Yhteystiedot: Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: kalastusuutiset@victoriamedia.fi

Kalastusmaksuja kertyi 8,7 miljoonaa euroa

fishing-lures

Kalastonhoitomaksuja voi ostaa vuodelle 2017 jo joulukuun ajan. Kuluva vuosi osoitti uuden kalastonhoitomaksun suosion: Maksuja lunastettiin 266 000 kappaletta, mistä kertyi 8,7 miljoonaa euroa kalojen ja kalavesien hyväksi. Kertymässä oli pientä kasvua edellisvuoteen.

Maa- ja metsätalousministeriö jakaa kertyneet 8,7 miljoonaa euroa kalavesien kunnostukseen, valvontaan, kalatalousalueiden toimintaan, kalastuksen neuvontaan, vesialueiden omistajien korvauksiin ja kalastusmaksujen keräämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Varojen käyttö perustuu kalastuslain 82 §:ään.

Kalastonhoitomaksu on pakollinen kaikille 18–64-vuotiaille kalastajille, jotka kalastavat muuten kuin pilkillä, ongella tai silakkalitkalla. Vuoden 2016 alusta laki muuttui siten, että vanha kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset viehekalastusmaksut yhdistyivät yhdeksi kalastonhoitomaksuksi.

Muutos osoitti suosionsa, sillä maksettujen kalastusmaksujen määrä oli laskenut tasaisesti vuoteen 2015 saakka. Lakimuutoksen jälkeen lasku siis taittui, mutta vielä on matkaa 15 vuoden takaisiin lukuihin, jolloin kalastusmaksun suoritti yli 300 000 kalastajaa vuosittain.

Uusi lupa on kattava, muttei kata koko Suomea

Kalastonhoitomaksun myynti vuodelle 2017 alkoi heti joulukuun alussa. Maksun voi suorittaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, palvelunumeron 020 69 2424 kautta tai R-Kioskeissa. Koko vuoden kalastonhoitomaksu maksaa 39 euroa, seitsemän vuorokauden maksu 12 euroa ja yhden vuorokauden maksu 5 euroa. R-Kioskilla maksuun tulee päälle palvelumaksu.

Kun kalastaja maksaa kalastonhoitomaksun, hän voi jo kalastaa yhdellä vavalla suuressa osassa maata, lähinnä järvi-, lampi- ja merialueilla. Vaelluskalavesistöjen koski- ja virtapaikoille kalastaja tarvitsee erillisen luvan. Samoin kaikille ELY-keskuksen päätöksellä rajoitetuille vesialueille tarvitaan erillinen lupa. Kalastaja näkee rajoitetut, erillisen luvan vaativat alueet Kalastusrajoitus.fi-karttapalvelusta.

”Kaikkialla ei saa vapakalastaa kalastonhoitomaksulla, eikä kaikkialla voi pilkkiä tai onkia ilmaiseksi. Tällaista väärää tietoa kalastajien keskuudessa on vielä jonkin verran”, ylitarkastaja Mika Laakkonen Metsähallituksesta kertoo.

Myös pilkille tai ongelle aikovat kalastajat pystyvät tarkistamaan Kalastusrajoitus.fi-sivuilta, missä vesistössä se on kiellettyä tai vaatii erillisen luvan.

Lisää aiheesta

Kalastusrajoitus.fi, mmm.fi/kalastuslaki, eräluvat.fi/kalastonhoitomaksu

Kalamarkkinatapahtumilla lisää hyötyjä kalastukselle ja matkailulle

2016-11-23-14_52_19-kalamarkkinoiden-kehittamisprojektin-loppuraportti-pdf-nitro-reader-3

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen pitää hyvin myönteisenä sitä, että maan viisikymmentä kalamarkkinatapahtumaa markkinoivat kalataloutta laajalti ja ihmisiä puhuttelevasti. Kalamarkkinatapahtumien kehittämisraportin luovutustilaisuudessa Kalatalouden Keskusliiton 125-vuotisjuhlassa puhuneen Tiilikaisen mukaan myös välittömät vaikutukset ovat tuntuvia.

– Kalamarkkinatapahtumissa käytetään vuosittain n. 10 miljoonaa euroa kalamarkkinatuotteiden ostoon, toteaa Tiilikainen.

Tiilikaisen mukaan kalamarkkinatapahtumien kehittäminen projektin esitysten mukaisesti monipuolistamalla tuote- ja ohjelmatarjontaa, kehittämällä yhteismarkkinointia, yhteistä koulutusta ja muuta yhteistyötä lisää kalamarkkinoiden ennestäänkin korkeaa vetovoimaa. Kalamarkkinatapahtumia tulee kehittää myös matkailullisiksi vetovoimatekijöiksi.

Tiilikaisen mukaan hallituksen kärkihankkeen, turhan hallintobyrokratian purun, kanssa on linjassa se, että etsitään projektin esityksen mukaan keinoja helpottaa ja yksinkertaistaa myös kalamarkkinatapahtumiin osallistuvien kalastajien ja jalostajien lupakuormaa.

– Uusien kalastajien aktivoiminen tulemaan mukaan markkinoille, mikä on tarpeen, sopii hyvin esimerkiksi Leader-kalatalousryhmien toimintaan, sanoo Tiilikainen.

Saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Kosonen toivoo, että luovutettu raportti johtaisi kalamarkkinatapahtumien ja niiden verkoston myönteiseen monipuoliseen kehittymiseen kuten neuvottelukunnan teettämä edellinen vastaava selvitys vuodelta 1992 teki. Projektin jälkeen sisämaan kalamarkkinatapahtumat kehittyivät voimakkaasti. Nykyään puolet maan kymmenestä suurimmasta kalamarkkinatapahtumasta on vesistö-Suomessa.

Kalamarkkinatapahtumien kehittämisprojektin toteuttivat saaristoasiain neuvottelukunta, maa- ja metsätalousministeriö, Kalatalouden Keskusliitto, Onvisio ja kalamarkkinatapahtumat.

Kalastuksen kiintiöt valtion vesille julkaistiin – Utsjoen kiintiöt päätetään myöhemmin

fishing-reel

Metsähallitus on julkaissut kalastuksen kiintiöpäätökset vuosille 2017–2019. Päätökset annettiin erikseen saamelaisalueelle ja muualle Suomeen. Saamelaisalueella Utsjoen kiintiöt annetaan myöhemmin erillisellä päätöksellä. Metsähallitus katsoi, että näin voidaan toimia, koska Tenon vesistön kalastussäännöt ovat vielä valmistelussa. Myös Utsjoen paikallinen neuvottelukunta esitti kiintiöiden lykkäämistä.

Tavallisesti Metsähallituksen rutiininomaiset kiintiöpäätökset sivuutetaan olankohautuksella. Metsähallitus antaa lakisääteiset kiintiöpäätökset kolmen vuoden välein metsästyksestä, kalastuksesta ja maastoliikenteestä valtion alueilla.

Tänä vuonna saamelaisalueen kalastuksen kiintiöpäätöksen valmistelua on seurattu tarkasti, sillä eduskunnan hyväksymä uusi kalastuslaki (lain 10 §) muutti tilannetta. Kolmivuotinen kiintiöpäätös on kirjoitettu nyt ensimmäistä kertaa uuden lain perusteella.

Uuden lain mukaan paikalliset voivat hakea kuntalaisen maksuttoman kalastusluvan Ylä-Lapissa. Näitä lupia voi alkaa hakea Metsähallitukselta tammikuun alkuviikkoina, jolloin asiasta tiedotetaan tarkemmin. Maksuton kalastuslupa ei kuitenkaan uuden lain mukaan enää koske lohen ja taimenen nousualueita Teno- ja Näätämöjoen, Tuulomajoen ja Paatsjoen sekä Tornion- ja Ounasjoen vesistöissä. Näihin paikallisetkin voivat ostaa maksullisia lupia, joiden enimmäismäärät päätetään kiintiöpäätöksessä. Maksullisia lupia voi alkaa hankkia aikaisintaan huhtikuussa.

Saamelaisalueen kiintiöpäätösten valmistumista edelsi viime viikolla kuntakohtaisten neuvottelukuntien kuuleminen Enontekiöllä, Inarissa ja Utsjoella.

Enontekiön ja Inarin neuvottelukunnat esittivät päätökseen pieniä muutoksia, jotka Metsähallitus huomioi tänään julkaistussa päätöksessä. Utsjoen neuvottelukunta toivoi, että kalastuskohteiden kiintiöt mietitään vielä uudelleen.

Utsjoella lohen ja taimenen nousualueiden kalastusjärjestelyt ovat vielä keskeneräisiä muutenkin, joten Metsähallitus katsoi parhaaksi poistaa Utsjoen kalastuskiintiöt maanantaina julkaistusta päätöksestä. Utsjoen kiintiöt määritellään myöhemmin erillisellä päätöksellä.

”Lisäaika on tervetullut Utsjoella, nyt kun Tenon ja sen sivuvesien kalastussäännöt ovat vielä valmisteluvaiheessa. Sivuvesien kalastusjärjestelyjenkin tulisi olla voimassa ennen kalastuskauden alkua kesällä 2017”, sanoo eräsuunnittelija Pekka Keränen Metsähallituksesta.

Kiintiöpäätökset ovat nähtävissä osoitteessa www.eraluvat.fi

Lähikalastuskohteet ovat tärkeitä virkistyspaikkoja

vanhankaupunginkosken-suvanto

Helsingin Vanhankaupunginkosken suvannolla on kalastus otettu huomioon rantojen rakentamisessa. Siellä on hyvät puitteet järjestää esimerkiksi koululaisten kalastuspäiviä. Kuva: Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.

Hyvin toimivat lähikalastuskohteet tarjoavat mahdollisuuden vesiluonnossa virkistäytymiseen. Jo joka toinen suomalainen asuu alle 200 kilometrin päässä Helsingistä ja väestö keskittyy kiihtyvällä tahdilla keskustoihin. Luonnossa olemisen terveysvaikutukset on viime vuosina havaittu, ja kalastushetkiä käytetään lisäksi esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyyn. Vapaa-ajankalastajat pyrkivät yhdessä kuntien kanssa lisäämään lähikalastuskohteita, jotka ovat hyvin edullinen, hyvinvointia lisäävä kunnallinen palvelu.

Useissa maissa vapaa-ajankalastuksen kehittämisstrategian yhtenä päämääränä on lähikalastuskohteiden luominen ja niiden hyödyntäminen. Suomen lisäksi esimerkiksi Ruotsissa, Isossa-Britanniassa ja USA:ssa kiihtyvän kaupungistumisen tuomiin muutoksiin on tartuttu järjestämällä kasvavalle kaupunkiväestölle mahdollisuuksia kalastusharrastuksen aloittamiseen ja ylläpitämiseen lähellä kotia.

Suomalaisista jo yli 70 prosenttia asuu kaupungeissa tai taajama-alueella ja muuttoliike käy kohti kasvukeskuksia. Tämä tarkoittaa väistämättä lisääntynyttä tarvetta virkistäytymiseen lähellä keskusta-alueita. Lähivirkistäytymisen ja luonnossa olemisen voimaannuttava vaikutus on viime vuosina havaittu ja sen ympärille on kehitetty erilaisia hoitomuotoja, kuten Green care ‑toimintaa. Kalastushetkiä käytetään myös syrjäytymisen ehkäisyyn, elämyspedagogisena menetelmänä sekä terveen luontosuhteen luomisen apuvälineenä.

Hyvin toimivat lähikalastuskohteet tarjoavat kaupunkilaisille mahdollisuuden vesiluonnossa virkistäytymiseen. Hyviä esimerkkejä toimivista kohteista ovat esimerkiksi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) vuosittain valitsemat Vuoden lähikalastuspaikat. Vuoden 2016 voittaja oli Kalajoki Ylivieskan kaupungin kohdalla. Helsingin Vanhankaupunginkoski ja -suvanto valittiin vuoden 2015 lähikalastuspaikaksi, jota kaupunki on nyt kehittämässä edelleen. Ensi vuoden aikana tavoitteena on lisätä kohteen saavutettavuutta myös liikuntaesteisille. Onkijan Helsinki – Kalamaraton -elokuvan tehnyt Siloneula Production, SVK ja Helsingin kaupunki ovat lisäksi aloittaneet yhteistyön uuden kalastuslaiturin rakentamiseksi Helsingin keskustan tuntumaan.

SVK järjestää tänään 10. marraskuuta Tekniikan museossa Viikissä lähikalastusseminaarin, jossa pohditaan, miten lähikalastusmahdollisuuksien tarjoaminen vaikuttaa asukkaiden viihtyvyyteen, terveyteen ja kaupungin vetovoimaan sekä mitä niiden suunnittelussa on otettava huomioon. Lisäksi seminaarissa esitellään käytännön esimerkein toimivia lähikalastuspaikkoja, kuullaan mitä on Street fishing ja tutustutaan kaupunkiin fongauspaikkana.

Ahventen elohopeapitoisuuksissa suuria eroja Uudenmaan järvillä

elohopeakala

Kuva: Tero Taponen

Uudenmaan jokivesistöissä ja rannikolla ahventen elohopeapitoisuudet ovat pääsääntöisesti matalia. Sen sijaan järvissä pitoisuudet vaihtelevat suuresti. Erot järvien välillä ovat jopa kymmenkertaisia.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on koonnut tietoa ahventen elohopeapitoisuuksista erityyppisissä vesistöissä vuosien 2010-2014 ajalta.

“Saimme runsaasti ahvenia tutkittaviksi kalastuksen harrastajilta, ammattikalastajilta, kalatutkijoilta, vesiensuojeluyhdistyksiltä ja erilaisten vesistötarkkailujen toteuttajilta. Lisäksi kokosimme tietoa aikaisemmista mittauksista ja tutkimuksista”, ylitarkastaja Jaana Marttila kertoo. Tietoa kertyi Uudeltamaalta 16 rannikkoalueelta, viideltä joelta sekä 37 järveltä.

Ahventen kylkilihaksesta mitattuja pitoisuuksia verrattiin elohopean ns. ympäristönlaatunormiin, joka erityyppisillä vesistöillä vaihtelee välillä 0,20 – 0,25 mg/kg kalan tuorepainoa kohti laskettuna. Laatunormi koskee 15-20 cm pitkiä ahvenia.

Jokivesistöissä ja rannikolla kalojen keskimääräiset elohopeapitoisuudet eivät ylittäneet normia. Järvillä ahventen elohopeapitoisuudet olivat pienimmillään alle 0,10 mg/kg ja suurimmillaan lähes 1,0 mg/kg. Enimmäkseen elohopeapitoisuudet jäivät myös järvillä laatunormia pienemmiksi, mutta 11 järvellä taso ylittyi. Suurimmat pitoisuudet mitattiin humuspitoisten järvien sekä kirkasvetisten, happamien latvajärvien kaloista.

elohopea_mitatut

Elohopea vaikuttaa vesistöjen tilaan

Ahventen elohopeapitoisuuksista saatuja tietoja käytettiin vuonna 2015 valmistuneessa vesien kemiallisen tilan luokittelussa. Luokittelussa koottiin tietoa erilaisten haitallisten ja vaarallisten aineiden esiintymistä vesistöissä.

“Tulokset kattavat toistaiseksi vain pienen osan Uudenmaan vesistöistä. Pyrimmekin jatkamaan ahventen elohopeapitoisuuksien selvityksiä tulevina vuosina”, Jaana Marttila toteaa.

ELY-keskus seuraa myös vesistöjen ekologista tilaa, mikä pitää sisällään veden laatua, vesikasvillisuutta, kasviplanktonia, vesistöjen pohjaeläimiä ja kalakantoja koskevaa tietoa.

Tenojoen kalastusmatkailijoille 22 tonnin lohisaalis

4105970f-2ea6-4dc2-b390-186385cb3e63-original

Teno- ja Inarijoen Suomen puolen kalastusmatkailijoiden arvioitu lohisaalis (kg) vuosina 1980–2016. Katkoviivalla on kuvattu vuosien 1980–2015 keskisaalis. Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke).

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Tenojoen Suomen puolen kalastusmatkailijoiden lohisaalis kaudella 2016 oli 21 700 kiloa. Saalis kasvoi edellisvuodesta seitsemän prosenttia, mutta oli pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis (24 200 kg).

Teno-Inarijokivarren kalastusmatkailijoiden lohisaaliin pääosan (62 prosenttia) muodostivat alle kolme kiloa painavat pikkulohet eli titit. Keskikokoisten, 3–7 kilon lohien osuus oli 21 prosenttia. Isoja, yli seitsemän kilon lohia oli saaliissa 17 prosenttia, ja niiden määrä oli suurimmillaan sitten vuoden 2010.

Kaikkiaan Tenon kalastusmatkailijat saivat saaliiksi arviolta 5 700 lohta, ja saalislohien keskipaino oli 3,8 kiloa. Suurin ilmoitettu saalislohi painoi 21,6 kiloa.

Tenojoki säilytti asemansa suosittuna lohenkalastuskohteena. Teno-Inarijoen Suomen puoleiselle osalle kalastusluvan osti 7 300 henkilöä, jotka kalastivat yhteensä 31 300 kalastusvuorokautta. Lunastettujen kalastusvuorokausien määrä laski noin kuusi prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Lisäksi lunastettiin 940 nuorisolupaa (viikkolupia). Ulkomaalaisia kalastajia Tenolla vieraili reilut 230, eniten saksalaisia ja ruotsalaisia.

Tenojoen kalastusmatkailijoiden lohisaalisarvio perustuu Luken ylläpitämään saalisseurantajärjestelmään ja tietoihin myytyjen kalastusvuorokausien määristä. Suomen puolen kalastusmatkailijoiden saalis on viime vuosina ollut reilu neljännes Tenon kokonaissaalista, joten Tenon kokonaissaalis jäänee noin 80–90 tonnin tasolle.

Kokonaisuudessaan Tenon lohisaalistilastot valmistuvat vuodenvaihteen tienoilla, jolloin saatavilla on tietoa myös paikallisten kalastajien ja muiden kalastajaryhmien lohisaaliista niin Suomesta kuin Norjasta.

Tenon kalastusta rajoitetaan, jotta joessa riittää lohia myös tulevaisuudessa

salmon

Tenon kalastussopimus on etenemässä allekirjoitusvaiheeseen. Hallitus päätti tänään esittää, että tasavallan presidentti valtuuttaisi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion allekirjoittamaan Suomen ja Norjan välisen kalastussopimuksen. Sopimuksesta saatiin neuvottelutulos Suomen ja Norjan välillä kesäkuussa. Jos presidentti antaa valtuutuksen, sopimus allekirjoitetaan huomenna 30.9., jolloin lähtee myös lausunnoille sopimuksen voimaansaattamislaki.

Esitys kalastussopimukseksi oli lausunnolla heinäkuun. Esitys keräsi kritiikkiä erityisesti paikallisilta tahoilta, mutta lausunnoissa myös tunnistettiin Tenon lohikantojen elvytystarpeet. Allekirjoitettu sopimus on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn viimeistään marraskuussa.

Lausuntojen perusteella sopimusta tarkennettiin niin, että kalastusta koskevat määräykset eivät voi olla rajajokiosuutta lievempiä Norjalle kuuluvalla Tenon alaosalla ja tehtiin joitakin muita teknisiä tarkennuksia. Lausuntoja on otettu huomioon myös uuden sopimuksen voimaansaattamislaissa. Hyvin erityyppisten intressien yhteensovittaminen arvioidaan viime kädessä eduskuntakäsittelyssä.

– Tenojoen kalastusta on rajoitettava, jotta lohikannat saadaan kestävälle tasolle. Haluamme varmistaa, että kalastettavaa riittää myös tulevaisuudessa, toteaa neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste maa- ja metsätalousministeriöstä.

Paremmat mahdollisuudet lohikantojen hoitoon ja kestävään kalastukseen

Hankalien ja monipolvisten neuvottelujen tuloksena syntyi nykyaikainen kalastussopimus, jossa sovitetaan yhteen lohen suojelu, erityyppiset kalastustavat ja eri kalastajaryhmien kalastusoikeudet. Lohikantojen suojelun ja hoidon lisäksi on keskeistä huolehtia myös saamelaisesta kalastuskulttuurista, kalastusoikeuden haltijoiden asemasta sekä kalastukseen liittyvästä matkailusta.  Nämä intressit ovat osoittautuneet neuvottelujen kuluessa osin vastakkaisiksikin.

Rajoitusten tavoitteena on vähentää kalastuksessa kuolevien lohien määrää 30 prosenttia. Rajoitusten kohdentamisessa on hyödynnetty tutkimustietoa Tenon eri lohikantojen nousuajankohdista. Kudulle pääsevien emokalojen määrää halutaan lisätä.

Uusi kalastussopimus antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet lohikantojen hoitoon ja kestävään kalastukseen.  Kalastusmääräyksiä voidaan muuttaa joustavasti lohikantojen tilan mukaisesti. Lähivuosina lohikantoja on tarvetta elvyttää erikseen sitä varten tehtävän elvytyssuunnitelman mukaisesti. Nyt sovittujen kalastusmääräysten vaikutusta on syytä tarkastella perusteellisesti ja tarvittaessa muokata määräyksiä, kun niitä on sovellettu pari vuotta käytäntöön. Tätä varten perustetaan seurantaryhmä, jonka kokoonpanossa tulee olemaan muun muassa osakaskuntien ja saamelaiskäräjien edustajat.

Uusi kalastussopimus mahdollistaa Tenon lohikantojen hoitamisen aiempaa paremmin kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon meri, Tenojoen pääuoma ja sivujoet.  Lohikantoihin voidaan parhaiten vaikuttaa säätämällä kalastusta näissä kaikissa kohdissa. Pohjois-Atlantilla avomerikalastus on saatu loppumaan kansainvälisellä sopimuksella jo useampi vuosikymmen sitten, millä on suuri merkitys Tenon lohikannoille. Lohenkalastusta on myös vähennetty Norjan rannikolla.

Uudet säännökset lyhentävät kalastuskautta molemmista päistä. Samalla myös joelle myytävien turistilupien määrä vähenee. Jatkossa suomalaisten kalastajien on mahdollista ostaa lupia sekä Suomen että Norjan kiintiöistä. Luvanmyyntijärjestelmiä ollaan kehittämässä sähköisiksi, jolloin lupien osto helpottuu ja niitä on mahdollista varata etukäteen.

Lohikantojen odotetaan elpyvän runsaassa kymmenessä vuodessa

Saamelaiskulttuuria pyritään suojaamaan kalastussäännössä siten, että edelleen sallitaan perinteisten pyydysten, kuten patojen sekä kulkutus- ja seisovien verkkojen käyttö, vaikkakin rajoitetusti, sekä rajataan niiden käyttö asuinpaikkaperiaatteen mukaisesti paikallisille kalastusoikeuden omistajille.  On arvioitu, että uusilla kalastusmääräyksillä heikot lohikannat Tenojoen yläjuoksulla pystyvät elpymään kestävälle tasolle kahden lohisukupolven eli runsaan kymmenen vuoden kuluessa.

Yhdessä norjalaisten kanssa selvitetään myös mahdollisuutta täydentää lohikantojen seurantaa Tenon pääuomaan sijoitettavalla kaikuluotauslaskennalla. Vastaava menetelmä on käytössä myös Tornionjoella ja Simojoella. Nousevien lohien lukumäärää lasketaan jo samalla tavoin sekä videoimalla ja sukeltamalla muutamissa Tenon sivujoissa.  Tornionjoki antaa muutenkin hyvän esimerkin siitä, miten lohikannat reagoivat kalastuspaineen vähentämiseen lohen vaellusreitin varrella. Tornionjoella poikastuotanto on noussut voimakkaasti ja kalastettavaa riittää.

Valtioneuvoston istunnossa hyväksyttiin myös asiaa koskeva lausuma, jonka mukaan Tenojoen vesistön kalastussopimuksen toimeenpanossa ryhdytään toimiin Tenojoen kaikuluotausseurannan toteuttamiseksi, pyritään varmistamaan matkailukalastuslupien hyvä saatavuus molemmista maista ja perustetaan vaikutusten seurantaa varten seurantaryhmä, jossa on mukana mm. osakaskuntien ja Saamelaiskäräjien edustus.

Kaupallisia kalastajia pyydetään tarkistamaan saalistietonsa uusia toimijakohtaisia kalastuskiintiöitä varten

fishing-nets-14278025391m1

Eduskunta aloittaa tällä viikolla EU:n yhteisen kalastuspolitiikan kansallisen täytäntöönpanolain käsittelyn. Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle kesäkuussa. Jatkossa silakan, kilohailin ja lohen kalastuskiintiöt jaettaisiin kaupallisille kalastajille siirrettäviksi käyttöoikeuksiksi aiempien vuosien saaliiden perusteella. Siirrettävien käyttöoikeuksien perusteella jaettaisiin vuosittaiset toimijakohtaiset kalastuskiintiöt.

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan uutta järjestelmää, jotta se voitaisiin ottaa käyttöön jo vuoden 2017 alussa. Mukana valmisteluissa on Varsinais-Suomen ELY-keskus, joka lähettää kaupallisille kalastajille tiedot heidän rekisteriin merkityistä saaliistaan vuosina 2011–2015. On erittäin tärkeää, että kalastajat tarkistavat saalistiedot ja ilmoittavat ELY-keskukselle mahdollisista puutteista ja niiden perusteista mahdollisimman nopeasti.

Tarkistetut saalistiedot muodostavat perustan, kun Suomen kalastuskiintiöt jaetaan siirrettäviksi käyttöoikeuksiksi. Tietojen tarkistamiseen saattaa mennä runsaasti aikaa, joten tiedot tulee tarkistaa hyvissä ajoin. Maa- ja metsätalousministeriö ja Varsinais-Suomen ELY-keskus tiedottavat siirrettävien käyttöoikeuksien ja toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden hakumenettelystä syksyn aikana.

SISARUSTEN KEPEÄ KUVASARJA TOI 1500€ PALKINNON KUHMON KOLMEN KOSKEN KALASTUSKISASSA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Roosaliina Reinmanin ja Oskari Reinmanin Team Kolmasvapa täräytti voittoon Kuhmossa ja internetissä kisatussa uudenlaisessa kepeässä kalastuskilpailussa.

Helsingissä ja Kuopiossa asuvat sisarukset kalastelivat kesällä kolmella Kuhmon koskella. He nappasivat muun muassa kirjolohen, paistoivat nuotioräiskäleitä ja ennen kaikkea ottivat kilpailu-selfiet jokaiselta koskelta. Näillä valokuvilla he osallistuivat Kuhmon KalaHässäkkä Joukkuekisaan.

Syyskuussa ratkenneessa kisassa yleisöääniä kertyi yli 1000 kappaletta ympäri Suomen. Johtoasema vaihteli pitkin kesää, mutta lopulta voittoon ylsi reilulla äänimäärällä Team Kolmasvapa.

“Tavoitteemme oli ottaa kuvat ja kirjoittaa juttu, jotka innostaisivat myös kalastuksesta vähemmän kiinnostuneita. Tarkoitus oli välittää sitä, mitä kaikkea muuta kuin vain itse kalastamista harrastus voi pitää sisällään. Nuotiolla fiilistely ja luonnossa oleminen on usein vähintään yhtä tärkeä osa reissua. Kun maisemat on vielä kohdillaan, ei niin haittaa vaikka suursaaliit jää saamatta”, kommentoi Oskari Reinman.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

”Äänten kalastelussa olennaista olivat aktiivinen ruohonjuuritason promootiotyö ja äänitalkoisiin mukaan houkuteltu perhe ja kaveripiiri. Heitä häiritsimme asialla lähes kyllästymiseen asti.”

”Kuhmon kosket ovat mukavan erämaisia eikä porukkaa ole jonoksi asti vapoja vispaamassa. Homman kruunaa se, että kuohujen keskeltä on mahdollista saada todella raskaita tärppejä”, kertaa voittajajoukkue kilpailun strategiaansa.

Koskenrannassa järjestettävä kalastustapahtuma Kalahässäkkä järjestettiin toisen kerran Kuhmossa kesällä 2016. Joukkuekisaa taas käytiin ensimmäistä kertaa. Internetissä kisattavassa joukkuekilpailussa haluttiin tuoda kepeää otetta kalastuskilpailuun, välttää saaliskeskeisyyttä ja samalla levittää varsinaista kalastuspainetta ajallisesti koko kesälle. Kisassa ei saaliin määrällä tai oikeaoppisilla kalastustaidoilla ole niinkään merkitystä, sillä kilpailun ratkaisivat nettiin ladattavat fiiliskuvat ja kalatarinat.

Kilpailujoukkueet kävivät omaan tahtiin kesän mittaan kolmella valitsemallaan Kuhmon koskella. Joukkueen minimi määrä oli 2 henkilöä. Yleisöäänin ratkaistu joukkuekisa keräsi 22 osallistujaa ja yhteensä 10 joukkuetta.

Kaikki kilpailutarinat sekä lopullinen äänestystilanne löytyvät osoitteessa www.kuhmonkosket.wordpress.com

KalaHässäkän järjestävät Kuhmon kaupunki, Kuhmon Perhokalastajat Ry ja KajanaClub Oy.

Merialueen lohi-, taimen- ja siikakantojen elpymistä tuetaan kalastusrajoituksilla

Tämän vuoden alusta voimaan astunut uusi kalastuslainsäädäntö pyrkii entistä paremmin turvamaan vaelluskalakantojen elpymistä. Keskeisinä keinoina ovat mm. verkkokalastuksen rajoittaminen, kalojen rauhoittaminen, pyyntimitat ja saaliskiintiöt.

Uusina säädöksinä astuivat voimaan jokisuu- ja jokialueen verkkokalastuskiellot. Meressä kilometriä lähempänä vaelluskalavesistöön kuuluvan joen suuta on kalastaminen verkolla kielletty 15. päivästä elokuuta 31. päivään lokakuuta. Vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa kalastus verkolla on kielletty elokuun 15. päivästä marraskuun 30. päivään. Vaelluskalavesistöt on merkitty kalastusrajoitus – palveluun, www.kalastusrajoitus.fi.

Taimenen kalastus meressä pintaverkolla on kokonaan kielletty. Pintaverkolla tarkoitetaan veden pintaan tai lähemmäksi kuin 1,5 metriä veden pinnasta asetettua verkkoa.

Lohi ja taimen ovat rauhoitettuja syys-, loka- ja marraskuun ajan joissa ja puroissa. Siialla on vastaava rauhoitus mereen laskevissa joissa ja puroissa. Rauhoitetun kalan pyydystäminen, myynti ja sellaisten pyydysten käyttö, jotka erityisesti soveltuvat sen pyydystämiseen, on rauhoitusaikana kielletty.

Rasvaevällinen taimen on rauhoitettu kokonaan Etelä-Suomen sisävesissä sekä Suomenlahdella. Suomenlahden merialueen ulkopuolisilla merialueilla rasvaevällisen taimenen alin pyyntimitta on 60 senttimetriä. Rasvaeväleikattujen taimenten alin pyyntimitta on 50 senttimetriä. Lohen alin pyyntimitta on 60 senttimetriä. Kalan pituus mitataan leuan kärjestä suoraksi ojennetun, yhteen puristetun pyrstöevän kärkeen.

Vapaa-ajankalastuksessa on sallittua enintään kahden lohen saaliiksi ottaminen kalastajaa ja vuorokautta kohti.