Yhteystiedot: Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: kalastusuutiset@victoriamedia.fi

Onginnasta ja pilkinnästä ei enää makseta korvauksia vesien omistajille

1200px-Ice-fishing_on_Baikal_3

Nykyisen kalastuslain mukaisesti vesialueiden omistajille ei makseta korvauksia maksuttomista yleiskalastusoikeuksista, eli onginnasta, pilkinnästä ja silakan litkauksesta. Tämä lakimuutos on jäänyt huomaamatta hallituspuolue Keskustalta, jonka valmistelemalla hallituksen lakiesityksellä nostettaisiin kalastuslupahintoja omistajakorvauksien korottamiseksi. Lainvastainen lisälupatulojen kohdentamisyritys vesittää muutoinkin kannattamattoman lupahintojen korotusesityksen ja vaarantaa kalatalouden toimintaedellytykset tulevina vuosina.

Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä esitys kalastuslain muuttamiseksi, joka toteutuessaan nostaisi kalastonhoitomaksun hintaa noin 15 prosenttia vuodesta 2018 alkaen. Korotusesityksen arvioidaan kasvattavan vuotuista kalastonhoitomaksukertymää 1,4 miljoonalla eurolla. Lakiesityksen mukaan lisärahaa tarvitaan kalastuslaissa määriteltyjen käyttötarkoitusten riittävään rahoittamiseen, joka ei nykyisellä maksukertymällä väittämän mukaan onnistu.
Valtion talousarviossa lisävarat ilmoitetaan hämäävästi käytettäväksi kalavesien hoidon vahvistamiseen. Kyseessä oleva summa menisi kuitenkin sataprosenttisesti vesialueiden omistajille korvauksena kalastusrasituksesta. Käytännössä korvaussumman korottamisella yritetään nostaa omistajakorvaukset sille tasolle, jossa ne olivat vanhan kalastuslain aikaan. Uuden kalastuslain tultua voimaan ei korvauksia kuitenkaan enää makseta maksuttomista yleiskalastusoikeuksista.

Hallituspuolue Keskustan vetämän lakiesityksen takana toimii vesialueiden etuja voimakkaasti ajava Kalatalouden keskusliitto (KKL), joka sinnikkäästi väittää onginnan ja pilkinnän edelleen kuuluvan kalastuslain mukaisen korvauksen piiriin. Lakimies Jaakko Ikonen hämmästelee valtiolta kalastuslain toimeenpanoon avustusta saavan järjestön tarkoitushakuista tiedottamistapaa, jossa ilmiselvistä lain linjauksista huolimatta tietoisesti muuta väitetään.
”Kun juristi allekirjoittaa tiedotteen, edellytetään häneltä riittävällä tasolla perehtymistä lain tulkintaan ennen kuin hän siitä julkisesti lausuu”, Ikonen muistuttaa.

Lupakorotukset vesittyneet ennenkin

Edellisen lain aikaisen kalastuksenhoitomaksun hintaa on 2000-luvulla korotettu kolmeen kertaan, mutta odotettu lisäkertymätavoite on jokaisella kerralla toteutunut vain 40-prosenttisesti. Hinnannosto vähentää aina maksuhalukkuutta ja toisaalta kasvattaa lyhytkestoisten lupien suosiota vuosilupien kustannuksella. Maksuhaluttomimpien, eli pyydyskalastajien ja satunnaisesti kalastavien lisäksi lupa saattaa jäädä ostamatta myös aktiivisilta harrastajilta, jos korotus ohjataan lain vastaisesti pelkästään omistajakorvauksiin.

Omistajakorvauksen määrää yritetään parhaillaan nostaa pysyvästi niin korkealle tasolle, ettei tulevina vuosina jäljelle jäävällä rahalla enää pystytä turvaamaan kalastuslakiin kirjatun neuvonnan, kalavesien hoidon, kalatalousaluetoiminnan ja valvonnan rahoittamista.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöllä (SVK) on selvä viesti valtioneuvostolle, ettei vireillä olevaa ja huonosti valmisteltua maksukorotusta tule hyväksyä.
”Korotuksesta saadun lisärahan kohdentaminen kalastuslain vastaisesti vesienomistajille muka kalavesien hoitoon tulisi romahduttamaan sekä lupatulokertymän että kalatalouden toimintakyvyn”, ennustaa toiminnanjohtaja Markku Marttinen SVK:sta.
”Oleellisinta olisi nyt antaa uudelle lupajärjestelmälle aikaa ja panostaa toimiin, joilla saadaan nuorempia maksuikäisiä kansalaisia kalastusharrastuksen pariin”, hän linjaa.