Yhteystiedot: Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: kalastusuutiset@victoriamedia.fi

Monet asiat muuttuivat uudessa kalastuslaissa

Uusi kalastuslaki ja kalastusasetus astuivat voimaan vuodenvaihteessa. Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu yhdistettiin kalastonhoitomaksuksi. Sen maksavat kaikki 18–64-vuotiaat kalastajat, jotka harjoittavat muuta kalastusta kuin ongintaa ja pilkintää. Maksun suuruus on 39 euroa/vuosi, 12 euroa/viikko ja viisi euroa/vuorokausi, ja se oikeuttaa kalastamaan yhdellä vieheellä koko maassa. Silakkalitkalla kalastamisesta tuli maksuton yleiskalastusoikeus.

Joitakin oikeuksia myös poistui. Kuntalaisella oli aikaisemmin oikeus harjoittaa silakan ja kilohailin verkkokalastusta ulkosaaristossa ja aavaa selkää vastassa. Nyt silakan verkkopyyntiin tarvitaan vesialueen omistajan lupa. Myös kyläläisen oikeus kotitarve- ja virkistyskalastuslupaan kylän vesialueella poistui.

Verkkokalastusta rajoitettiin. Nyt sellaiset henkilöt, jotka eivät ole ilmoittautuneet kaupallisiksi kalastajiksi, saavat kalastaa korkeintaan 240 metrillä verkkoja pyyntikuntaa kohden. Pyydyskalastukseen (verkko, katiska, pitkäsiima, rysä, nuotta jne.) ja useamman kuin yhden vieheen käyttöön tarvitaan jatkossakin vesialueen omistajan lupa.

Rokastus eli kalan tartuttaminen ulkoapäin oli kielletty jo aikaisemmin. Nyt tämä kielto laajennettiin koskemaan myös mateen ryöstöpilkintää.

Ammattikalastuksen sijasta uusi laki puhuu kaupallisesta kalastuksesta. Kaupalliset kalastajat jaetaan kahteen ryhmään. Ryhmään 1 kuuluvat henkilöt ja yhtymät, joiden kalastustulot ovat vähintään 10.000 euroa vuodessa. Muut kuuluvat ryhmään 2.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää kaupallisille kalastajille määräaikaisen kalastusluvan, jos tiukat lupaedellytykset täyttyvät. Lupamaksu menee tässäkin tapauksessa vesialueen omistajalle.

Nykyiset kalastusalueet korvataan kalatalousalueilla, jotka alkavat toimia siirtymäajan jälkeen vuonna 2018.

Kalastusasetuksessa säädetään alamitoista ja rauhoituksista

Kalastuslakiin liittyvä valtioneuvoston asetus kalastuksesta valmistui marraskuun viimeisellä viikolla. Siinä säädetään muun muassa rauhoituksista ja alamitoista. Istutettavat taimenet ja lohet erotetaan luonnonkaloista leikkaamalla niiltä rasvaevä. Rasvaevällinen taimen rauhoitettiin Suomenlahdella kokonaan. Rasvaeväleikatun taimenen alamitta on 50 senttiä. Taimen ja lohi ovat kokonaan rauhoitettuja joessa ja purossa syyskuun alusta marraskuun loppuun. Vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa kalastus verkolla on kielletty elokuun 15. päivästä marraskuun 30. päivään.

Kuhan alamitta nousi 37 senttimetristä 42 senttimetriin. Ryhmään 1 kuuluvat kaupalliset kalastajat saavat kuitenkin kalastaa kolmen vuoden siirtymäkauden ajan pienempää kuhaa. Siirtymäkaudella ryhmään 1 kuuluvien kaupallisten kalastajien alamitat kuhalle ovat Saaristomerellä ja Pohjanlahdella 37 senttimetriä, Suomenlahdella ja sisävesissä 40 senttimetriä. Saaristomerellä ja Pohjanlahdella kuhan alamitta nousee siirtymäajan jälkeen 40 senttimetriin ja muualla 42 senttimetriin.

Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton toiminnanjohtaja Teemu Tast esittelee uutta kalastuslakia ja –asetusta Haminan kirjastossa Haminan kirjaston Kasper-salissa, Rautatienkatu 8, keskiviikkona 20. tammikuuta 2016 kello 18-20. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.