Yhteystiedot: Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: kalastusuutiset@victoriamedia.fi

Näätämöjoelta 6,1 tonnia lohta – saalis edellisvuotta pienempi

Kalastuskaudella 2015 Näätämöjoesta kalastettiin 6 140 kiloa lohta. Saalis väheni viidenneksen edellisvuodesta ja oli lähes 30 prosenttia pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis (8,4 t). Lohisaaliista kalastettiin Suomen puolelta 2,1 tonnia ja Norjan puolelta 4,0 tonnia.

Näätämöjoen Suomen puolen lohisaalis väheni lähes 30 prosenttia vuodesta 2014, mutta oli edelleen hieman pitkän aikavälin keskisaalista (2,0 t) suurempi. Suomen puolen lohisaaliin pääosan (1,7 t) pyydystivät paikkakuntalaiset kalastajat, enimmäkseen lohiverkoilla (1,6 t). Kalastusmatkailijoiden lohisaalis Suomen puolen vesialueilla oli 400 kiloa.

Norjan puolella kalastusmatkailijat ja Sör-Varangerin kunnan paikkakuntalaiset vapakalastajat pyydystivät lohta 3,2 tonnia. Kalastusmatkailijoista suurin osa oli edellisvuosien tapaan suomalaisia. Paikkakuntalaiset kalastajat pyydystivät lohta lisäksi perinteisellä käpäläverkolla eli heittonuotalla (800 kg kiloa). Saaliiksi otettujen lohien lisäksi Norjan puolella vapautettiin lähes 170 lohta, yhteispainoltaan 780 kiloa.

8b8b8e69-dc21-4ac2-8819-31005b260367

Näätämöjoen lohisaalis (kg) pyyntitavoittain Suomen ja Norjan puolella vuosina 1972–2015. Katkoviivalla on kuvattu vuosien 1972–2014 keskisaalis. Lähde: Luonnonvarakeskus (Suomi), ssb.no (Norja) ja Neiden fiskefelleskap (Norja).

Suomen puolella lohta pyytää verkoilla noin 30 paikkakuntalaista ruokakuntaa. Määrä on pysynyt ennallaan viimeiset 10 vuotta. Kalastusmatkailijoita vieraili Suomen puolella noin 230 henkilöä, ja he lunastivat reilut 1 200 kalastusvuorokautta. Kalastusmatkailijoiden ja -vuorokausien määrä on vähentynyt merkittävästi vuodesta 2014 alkaen, jolloin Metsähallitus asetti luvanmyyntiin 1 500 kalastusvuorokauden kiintiön.

Näätämöjoen Suomen puolen saalistilastot perustuvat Luonnonvarakeskuksen kalastuskauden jälkeen tekemiin postitiedusteluihin sekä puhelinhaastatteluihin. Paikkakuntalaisten kalastajien lohisaalisarvioinnissa hyödynnettiin lisäksi kalastuksen valvonnasta saatua tietoa verkkopyydysten käytöstä. Saalistiedusteluihin vastasi noin 70 prosenttia paikkakuntalaisista ja 60 prosenttia kalastusmatkailijoista. Norjassa sekä paikkakuntalaisilla että kalastusmatkailijoilla on velvollisuus ilmoittaa saaliinsa saalisseurantajärjestelmään.

Lohikantojen seurantaa kehitetään

Saalistilastointi on ollut tärkeä osa Näätämöjoen lohikantojen tilan arviointia jo 1970-luvulta lähtien. Tarkempaa tietoa jokeen nousevista lohimääristä tarvitaan Näätämöjoen lohikantojen hoidon kehittämiseksi.

Ensi vaiheessa tavoitteena on aloittaa Näätämöjoen alajuoksulla sijaitsevan Kolttakönkään kalatien vuosittainen kalamäärien laskenta suomalais-norjalaisena yhteistyönä. Lisäksi tavoitteena on selvittää mahdollisuuksia koko joen nousulohimäärien laskemiseksi nykyaikaisia kaikuluotaintekniikoita hyödyntäen.