Yhteystiedot: Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: kalastusuutiset@victoriamedia.fi

Konnuskosken kalastusluvat siirtyvät vappuna Metsähallitukselle

sunset-fishing-1453993768Orn

Savon ehkä suosituimman taimenkohteen eli Konnuskosken kalastuslupia voi vapusta alkaen hankkia Metsähallituksen Eräluvat-palvelusta. Muutoksen tarkoitus on vauhdittaa kalastuslupien myyntiä Leppävirran luonnonkauniilla apajalla.

”Uskomme Konnuskosken lupamyynnin kasvuun. Kohteessa on potentiaalia, ja Metsähallituksen Eräpalveluiden kautta kohde saavuttaa entistä laajemman tietoisuuden. Uskon, että tämä lisää myös kauniin Konnuksen kanava-alueen matkailua”, Alapihan osakaskunnan puheenjohtaja Pertti Ruotsalainen sanoo.

Jatkossa kalastajat voivat hankkia lupansa Eräluvat-verkkokaupasta, erälupien palvelunumerosta 020 69 2424 (arkisin klo 9-16) ja mobiilinumeroista, jotka ovat vuorokauden ympäri avoinna olevia automaattinumeroita. Kun kalastaja soittaa automaattiseen mobiilinumeroon, hän saa lupansa tekstiviestillä ja maksu veloitetaan puhelinlaskusta. Lisäksi lupia saa Neste Leppävirralta.

Konnuskoskelle (7591) voi hankkia kuuden tunnin, 12 tunnin, vuorokauden, viikon ja koko kauden lupia. Kalastus on sallittua keinotekoisilla vieheillä ja yhdellä vavalla kerrallaan. Soutu-uistelussa voi käyttää kahta vapaa. Kalastajien toivotaan käyttävän väkäsettömiä koukkuja.

Konnuskoski on niin sanottu yhteislupa-alue eli siinä on sekä yksityisten että valtion vesialueita. Järvitaimenen lisäksi koskessa elää luontaisesti haukea, ahventa, kuhaa ja harjusta. Konnuksen kautta kulkee väylä Saimaalta Kallavedelle, joten Konnuskosken läheisyyteen pääsee myös veneellä kauempaakin.

Nyt keväällä kalastajien tulee muistaa uuden kalastuslain mukanaan tuoma harjuksen kuturauhoitus huhti-toukokuussa.

Luonnonkutu onnistui Pirttikoskessa
Tulevana kesänä Konnuskoskella hoidetaan kalavesiä muun muassa rakentamalla kutusoraikkoja ja istuttamalla taimenten poikasia yläpuoliseen Konnusveteen. Kutupesiä päätettiin kunnostaa, kun ELY-keskus löysi Pirttikoskesta rasvaevällisiä, luonnonkudusta syntyneitä poikasia syksyllä 2016. Sen jälkeen asiantuntijat tutkivat kosken uudelleen ja löysivät muutaman kutupesän.

Lue lisää eräluvista www.eraluvat.fi!

Lupahinnat  ja kiintiöt
• 6 tuntia: 15 euroa, 1 lohikala
• 12 tuntia: 20 euroa, 2 lohikalaa
• 1 vrk: 25 euroa, 3 lohikalaa
• 1 viikko: 80 euroa, 2 lohikalaa vuorokaudessa
• Kausilupa: 180 euroa, 2 lohikalaa vuorokaudessa

Dramaattinen korotus Tenon kalastuslupiin – nuorilla korotus lähes 10 000 prosenttia

lohipoikateno

Kalastus opitaan nuorena. Uusi Tenon lupahinnoittelu romahduttaisi nuorten sekä perheiden kalastusmahdollisuudet tai tekisi siitä kohtuuttoman kallista. Kuva: Janne Rautanen, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.

Euroopan suurimman lohijoen, Tenon osalta on käyty tänä keväänä uudet rajajokisopimusneuvottelut Norjan ja Suomen välillä. Uusi sopimus hyväksyttiin maaliskuussa. Sopimuksen uudistuttua muutetaan myös kalastuslupien hinnoittelu. Maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnos lupahinnoista järkytti lohenkalastajia.

Vuoteen 2016 päättynyt lupakäytäntö Tenolla kannusti alle 18-vuotiaita sekä perheitä kalastusharrastukseen. Nuorten lupa maksoi vain 5 euroa/viikko ja niin sanottu ”puolison lupa” 5 euroa/vuorokausi, kun talouteen oli hankittu yksi täysihintainen lupa. Rantalupa maksoi 25 euroa/vuorokausi ja soutukalastuslupa 40 euroa/vuorokausi. Normaali turistien kalastusvierailu Tenolla kestää viikosta kahteen. Viikon aikana on kalastettu muutama lupavuorokausi. Esimerkiksi nelihenkisen perheen, johon kuuluu vanhemmat ja kaksi alle 18-vuotiasta lasta, neljän vuorokauden kalastusluvat rantakalastuksessa ovat maksaneet 130 euroa ja soutukalastuksessa 190 euroa.

Lapset ja kalastavat perheet on unohdettu täysin

Vuoden 2017 kalastuskaudella lupahinnat nostaisivat asetusluonnoksen mukaan kalastusmaksuja kaikkien kalastajien osalta merkittävästi. Uudistuksessa ministeriö on ottanut huomioon lähinnä paikallisten osakaskuntien lupahintatoiveet ja muut kalastajat on unohdettu. Uudet rantakalastusluvat maksavat esityksen mukaan 35-60 euroa/vuorokausi riippuen kalastusalueesta ja ajankohdasta. Venekalastuslupien hinnat vaihtelevat 50-80 euroa/vuorokausi välillä.

Asetuksen mukaisilla lupahinnoilla nelihenkisen perheen neljän päivän kalastus tulisi maksamaan rannalta 560-960 euroa ja soutukalastuksessa 800-1280 euroa. Laskennallisesti suurin lupahinnan nosto on nuorelle, joka kalastaa soutamalla kuusi päivää viikossa kalleimpaan aikaan. Lupahinnan kallistuminen olisi 9500 prosenttia.

Nuorten kalastusharrastuksen tukeminen edullisemmilla tai maksuttomilla kalastusluvilla on yhteiskunnallisesti tärkeää ja myös puoliso- tai perheluvat kuuluvat sivistyneen kalastuskohteen lupavalikoimaan. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää nuoriso- ja puolisolupien pitämistä Tenojoen lupatarjonnassa aiempia kalastuskausia vastaavin hinnoin ja kaikkiin lupiin hintojen kohtuullistamista.

Kuhmon Pajakkakoski valittiin vuoden lähikalastuskohteeksi

pajakka3-c

Kuva: Antti Vanninen

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on valinnut vuoden lähikalastuskohteeksi Kuhmon Pajakkakosken. Vuoden lähikalastuskohde valitaan osana järjestön Lähelle kalaan –hanketta, jonka tavoitteena on kehittää ja tehdä tunnetuksi Suomen kaupunkien lähikalastuskohteita. Valinnassa otetaan huomioon muun muassa kalastuspaikan sijainti, kalan saamisen todennäköisyys, saavutettavuus, lasten ja liikuntaesteisten kalastusmahdollisuus sekä lupien ja tiedon saatavuus.

Kuhmon Pajakkakoski täyttää erinomaisesti vuoden lähikalastuskohteen kriteerit. Se sijaitsee aivan Kuhmon keskustan välittömässä läheisyydessä. Vaikka ympäristö on lähes urbaani, vaikuttaa koski lähes erämaiselta. Kosken rannoilla on myös monipuolinen kasvillisuus.
Pajakkakoskelle pääse helposti paitsi kävellen ja polkupyörällä, myös erilaisin ajoneuvoin. Autoille löytyy runsaasti ilmaista parkkitillaa kosken molemmilta rannoilta, sekä lisäksi läheisen kirjaston pysäköintialueelta. Kosken rannoilla on kalastajille ja muilla alueella liikkujille erinomaiset kulkuväylät ja pohjoisrannalla voi kulkea myös pyörätuolilla. Perheen pienimpien kanssa on helppo kalastaa alueelta löytyviltä kahdelta heittolaiturilta käsin.

pajakkakoski-kuhmo-fly-fishing

Kuva: Antti Vanninen

Pajakkoskella on panostettu kestävään kalastukseen ja kohteen kalastusjärjestelyt ovat järkevästi toteutettuja. Koskessa on monipuolinen kalasto, jota tuetaan vuosittaisilla taimenistutuksilla. Istutettujen taimenten lisäksi koskessa vierailee säännöllisesti myös luonnonkantaa olevia taimenia. Ne suositellaan aina vapautettavan, jos siiman päähän tarttuvat. Koskessa elää myös isokokoisia harjuksia ja säyneitä sekä ahventa, haukea ja jonkin verran kuhaa.

Kalastuslupia Pajakkakoskelle myyvät paikalliset urheiluliikkeet, Neste-huoltoasema, Hotelli Kainuu ja Ketolan Lomamökit. Myös mobiililupia on saatavilla. Lupamyynnistä on ohjeet kosken infotauluissa.

Vuoden lähikalastuskohde valittiin kuudennen kerran. Aikaisempina vuosina on palkittu Tampere (2012), Kajaanin Linnanvirta (2013), Oulujoen suisto (2014), Helsingin Vanhankaupunginkoski ja -suvantoalue (2015) sekä Kalajoki Ylivieskassa (2016).

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry: Kalastonhoitomaksun uudelleen esittäminen yli 65-vuotiaille on järjetöntä

fishing-reel

Kalatalouden Keskusliitto KKL on ajamassa vasta vuoden voimassa olleeseen, korjattuun kalastuslakiin muutoksia, joista yksi koskee kalastonhoitomaksun ulottamista myös yli 65-vuotiaisiin kansalaisiimme. He ovat olleet vapautettuja kalastusmaksuista vuodesta 1997 lähtien.

KKL:n mukaan uusi kalastuslaki romahdutti kalastusmaksukertymän ja arvioi vajeen johtuvan 65 vuotta täyttäneiden maksuvapautuksesta. Uudesta kalastonhoitomaksusta kertyi vuonna 2016 lähes kaksi miljoonaa euroa vähemmän kuin etukäteen arvioitiin.

  • Väite on käsittämätön ja esitetty arvio täysin vailla pohjaa. Miten vaje voi vuodessa johtua yli 65 vuotta täyttäneiden maksuvapautuksesta, kun he ovat olleet maksusta vapautettuja jo 20 vuotta, kysyy Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n toiminnanjohtaja Timo Kokko.

Kalatalouden Keskusliittoa on selvästi jäänyt kismittämään se, että yli 65-vuotiaiden maksuvapautus säilytettiin myös uudessa kalastuslaissa. Eläkkeensaajien Keskusliitto sekä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö vastustivat tuolloin muutosta jyrkästi ja järki lopulta voitti asiassa.

Kalastonhoitomaksun maksaneiden lukumäärä ja maksukertymä kääntyivät itse asiassa nousuun. Valtion talousarvioesityksen mukaisesta tavoitteesta sen sijaan jäätiin noin 18 prosenttia. Tavoitteista on jääty kertymään verrattuna myös aiempina vuosina, esim. 13 prosenttia vuonna 2015. Talousarviota laadittaessa myös tiedettiin vallan hyvin, että uudenkin kalastuslain mukaan yli 65-vuotiaat eivät ole maksuvelvollisia edelleenkään, niin kuin eivät ole olleet aiemminkaan.

  • Kalastonhoitomaksun ulottamisyritys taas yli 65-vuotiaisiin kansalaisiimme on herättänyt suurta huolta kalastusta harrastavien ikäihmisten keskuudessa. Se on täysin vastaan yleisesti hyväksyttyä ajatusta, että mielekäs harrastustoiminta ja arkiliikunta pitävät yllä ikäihmisten ruumiillista ja henkistä hyvinvointia. Ihmettelen suuresti Kalatalouden Keskusliiton motiiveja toimia tässä asiassa, päättää toiminnanjohtaja Kokko.

Kalastusharrastus ja sen edistäminen toimivat osaltaan myös suurena syrjäytymisen ehkäisijänä ikäihmisten keskuudessa eikä sille pidä asettaa esteitä uusien maksujen muodossa. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry vastustaa edelleen jyrkästi kalastonhoitomaksun ulottamista yli 65-vuotiaisiin.

SM-pilkki kilpaillaan lauantaina 4.3. Kolkonjärvellä

 

fishing-752584_960_720

SM-pilkki kilpaillaan ensi lauantaina 4. maaliskuuta Rantasalmen Kolkonjärvellä. Esikilpailu kisattiin samassa paikassa 4. helmikuuta. Silloin hyvät  olosuhteet ja mahdollisuudet suurahvensaaliin houkuttelivat paikalle ison joukon kilpailijoita, yhteensä noin 570 henkeä. Saalistakin luonnollisesti nousi, kun tämän luokan pilkkijät kohtasivat toisensa. 

Esikisassa Kolkonjärvi oli saaliiden puolesta hieman oikukas. Hyviä tuloksia nähtiin monessa sarjassa, mutta viiden kilon rajaa ei kuitenkaan saatu rikottua. Miesten sarjan voitto meni Nastolan Pilkkiä edustaneelle Jani Korhoselle, vajaan neljän kilon ahvensaaliilla. Naisten sarjan voitti Anu Huttunen Suonenjoen Talvionkijoista. Hän sai reilut 1,6 kiloa raitapaitoja. Parhaimman saaliin, melkein 4,5 kiloa  kiskoi miesten 55v-sarjassa kilpaillut Jouni Toppinen Kiuruveden Vapaa-ajankalastajista. Alle 12-vuotiaiden sarjassa voitto meni Jyry Pesoselle 995 gramman tuloksella. Poikien alle 19v sarjavoiton nappasi vuorostaan Pielaveden Pilkkijöiden Janne Lappi, noin 1,7 kilon saaliillaan. Kaikki kilpailun tulokset ovat luettavissa www.smpilkki2017.fi sivuilta.

Esikisa oli sekä järjestäjille että kilpailijoille kenraaliharjoitus SM-pilkkiin, johon odotetaan yli kolminkertaista määrää kilpailijoita esikisaan verrattuna. Kilpailualueella astui 18.2. voimaan harjoittelukielto, jota järjestäjät valvovat. Kielto on alueella voimassa kaksi viikkoa, eli varsinaiseen SM-pilkkiin 4.3. asti. Näin varmistetaan, että kilpailusta tulee mahdollisimman tasapuolinen.

SM-pilkissä noudatetaan totutusti Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) hyväksymiä sääntöjä, jotka löytyvät SVK:n sivuilta (http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?lang=fi&svk=149). SVK pyytää kilpailijoita kiinnittämään erityisesti huomiota saaliskalojen oikeaan käsittelyyn ja suosittelee niiden välitöntä tappamista ennen talteenottoa.

SM-pilkin järjestävätSavonlinnan Urheilukalastajat ja VaPa Varkaus, yhteistyössä Etelä-Savon Vapaa-ajankalastajapiirin muiden jäsenseurojen ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kanssa.

Perustuslakivaliokunta: Saamelaisten kalastusoikeudet Tenojoella turvattava

1280px-Tenojoki_Utsjoki_2009-09-28

Tenojoki ruskan aikaan. Vasen ranta on Utsjokea, Suomessa ja oikea ranta Norjaa Kuvaaja: MattiPaavola

Perustuslakilakivaliokunta on antanut lausuntonsa (PeVL 5/2017) hallituksen esityksestä kalastuksesta Tenojoen vesistössä. Valiokunta esittää, että sääntely voidaan hyväksyä äänten enemmistöllä täysistunnossa ja että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyy kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen ja siihen liittyvän kalastussäännön. Käsiteltävä kokonaisuus sisältää useita rajoituksia kalastusoikeuteen Tenojoella.

Ehdotus perustuu kalakannan ja sen monimuotoisuuden suojelemiseen ja säilyttämiseen. Perustuslakivaliokunta pitää esitystä perustuslain ympäristövastuusäännöksen kannalta tärkeänä. Valiokunta on arvioinut ehdotusta myös suhteessa perustuslaissa turvattuun yhdenvertaisuuteen, omaisuudensuojaan ja saamelaisten asemaan alkuperäiskansana sekä suhteessa perustuslakivaliokunnan linjauksiin kansainvälisiä sopimuksia koskevan sopimuksentekovallan delegointiin.

Valiokunta katsoo, että kalastusrajoitukset konkretisoituvat nimenomaan saamelaisten ryhmässä ja siten sääntely aiheuttaa kiistatta heikennyksiä saamelaisten kulttuurimuotoon liittyvän perinteisen kalastuksen harjoittamiseen. Toisaalta saamelaisten perinteisiä kalastusmuotoja ei kielletä kokonaan ja lohensuojeluun liittyvät näkökohdat ovat perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan merkityksellisiä saamelaisten kalastuskulttuurin ylläpitämiseksi myös tulevaisuudessa.

Perustuslakivaliokunnan mukaan kalastaminen kuuluu hyvin olennaisesti ja erottamattomasti perinteiseen saamelaiseen elämänmuotoon. Kalastusta koskeva asuinpaikkaperusteinen rajaus estää muualla kuin Tenojokilaaksossa asuvia saamelaisia harjoittamasta kulttuuriaan Tenojoella tavalla, jota ei voida pitää ongelmattomana. Valiokunta katsoo, että oikeus kalastaa Tenojoella olisi pitänyt turvata ehdotettua laajemmin saamelaisille asuinpaikasta riippumatta. Tämän vuoksi maa-ja metsätalousvaliokunnan on selvitettävä, miten saamelaisten kalastusoikeuksia voidaan turvata hallituksen ehdotusta paremmin.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Tenojoen kalastussopimusta koskevien neuvotteluiden yhteydessä asiasta ei ole neuvoteltu asianmukaisesti saamelaisten kannalta. Myös saamelaisten oikeuksien vaikutusarviointi on toteutettu osin puutteellisesti. Valiokunta huomauttaa, että saamelaisten oikeuksiin merkittävästi vaikuttavien lakiehdotuksien valmistelussa tulee korostuneesti huolehtia menettelyiden asianmukaisuudesta.

Lausuntoon on liitetty yksi eriävä mielipide.

Perustuslakivaliokunnan lausunto eduskunnan verkkopalvelussa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_5+2017.aspx

Vapaa-ajankalastajat eivät hyväksy verkkorajoituksen poistamista

old-fishing-nets

Kalatalouden Keskusliitto (KKL) on tehnyt uuden kalastuslain “valuvioista” korjauslistan, joka on lähetetty eduskunnalle. Lista sisältää muun muassa ehdotuksen vapaa-ajankalastuksessa nykyisin sallitun kahdeksan verkon rajoituksen poistamisesta tai kasvattamisesta kahdeksaan verkkoon kalastajaa kohden, kun nykyisessä laissa rajoitus on pyynti- tai venekuntaa kohden. Lisäksi siinä esitettäneen alueellisen kalastusviranomaisen toimivallan rajoittamista verkkokalastuksen säätelyssä.

Kalastuslain uudistaminen oli harvinaisen pitkä prosessi. Lakiin asetettu verkkojen enimmäismäärä on kompromissi, eikä verkkojen enimmäismäärää missään tapauksessa tule poistaa tai kasvattaa. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esitti lakiin sallittavaksi neljä verkkoa vapaa-ajankalastajaa kohden. Vuonna 2016 voimaan tulleessa kalastuslaissa verkkojen enimmäismäärä rajattiin 240 metriin pyynti- tai venekuntaa kohti.

Puuttuminen verkkomäärärajoitukseen on yritys merkittävästi muuttaa vasta vuoden voimassa ollutta, uudistettua kalastuslakia. Esitys on huomattava heikennys käytännön kalastuksen säätelyyn ja se on kalastuslain mukaisen kestävän käytön vastainen.

Kalastuslakiuudistuksen jälkeenkin suomalaisen kalastuksen ongelmaksi jäi laajamittaisena säilynyt verkkopyynti, joka on kalojen koon suhteen voimakkaasti valikoivaa ja yleensä myös saaliskaloja vahingoittavaa tai tappavaa. Monille uhanalaisille vaelluskalakannoillemme on säädetty rauhoitusaikoja ja alamittoja sekä rajoitettu verkkopyyntiä niiden kutujoissa ja jokien edustoilla. Verkkopyyntiä on kuitenkin myös vaelluskalojen syönnösvaellusreiteillä, joissa käytetään usein tiheitä, ahvenen ja siian pyyntiin tarkoitettuja verkkoja. Näin sivusaaliiksi joutuu edelleen rauhoitettuja uhanalaisia lohikaloja ja alamittaisia kuhia. Verkkoihin jääneet kalat eivät todennäköisesti selviä verkkoon takertumisesta ja vapautuksesta hengissä, jolloin vaellus- ja muiden kalojen elvytys- ja hoitotoimet jäävät tehottomiksi. Siksi on tärkeää, ettei verkkojen kokonaismäärää kasvateta.

”Ekologisesti kestävää pyydyskalastusta merkittävästi edistäisi pyynnin painopisteen siirtäminen kalalajien suhteen valikoiviin ja saaliin elävänä säilyttäviin pyyntimenetelmiin, kuten rysiin ja katiskoihin”, toteaa SVK:n toiminnanjohtaja Markku Marttinen.

KKL pitää kalastuslain säännöksistä johtuvaa verkkokalastuksen vähenemistä huolestuttavana huoltovarmuusnäkökulmasta. Viime sotien aikana ns. jokamiehen kalastuslaki oikeutti jokaisen kalastamaan korvauksetta toisen vesialueella kotitarpeikseen. Lisäksi siirtolaiset saivat harjoittaa ammattikalastusta. Keinoja siis löytyy, mutta tähän tuskin on Suomessa nyt tarvetta.

SVK vastustaa myös uuden kalastuslain mukaisen alueellisen kalastusviranomaisen toimivallan rajoittamista kalastuksen säätelyssä. Se on katsottu kalastuslain uudistuksessa perustuslain mukaiseksi merkittäväksi julkisen vallan käytöksi, joka voidaan antaa vain viranomaiselle. Lisäksi säätelyvalta oli kalastusalueilla edellisen kalastuslain aikaan, jolloin ei kyetty järkiperäisellä kalastuksen ohjauksella turvaamaan vaelluskalakantoja, eikä järkeistämään arvokkaiden talouskalojen, kuten kuhan pyyntiä.

 

Ilta kalassa tarjoaa kalastusvinkkejä, heittokisan ja perhon rakentamista

6f709d14-a3bc-47e3-8367-01bb04416045-w_960

Vene 17 Båt -messut Messukeskuksessa Helsingissä jatkuu vielä 19.2. asti. Arki-illat on tänä vuonna teemoitettu. Torstaina 16.2. teemana on Ilta kalassa ja paikalla maan tunnetut kalastusoppaat mm. Antti Anttila ja Mika ”Haukikoira” Vornanen. AkvaarioisäntänäonMikko ”Peltsi” Peltola. Rapala Kalatakuu Jättiakvaariolla kalastellaan koko päivän. Ilta kalassa huipentuu Rapala heittokisaan ja Spintube-heittoperhon rakentamisnäytökseen.

Arki-iltaisin maanantaista torstaihin messut on avoinna klo 20 asti. Tapahtumassa on teemailtoja: maanantaina 13.2. Suomi 100 vuotta, tiistaina 14.2. Ihanat naiset kannella, keskiviikkona 15.2. Windy Day ja torstaina 16.2. Ilta kalassa. Näinä päivinä on aina teemaan liittyvää ohjelmaa ja messuille pääsee kello 17 jälkeen edullisesti 13 euroa maksavalla iltalipulla. Maanantaina kuullaan mm presidenttien veneiden, Kultaranta ja Kultaranta II, tarinat. Tiistaina naiset kertovat purjehdustarinoita ja innostavat purjehduksen pariin. Keskiviikkona Messukeskuksessa oikeasti tuulee ja kokeiltavana erilaisia purjelajeja.

Kalastusohjelmaa entistä enemmän

Rapala Kalatakuu Jättiakvaariolla Suomen kovimmat kalastusoppaat kertovat parhaat vinkkinsä erilaisiin kalastustilanteisiin ja opastavat onnistuneisiin kalareissuihin. Ohjelmaa on päivittäin laidasta laitaan – erilaisten eläinvieheiden esittelyä, perhonrakentelua, vaappujigausta, suurhauen kalastusta sekä maailmanmestareiden vieheenvalintavinkit.

Akvaariolla on mm. Mika ”Haukikoira” Vornanen, Juha Happonen, Jani Himanko, Markku Koikkalainen, Peter Lahtisekä World Predator Classic -maailmanmestarit Antti Anttila ja Markku Tiusanen. Näytöksissä kalat reagoivat erilaisiin vieheisiin ja kalastustyyleihin. Oppailta saa myös parhaat neuvot vastuulliseen kalastukseen. Kalastusnäytöksissä käytetään koukuttomia vieheitä.

Akvaariossa on yli 22 000 litraa vettä ja siinä ui laaja kirjo suomalaisia kaloja. Mukaan on tänä vuonna uinut myös monelle uusi tuttavuus, tuontikala nelma. Nelmaa viljellään Suomessa ruokakalaksi mutta sitä ei saa istuttaa suomalaisiin luonnonvesiin. Kaikki kalat tuodaan messuille Luonnonvarakeskuksen kasvattamolta.

Nyt heitetään!

Rapala Flip Off -heittorata on Vene 17 Båt -messujen uutuus. Kuivalla heittoradalla heitetään viehettä ja kisataan tarkkuudesta. Teemailtana pääsee haastamaan kisaan kalastusoppaita ja mahdollisuutena on voittaa Rapala-viehesetti.

Kalastusiltana voi seurata myös Olli Ojamon taidokasta Spintube-heittoperhon rakentamista. Katsojien kesken arvotaan Kalakingi-kalastuspaketteja.

Kesä alkaa venemessuilta

Pohjois-Euroopan suurin veneilytapahtuma Vene 17 Båt esittelee 19.2. asti Messukeskuksessa Helsingissä veneitä eri kokoluokissa. Esillä on satoja veneitä soutuveneistä huvijahteihin. Messuilla on laaja valikoima moottoriveneitä, jotka sopivat mökkirantaan tai päiväretkeilyyn. Messuilla voi tutustua veneiden  lisäksi veneilytarvikkeisiin ja -varusteisiin, laitureihin ja veneilykohteisiin. Esillä on myös vesiharrastukset ja kalastus.

Ohjelmapisteet tarjoavat elämyksiä ja tietoa; upeita veneilytarinoita Purjehdussatamassa, vauhdikkaita esityksiä Uusi Aalto -alueella, huikeita kalajuttuja Rapala Kalatakuu Jättiakvaariolla ja käytännön vinkkejä veneen huoltoon Veneilyn palvelusatamassa Venemestarin telakalla. Venemessujen ohjelma löytyy www.venemessut.fi

Liput:
Aikuiset 18 e, iltalippu ma-to klo 17 jälkeen 13 e
Lapset (7-15v), eläkeläiset, varusmiehet, opiskelijat 11 e
Perheliput (max 2 aikuista ja alle 16 v. lapset) 39 e
Ryhmälippu (väh 10 hlöä) 11 e/hlö

Aukioloajat
ma-pe 13.–17.2. klo 11-20
lauantai 18.2. klo 10-18
sunnuntai 19.2. klo 10-17

Messukeskus järjestää Pohjois-Euroopan suurimman veneilytapahtuman Vene 17 Båt -messut Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n toimeksiannosta 10.–19.2.2017 Messukeskuksessa Helsingissä. Venemessut järjestetään nyt 48. kertaa. Vuonna 2017 venemessut tuo esille Suomen Meripelastusseuran toimintaa. Pääyhteistyökumppani on Volvo Car Finland Oy Ab.

Vesijärven hoitokalastussaalis yli 100 000 kiloa

fishing-nets-14278025391m1

Vesijärven hoitokalastussaalis oli viime vuonna yhteensä 107 869 kiloa. Laskennallisesti saaliin mukana järvestä poistui noin 650 kiloa fosforia.

Viime vuoden runsaimmat saalislajit olivat särki, lahna ja salakka. Saalis painottui selvästi Enonselän ja Paimelan-lahden alueille kuten viime vuosina on usein käynyt. Enonselälle ja Paimelan-lahdelle laskettu hehtaarikohtainen saalis oli 24,5 kiloa, kun muualla Vesijärvellä jäätiin alle 10 kiloon hehtaarilta.

Vesijärven tilaa kohennettiin aikoinaan mittavilla tehokalastusoperaatioilla. Sen jälkeen veden laatua on ylläpidetty hoitokalastuksella jo 30 vuotta.

Särkikalaa aiempaa vähemmän

Alkusyksystä piilevä haittasi nuottaamista jonkin verran, mutta onnistuneita nuottapäiviä kertyi kuitenkin suhteellisen paljon. Vetokohtaiset saaliit jäivät kuitenkin alhaisiksi, koska kunnollisia särkikalaparvia ei löytynyt. Särkikalojen parveutuminen vaihtelee paljon ympäristöolosuhteiden mukaan, mutta särkikalakannat ovat myös voineet harventua.

Luonnonvarakeskuksen koeverkkokalastuksissa saatiin viime vuonna keskimääräistä pienempiä särkikalasaaliita ja Helsingin yliopiston kaikuluotaustutkimuksen perusteella Enonselän ulapalla oli vain muutamia kiloja särkikalaa hehtaarilla, kun 1980-luvulla särkikalaa oli jopa lähes 200 kiloa hehtaarilla.

Kuorekanta on ollut muutamana viimeisenä vuonna Enonselällä erittäin vahva, mikä voi myös osaltaan viedä elintilaa särkikaloilta.

– Järven tilan kannalta korkeat hoitokalastussaaliit ovat tavoiteltava asia, mutta toisaalta vaikeudet saalistavoitteen saavuttamisessa ovat hyvä merkki, koska se voi osaltaan kertoa myös särkikalakantojen vähenemisestä, sanoo vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi.

Rehevöitymisen takia särkikaloja on kuitenkin varmasti edelleen moninkertainen määrä luontaiseen tilanteeseen verrattuna.

Hoitokalastussaaliita ruokapöytiin

Kalanjalostusyrityksiin toimitettiin noin 15 400 kiloa särkikalaa, mutta kysyntää olisi paljon suuremmillekin määrille. Elintarviketeollisuuden lisäksi osa saaliista käytettiin kotitalouksissa, sillä ainakin 2700 kiloa jaettiin rannassa ilmaiseksi hakijoille.

-Elintarviketeollisuudelle kelpaavasta viileän veden suurikokoisesta särjestä saatiin hyödynnettyä melko suuri osa. Kiinnostus särkikalojen hyödyntämistä kohtaan vaikuttaa tällä hetkellä erittäin suurelta, sanoo Kotakorpi.

Hoitokalastus jatkuu

Kaupungin kilpailutuksen tuloksena Vesijärven hoitokalastus jatkuu. Rysäkalastajana jatkaa T:mi Ile’s Fisk, ja nuottauksesta vastaa jatkossa järvikalastus Turtiainen Ky.

Vesijärvi on edelleen rehevä järvi, jossa kalantuotanto on runsasta. Hoitokalastuksilla pyritään estämään särkikalojen runsastuminen. Näin saadaan vähennettyä järven sisäistä kuormitusta, tuettua arvokalakantojen tuottavuutta sekä poistettua ravinteita kustannustehokkaasti.

Vesijärven hoitokalastus perustuu Vesijärvisäätiön laatimaan vesijärviohjelmaan, jossa keskimääräiseksi hoitokalastustavoitteeksi koko Vesijärvelle on määritetty vuositasolla 20 kiloa hehtaarilta. Lahden kaupungin ympäristöpalvelut vastaa hoitokalastusten organisoinnista.

Vesialueen omistajien talkookalastuksen ja Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen työntekijöiden hoitokalastuksen lisäksi Vesijärvellä on toiminut viime vuosina ammattikalastajia urakoimassa rysäpyynnissä ja nuottauksessa.

Vapaa-ajankalastajat vastustavat 65 vuotta täyttäneiden maksuvapauden poistamista kalastonhoitomaksusta

img07

Kalatalouden Keskusliitto (KKL) väittää viime vuonna voimaan tulleen uuden kalastuslain romahduttaneen valtion kalastusmaksukertymän ja vaatii maksuvelvollisuuden laajentamista myös 65 vuotta täyttäneisiin. Liiton mukaan 65 vuotta täyttäneiden maksuvapautus lisättiin uusittuun kalastuslakiin viime vaiheessa ja alentunut kertymä uhkaa liiton mielestä kalastuslain edellyttämien uudistusten toteuttamista.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on tyrmistynyt hankkeesta. Vasta vuoden voimassa ollutta kalastuslakia halutaan merkittävästi heikentää puuttumalla virheellisin väittein 65 vuotta täyttäneiden maksuttomiin yleiskalastusoikeuksiin.

Vapautus 65 vuotta täyttäneiden maksuvelvollisuudesta tuli voimaan jo vuonna 1997. Valtion vuoden 2016 talousarviota laadittaessa tiedettiin, että uuden kalastuslain mukaan he eivät ole maksuvelvollisia. Kalastonhoitomaksun maksaneiden lukumäärä kääntyi viime vuonna nousuun, samoin maksukertymä. Tulos talousarviossa jäi vajaaksi uuden maksujärjestelmän käyttöönottoon liittyvien ongelmien (tekniset ongelmat ja tiedottaminen) vuoksi. Talousarvioesityksen tavoitteesta jäätiin maksukertymään verrattuna myös vuonna 2015.

Pääosa kalastonhoitomaksuista menee joko suoraan tai välillisesti (korvaus viehekalastuksesta ja kalatalousalueiden toiminta) vesien omistajille ja vesien omistajien neuvontaan (KKL:n toiminta-avustus). 65 vuotta täyttäneiden verollepanon taustalla onkin ilmeinen halu kasvattaa vesien omistajakorvausten määrää ja lisätä Kalatalouden Keskusliiton ja sen alueellisten jäsenjärjestöjen istutuksista ja kalatalousalueiden isännöintipalveluista saamia avustuksia.

Uuden kalastuslain toimeenpano ei edellytä kalastonhoitomaksun maksupohjan laajentamista 65 vuotta täyttäneisiin. Lain mukaisena tavoitteena on erityisesti suosia kalojen luontaista lisääntymistä mm. tehostamalla kalastuksen säätelyä, mikä vähentää istutusten rahoitustarvetta. Kalatalousalueiden lukumäärä tulee jäämään noin puoleen nykyisistä kalastusalueista, mikä vähentää hallintokuluja. Tämä antaa kalatalousalueille paremmat mahdollisuudet kalavarojen käytön ja hoidon suunnitteluun, toteuttamiseen ja valvontaan.

Kalastusharrastuksen myönteiset vaikutukset vähentävät ikääntyneiden terveydenhuollon kustannuksia moninkertaisesti verrattuna heidän kalastonhoitomaksuista saataviin lisätuloihin. 65 vuotta täyttäneiden maksuvelvollisuus johtaisi kalastusharrastuksen vähenemiseen ikääntyneen väestön keskuudessa ja vähentäisi niitä positiivisia vaikutuksia, joita kalastuksella on heidän fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiinsa. Isovanhemmilla on valtava merkitys kalastusharrastuksen opettamisessa lapsille ja nuorille. Näin myös lasten ja nuorten kalastus vähenisi ja tätä kautta johtaisi kaiken kalastusharrastuksen vähenemiseen. Veroluonteisen kalastonhoitomaksun palauttaminen on lisäksi vastoin valtion veropoliittista linjausta.