Yhteystiedot: Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: kalastusuutiset@victoriamedia.fi

Pohjois-Savon ELY-keskus: Täplärapu elvytti ravustuskulttuurin mutta on iso riski jokiravulle

taplarapu

Täplärapu Kuvaoikeudet: Nippon Verkko

Ravustuskausi alkaa tiistaina 21.7. klo 12, ja tuhansilla Järvi-Suomen kesämökeillä nautitaan ensi viikolla jälleen rapuherkkuja.

Suurin osa Järvi-Suomen rapusaaliista on täplärapua, ja pääosa pyydetään Hämeen ja Pirkanmaan suurista reittivesistä. Parhaat jokirapukannat ovat pienissä latvavesissä, ja eniten niitä saadaan Keski-Suomesta.

Täplärapu kotiutettiin Suomeen rapuruton jo yli sata vuotta sitten tuhoamien alkuperäisten jokirapukantojen tilalle. Täpläravun myötä ravustuskulttuuri on noussut uuteen kukoistukseen. Suomessa on jo yli 100 000 ravustajaa, ja joka kolmas suomalainen syö kotimaisia rapuja. Rapusaaliin arvo on huomattavan suuri, ja myös monet kaupalliset kalastajat saavat ravustuksesta lisätuloja.

Rapuja ei saa siirtää uusiin vesiin ilman ELY-keskuksen lupaa

Täpläravun menestyksen kääntöpuolena on jokiravun ahdinko. Käytännössä kaikki täplärapukannat kantavat jokiravulle tuhoisaa rapuruttoa, vaikka eivät itse siitä välttämättä kärsikään. Siksi on erittäin tärkeää, ettei täplärapuja summittaisesti siirretä uusiin vesiin.

Kalastuslain mukaan täpläravun kotiutusistutukseen tarvitaan aina ELY-keskuksen lupa. Luvan myöntämisen ehtona on, ettei elinvoimaisia tai elvytettävissä olevia jokirapukantoja vaaranneta. On syytä huomata, että lupa tarvitaan myös jokirapujen siirtoistutukseen. Luvaton istutus on rikoslain mukaan rangaistava teko.

Rapuruton torjumiseksi on syytä käyttää vain pakastettuja tai pyyntivesistöstä kalastettuja syöttejä. Rapuja ei myöskään pidä sumputtaa muualla kuin pyyntivesistössä, eikä pyydyksiä tulisi siirtää vesistöstä toiseen. Jos siirto on välttämätöntä, on pyydykset desinfioitava asianmukaisesti.

Alueelliset suunnitelmat ohjaavat rapukantojen hoitoa

Viime vuonna hyväksytyssä kansallisessa rapustrategiassa edellytetään, että kalastusalueet laativat yhteistyössä viranomaisten kanssa suunnitelmat ohjaamaan rapukantojen hoitoa. Tavoitteena on erityisesti säilyttää ja elvyttää jokiravun kantoja. Etelä- ja Pohjois-Savon maakunnalliset suunnitelmat ovat parhaillaan viimeisteltävänä. Hämeeseen ja Pirkanmaalle suunnitelma laadittiin jo vuonna 2002.

Täplärapuhavainnot voi ilmoittaa vieraslajiportaalissa

Täplärapu on Suomessa vieraslaji, jonka levinneisyyttä viranomaiset seuraavat raputalouden suunnittelua ja hoidon ohjausta varten. Havainnot uusista luvattomiin istutuksiin perustuvista täplärapuesiintymistä voi ilmoittaa suoraan ELY-keskukselle tai vieraslajiportaalissa www.vieraslajit.fi.