalajauho ja -öljy ovat kalankasvatuksessa käytettävän rehun tärkeimpiä raaka-aineita. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan kalajauhon valmistukseen käytetään noin 20 % globaalista kokonaissaaliista. Kalajauhoa valmistetaan usein kalalajeista, jotka ovat liian pieniä ihmisravinnoksi, mutta joiden merkitys merten ekosysteemeille on äärimmäisen tärkeä. Usein nämä pienet pelagiset lajit kärsivät ylikalastuksesta.

”Esimerkiksi kalajauhoteollisuuden tärkein laji on ollut Perun anjovis, jonka kanta pienentynyt huimasti johtuen liian tehokkaasta kalastuksesta ja El Niño -ilmiöstä. Siksi onkin tärkeää, että kalankasvatuksessa siirryttäisiin käyttämään kestävistä kalakannoista peräisin olevia lajeja. Mahdollinen MSC-sertifikaatti voi tuoda monia hyötyjä Suomen kalataloussektorille, sillä on nähtävissä, että vastuullisen kalankasvatuksen rehutuotannossa aletaan suosia erityisesti sertifioituja lajeja, toteaa MSC:n projektipäällikkö Janne Posti.

Silakan ja kilohailin MSC-sertifiointi on myös linjassa maa- ja metsätalousministeriön Sininen biotalous -strategian kanssa. Viime vuonna Kasnäsiin valmistui myös kalajauhotehdas, joka pystyy käsittelemään vuodessa noin 30-40 miljoonaa kiloa silakkaa. Näin ollen kalajauhon valtameriltä pyydetty raaka-aine voidaan korvata kotimaisella silakalla.

“Silakka ja kilohaili ovat erittäin tärkeitä lajeja kotimaiselle kalastussektorille ja olemme erittäin tyytyväisiä, että ensimmäinen MSC-sertifiointiprosessi on saatu Suomessa käyntiin. Vastuullisesti pyydettyjen MSC-sertifioitujen raaka-aineiden kysyntä on yleisessä kasvussa niin elintarvikkeiksi, kuin myös kalajauhon raaka-aineeksi”, kommentoi Suomen Ammattikalastajaliiton (SAKL) toimitusjohtaja Kim Jordas.

Perusteellinen arviointi

MSC-arviointi on tieteellinen prosessi, joka toteutetaan riippumattomien sertifiointilaitosten toimesta. Tällä varmistetaan, että se on luotettava ja täyttää kansainväliset ympäristömerkintöjä koskevat ohjeistukset. Suomen arvioinnin suorittaa Acoura Marine -sertifiointilaitos, jonka tutkijaryhmä koostuu kansainvälisistä meri- ja kalabiologian asiantuntijoista. Arvioinnissa tutkitaan silakka-ja kilohailikantojen tilaa, kalastuksen ympäristövaikutuksia ja hallinnointia. Myös sidosryhmillä on mahdollista kommentoida alustavia sertifiointiraportteja ja esittää perusteltu vastalause, mikäli prosessissa on huomattu epäkohtia.

Kilpapilkkijät kokoontuvat Kolkonjärvelle

SM_Pilkki_2017_logo

Pilkinnän Suomen mestaruuksista kilpaillaan 4. maaliskuuta Rantasalmella Kolkonjärvellä. Tulevana lauantaina 4. helmikuuta kilpaillaan SM-pilkin esikisa samassa paikassa. Kilpailusta tullee kova ja lisämausteen sille antanevat kisajärven kuuluisat suurahvenet.

SM-pilkkiin odotetaan yli 1500 kilpailijaa. Sitä ennen pilkitään esikisa, jossa kilpailun järjestäjät kokeilevat järjestelyiden toimivuutta ja pilkkijät suomukkaiden ottihalukkuutta. Esikisan jälkeen pystyy kisa-alueella harjoittelemaan vielä pari viikkoa. Kilpailualueen rauhoitus astuu voimaan 18.2. ja se päättyy 4.3. klo 10. Järjestäjät valvovat kilpailualuetta.

SM-pilkillä on omat nettisivut www.smpilkki2017.fi, joiden kautta voi ilmoittautua, jos Kolkonjärvelle mielii mukaan. Sieltä saa myös runsaasti lisätietoa niin kisavesistöstä kuin esimerkiksi majoitusmahdollisuuksista. SM-pilkillä on myös oma facebook-ryhmänsä.

SM-pilkin kilpailukeskus ja -toimisto löytyvät Lomakylä Kuus-Hukkalasta osoitteesta Kuushukkalantie 254, 51940 Härkälä, Rantasalmi. Paikalla on myös useita kalastusvälinefirmoja kattavine valikoimineen. Pilkinnästä kiinnostuneiden kannattaa poiketa paikan päälle kisatunnelmia katsastamaan ja kisa-aamuna pientä lisämaksua vastaan pystyy vielä ilmoittautumaan mukaan mitalitaistoonkin. Kilpailuaika kaikissa sarjoissa on klo 10-14.

Kilpailussa noudatetaan Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) hyväksymiä SM-pilkin sääntöjä, jotka löytyvät SVK:n sivuilta (http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?lang=fi&svk=149). SVK pyytää kilpailijoita kiinnittämään erityisesti huomiota saaliskalojen oikeaan käsittelyyn ja suosittelee niiden välitöntä tappamista ennen talteenottoa.

Kolkonjärven SM-pilkin järjestelyistä vastaavat Savonlinnan Urheilukalastajat ja VaPa Varkaus, yhteistyössä Etelä-Savon Vapaa-ajankalastajapiirin muiden jäsenseurojen ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kanssa.

Kyrönjoen vapaa-ajankalastusta selvitetään postitiedustelulla

fish-2961289136516LOi

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus lähettää viikon 3 aikana kalastustiedustelun koskien Kyrönjoen ja sen suistoalueen vapaa-ajankalastusta. Tiedustelu lähetetään sekä jokivarren että suiston alueelle yhteensä 3100 kotitaloudelle. Vastaanottajien osoitetiedot on saatu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Tiedustelulla selvitetään Kyrönjoen vesistötöiden vaikutusta Kyrönjoen kalastukseen ja kalansaaliisiin vuonna 2016. Vastaava tiedustelu on toteutettu vuosina 1996, 2000, 2003, 2006, 2009 ja 2012. Tutkimusalue käsittää Kyrönjoen pääuoman Kurikasta alavirtaan sekä joen suistoalueen. Tiedustelussa selvitetään käytettyjä pyydyksiä sekä saatua saalista. Lisäksi kysytään kalastusta haittaavista tekijöistä sekä vastaajien käsitystä kalakannoissa tapahtuneista muutoksista.

Edellisen tiedustelun mukaan vuonna 2012 suistossa suurin osa saaliista saatiin solmuväliltään 41–55 mm:n verkoilla, kun taas jokialueella uistimella ja ongella. Yleisimmät saalislajit olivat ahven ja hauki. Huono vedenlaatu haittasi kalastusta sekä suistossa että jokialueella. Jokialueella myös virtaaman ja vedenkorkeuden vaihtelusta koettiin aiheutuvan kohtalaista haittaa.

Kalastustiedustelu lähetetään satunnaisotannan perusteella, jolloin osa tiedusteluista tulee myös sellaisille kotitalouksille, jotka eivät ole kalastaneet. Tiedustelun täyttäminen ja palauttaminen on kuitenkin tärkeää myös tällaisissa tapauksissa, sillä myös kalastamattomuus tai vähäinen kalastus on arvokas tieto. Näin vältytään myös myöhemmin lähetettäviltä uusintakyselyiltä.

Joulukuuset kalojen kutualustoiksi – turoilla voi parantaa kalakantojen tilaa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ahvenen mätinauhoja kuusen oksilla. Kuva: Juha Ojaharju.

Loppiaisena on tapana riisua joulukuusi koristeistaan ja kantaa se ulos. Kuusta ei kuitenkaan kannata heittää pois, vaan sen voi kierrättää hyötykäyttöön kalojen hyväksi. Veteen upotetut joulukuuset toimivat erinomaisina kalojen kutualustoina.

Kaupunkien ja suurten taajamien rantavedet ovat usein raivattuja, ruopattuja ja rakennettuja. Tällaisissa ympäristöissä on pulaa ahventen ja muiden keväällä kutevien kalojen kutupaikoista, mikä voi merkittävästi rajoittaa kalakantojen kokoa.
Tilannetta voidaan parantaa upottamalla veteen joulukuusia, jotka toimivat erinomaisia kutupaikkoina. Nämä turoiksi kutsutut kutualustat toimivat myös suojapaikkoina vastakuoriutuneille kalanpoikasille, sekä keräävät pieniä vesieliöitä tarjoten näin ravintoa kalojen kasvuun.

Vaasassa upotetaan loppiaisena 6. tammikuuta joukuusia jään alle ahventen ja muiden keväällä kutevien kalojen kutualustoiksi. Jokainen kuusenomistaja voi tuoda joulukuusensa rantaan, upottaa sen jään alle ja olla näin omalta osaltaan parantamassa alueen kalakantojen tilaa.
Paikalla on vaasalaisten kalastusseurojen aktiiveja, jotka tekevät reiät valmiiksi jäähän ja opastavat kuusien upottamisessa. Rantaan on varattu tiiliskiviä ja narua kuusten upottamista varten. Tapahtuma järjestetään klo 12-16 ja paikkana on Onkilahden ranta Pitkänkadun päässä.

On muistettava, että kuusen upottaminen vaatii aina vesialueen omistajan luvan. Niitä ei myöskään tulee upottaa sellaiselle alueelle, jossa ne voivat aiheuttaa haittaa vesiliikenteelle.