Yhteystiedot: Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: kalastusuutiset@victoriamedia.fi

Avomereltä saatiin runsaasti silakkaa ja kilohailia – rannikolta niukasti saalista

Tilastot_kaupallinen_kalastus_merella_2018suomi_v2

Merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaalis oli 155 miljoonaa kiloa vuonna 2017. Saalis koostui pääosin silakasta ja kilohailista, joita molempia kalastettiin pääasiassa troolilla avomereltä. Valtaosa kalastajista kalasti rannikolla rysillä ja verkoilla. Heidän saaliinsa jäi myös viime vuonna poikkeuksellisen pieneksi.

Merialueen kaupallisen kalastuksen saaliista julkaistiin ennakkoarvio vuoden alussa, nyt julkaistavat tiedot ovat lopulliset.

– Kalastajat saivat saaliistaan 36 miljoonaa euroa vuonna 2017. Arvoltaan tärkein laji oli silakka, 25,4 miljoonaa euroa, seuraavina kilohaili, 2,9 miljoonaa euroa, siika, 1,9 miljoonaa euroa, ahven, 1,3 miljoonaa euroa, kuha 1,2 miljoonaa euroa ja lohi, 0,9 miljoonaa euroa, kertoo yliaktuaari Pirkko Söderkultalahti Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Silakkaa ja kilohailia troolilla avomereltä

Silakkaa kalastettiin viime vuonna 134 miljoonaa kiloa ja kilohailia 16 miljoonaa kiloa. Silakkaa pyydettiin eniten Selkämereltä, kilohailia lounaisilta merialueilta. Silakan ja kilohailin kalastus oli hyvin keskittynyttä ja kymmenen eniten kalastanutta troolaria kalasti puolet saaliista. Viidennes saaliista, eli 26 miljoonaa kiloa, purettiin Ruotsin, Tanskan, Viron ja Puolan satamiin. Sekä kotimaahan että ulkomaille puretusta silakka- ja kilohailisaaliista valtaosa käytettiin rehuna.

– Eteläiseltä Itämereltä kalastetun turskan saalis jäi jo viidentenä vuotena peräkkäin pieneksi, 191 000 kiloon, Söderkultalahti jatkaa.

Silakka, kilohaili, turska ja lohi ovat kiintiöityjä kalalajeja, eli niiden saalismäärää säädellään vuosittaisilla maa- ja kalastusaluekohtaisilla saaliskiintiöillä. Silakka- ja kilohailikannat ovat viime vuosina olleet vahvoja ja sen myötä saaliskiintiöt poikkeuksellisen suuria.

Pohjanlahden lohikannat ovat vahvistuneet viime vuosina, mutta muun muassa pienen kalastuskiintiön takia saaliit ovat olleet historiallisen pieniä.

Itämeren turska sen sijaan on voinut huonosti, sen kiintiöitä on pienennetty ja saaliit ovat jääneet selvästi kiintiöitä pienemmiksi.

Siikaa, kuhaa, ahventa ja lohta rysillä ja verkoilla rannikolta

Valtaosa kaupallisista kalastajista kalasti rannikkoalueella verkoilla tai rysillä.

– Taloudellisesti merkittävimmät saalislajit olivat siika, 0,4 miljoonaa kiloa, ahven, 0,6 miljoonaa kiloa, kuha, 0,2 miljoonaa kiloa, lohi, 0,2 miljoonaa kiloa ja muikku, 0,3 miljoonaa kiloa, Söderkultalahti toteaa.

Siikaa, lohta ja taimenta saatiin saaliiksi vähemmän kuin koskaan vuonna 1980 alkaneella tilastointijaksolla. Kuha-, ahven- ja haukisaalis oli yhtä pieni 20–30 vuotta sitten. Myös monien niin sanottujen vähempiarvoisten lajien, kuten lahnan, särjen ja säyneen, saaliit pienenivät. Poikkeuksena olivat muikku ja kuore, joiden saaliit kasvoivat. Rannikkokalastajien saaliiseen vaikuttivat ainakin sääolosuhteet sekä hylkeiden ja merimetsojen häirintä.

Aktiivisten kalastajien määrä väheni

Kaupallinen kalastus merellä -tilasto perustuu Varsinais-Suomen ely-keskuksen ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen keräämiin rekisteritietoihin. Kaikki kalaa myyntitarkoituksessa kalastavat kuuluvat kaupallisten kalastajien rekisteriin ja raportoivat saaliinsa kalastusaluksen koosta ja saalislajista riippuen joko pyyntikerta- tai kuukausikohtaisesti. Myös merialueella kaupallisessa kalastuksessa käytettävät alukset on rekisteröitävä. Vuonna 2017 rekisterissä oli 2 491 kaupallista kalastajaa ja 3 217 kalastusalusta. Sekä rekisteröityneiden kaupallisten kalastajien että alusten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta uuden kalastuslain vaatimusten myötä. Kalaa myyntiin kalastavien määrä sen sijaan pieneni: saalista ilmoitti vajaat 1 300 kalastajaa eli reilut sata kalastajaa vähemmän kuin vuonna 2016.