Mikkelin alapuolisella Saimaalla, Siikasalmeen ulottuvalla alueella, jatketaan viime vuonna aloitettua poistokalastusta. Kevään saalistavoite on 55 tonnia. Kalastukset toteutetaan särkikalojen, pienen ahvenen ja kuoreen rysäpyyntinä. Saalis otetaan talteen kokonaisuudessaan, mutta petokalat (hauki, kuha, made, taimen, kookas ahven) ja lohikalat (siika) vapautetaan. Saalis toimitetaan turkistarhojen käyttöön. Kalaa pyydetään toukokuussa ja mahdollisesti kesäkuun alussa.
Rysiä on 15 kappaletta ja ne on sijoitettu vesialueelle rannan tuntumaan väylien ulkopuolelle. Pyydykset on merkitty oranssin värisillä lipuilla. Lippujen välistä ei saa kulkea ja pyydykset tulisi kiertää vähintään 50 metrin päästä. Muiden vesilläliikkujien toivotaan huomioivan poistokalastuksen aiheuttama veneliikenne.
Poistokalastus toteutetaan Mikkelin alapuolisen vesistön hoitosuunnitelman mukaisesti. Pääosa kalastuksen kustannuksista katetaan jätevedenpuhdistamon kalatalousmaksuista kertyneillä varoilla. Muita rahoittajia ovat Mikkelin kaupunki, Etelä-Savon ELY-keskus ja Mikkelin kalastusalue. Poistokalastuksen toteuttaa Vendace Ky ja työn tilannut Etelä-Savon ELY-keskus.
Tavoitteena parantaa vedenlaatua ja kalaston rakennetta
Tehokalastuksen avulla pyritään parantamaan Mikkelin alapuolisen Saimaan vedenlaatua ja kalaston rakennetta. Tavoitteena on poistaa kaloihin sitoutunutta fosforia ja parantaa tyydyttävässä luokassa olevan vesialueen tilaa. Vesialueen tilaa heikentää lähinnä liiallinen rehevyys jota ilmentävät muun muassa korkeat ravinnepitoisuudet. Rehevöitymisen seurauksena syvänteet kärsivät happiongelmista erityisesti kesäaikana.
Tehokalastuksella vaikutetaan myös järven ravintoverkon rakenteeseen ja hidastetaan järven sisäistä ravinnekiertoa. Tavoitteena on, että särkikalojen osuus vähenee, petokalojen osuus kasvaa ja lohikalojen elinolosuhteet paranevat.
Viime vuoden poistokalastuksen 57 tonnin kokonaissaaliista kolme neljäsosaa oli särkeä ja noin viidesosa lahnaa. Pienikokoisen särkikalan suuri osuus ja toisaalta petokalojen vähyys ovat merkkejä vesialueen rehevöitymisestä. Viime vuoden tehopyynnin seurauksena järvestä poistui fosforia vajaat 500 kg.
