Yhteystiedot: Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: kalastusuutiset@victoriamedia.fi

Luonnonvarakeskuksen Laukaan kalanviljelylaitokselle merkittävä rahoitus kiertovesikasvatuksen kehittämiseen

Luonnonvarakeskus on saanut Euroopan kalatalousrahastosta 740 000 euron avustuksen hankkeelle, jossa kehitetään ympäristöä säästävää kalan kiertovesikasvatusta. Kiertovesikasvatuksella pyritään lisäämään suomalaista kalantuotantoa.

Tällä hetkellä noin 75 prosenttia suomalaisten kuluttamasta lohesta on tuontikalaa. Koska kalaa tuodaan enemmän kuin viedään, kalantuonnista syntyy vuosittain 170 miljoonan euron kauppataseen alijäämä.

– Sen sijaan, että ostamme kalaa Norjasta ja Ruotsista, voisimme tuottaa sitä itse. Suomessa tuotantoa ei ole voitu kasvattaa suuremmaksi ympäristölupien vuoksi. Viime vuosina uusia tuotantolupia on kuitenkin saatu kiertovesikasvatukseen, jossa ravinnepäästöt ovat pienet, kertoo erityisasiantuntija Tapio Kiuru.

Kiertovesikasvatuksella tarkoitetaan kalankasvatusmenetelmää, jossa vettä kierrätetään pumppaamalla sitä kasvatusaltaan ja puhdistuslaitteiston välillä. Menetelmä säästää vettä, sillä uutta vettä tarvitaan vain 1–2 prosenttia kiertävän veden määrästä. Veden puhdistuksessa käytetään mekaanisia, biologisia ja kemiallisia käsittelyjä. Ennen kuin vesi johdetaan takaisin kala-altaaseen, siihen lisätään yleensä vielä puhdasta happea.

Kiertovesikasvatuksella on kysyntää

Tarvittava tekniikka ja pumppaus lisäävät kustannuksia ja teknisiä riskejä. Samalla saavutetaan kuitenkin myös tuotannollisia etuja. Veden lämmittämis- tai jäähdyttämiskustannukset putoavat lähes samassa suhteessa kuin veden käyttö, joten kiertovesilaitoksessa voidaan pitää kalojen kasvun kannalta optimaalista lämpötilaa ympäri vuoden. Tämä moninkertaistaa tuotantomahdollisuudet. Veden puhdistusprosessi erottaa tehokkaasti myös rehusta veteen joutuvia ravinteita, mikä tekee menetelmästä erittäin ympäristöystävällisen.

Meille Suomessa juuri lämpötilan säätömahdollisuus ja ympäristöystävällisyys vauhdittavat teknologian yleistymistä.

– Maailmalla on menestyksekkäästi myös yhdistetty kiertovesiviljelyä ja perinteistä kassikasvatusta. Lohen tuotanto on maailmalla menossa tämäntyyppiseen tuotantomalliin. Vastaavia tarpeita tulee todennäköisesti meilläkin, sillä meriviljelyn kehitysnäkymät ovat Suomessa nyt hyvät, Kiuru ennakoi.

Suuret tuotantomäärät on edelleen järkevää kasvattaa merellä. Merilaitosten koon kasvaessa ja tuotannon siirtyessä ulommaksi merelle, tarvitaan kuitenkin kookkaampia poikasia aiemmasta poikkeavaan aikaan. Tähän kiertovesikasvatus voi tarjota ratkaisuja, ja sillä voi olla merkittävä rooli perinteisen tuotannon kehityksessä.

Veden laatu paremmaksi, työpajoja yrittäjille

Kiertovesikasvatukseen sisältyy edelleen myös paljon haasteita. Useimmiten ongelmat liittyvät veden laatuun, ja juuri näiden ongelmien ratkaisuun Laukaaseen rakennettava uusi kiertoveden kokeilu- ja oppimisympäristö on suunniteltu. Kokonaisuus sisältää kymmenen kiertovesilaitoksen pienoismallia, joissa veden laatua voidaan mitata ja säätää itsenäisesti. Tämä mahdollistaa niin tuotannon kannalta tärkeiden biologisten raja-arvojen löytämisen kuin erilaiset tekniikka- ja tuotetestaukset.

Toinen tärkeä osa hanketta on kiertovesikasvatuksen kehittämissuunnitelman laadinta.  Tämä tehdään yhteistyössä alan yrittäjien kanssa. Työpajatoimintaan tulevat mukaan Suomen kaikki kiertovesimenetelmällä kalaa kasvattavat ja kiertovesitekniikkaa kehittävät yritykset, joten joukko on todella vahva.

Hanke lähtee liikkeelle 12.3.2015 Jyväskylässä järjestettävällä työpajalla, jossa kartoitetaan kiertovesikasvatuksen kehityksen pullonkauloja. Loppukesällä Laukaassa järjestettävässä työpajassa kehityssuunnitelmia jalostetaan edelleen, ja uusi kokeilu- ja oppimisympäristö ja sen tarjoamat mahdollisuudet esitellään yrityksille ja alan muille toimijoille. Hanke päättyy syyskuun lopussa 2015.