Yhteystiedot: Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: kalastusuutiset@victoriamedia.fi

Vesijärven hoitokalastussaalis yli 100 000 kiloa

fishing-nets-14278025391m1

Vesijärven hoitokalastussaalis oli viime vuonna yhteensä 107 869 kiloa. Laskennallisesti saaliin mukana järvestä poistui noin 650 kiloa fosforia.

Viime vuoden runsaimmat saalislajit olivat särki, lahna ja salakka. Saalis painottui selvästi Enonselän ja Paimelan-lahden alueille kuten viime vuosina on usein käynyt. Enonselälle ja Paimelan-lahdelle laskettu hehtaarikohtainen saalis oli 24,5 kiloa, kun muualla Vesijärvellä jäätiin alle 10 kiloon hehtaarilta.

Vesijärven tilaa kohennettiin aikoinaan mittavilla tehokalastusoperaatioilla. Sen jälkeen veden laatua on ylläpidetty hoitokalastuksella jo 30 vuotta.

Särkikalaa aiempaa vähemmän

Alkusyksystä piilevä haittasi nuottaamista jonkin verran, mutta onnistuneita nuottapäiviä kertyi kuitenkin suhteellisen paljon. Vetokohtaiset saaliit jäivät kuitenkin alhaisiksi, koska kunnollisia särkikalaparvia ei löytynyt. Särkikalojen parveutuminen vaihtelee paljon ympäristöolosuhteiden mukaan, mutta särkikalakannat ovat myös voineet harventua.

Luonnonvarakeskuksen koeverkkokalastuksissa saatiin viime vuonna keskimääräistä pienempiä särkikalasaaliita ja Helsingin yliopiston kaikuluotaustutkimuksen perusteella Enonselän ulapalla oli vain muutamia kiloja särkikalaa hehtaarilla, kun 1980-luvulla särkikalaa oli jopa lähes 200 kiloa hehtaarilla.

Kuorekanta on ollut muutamana viimeisenä vuonna Enonselällä erittäin vahva, mikä voi myös osaltaan viedä elintilaa särkikaloilta.

– Järven tilan kannalta korkeat hoitokalastussaaliit ovat tavoiteltava asia, mutta toisaalta vaikeudet saalistavoitteen saavuttamisessa ovat hyvä merkki, koska se voi osaltaan kertoa myös särkikalakantojen vähenemisestä, sanoo vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi.

Rehevöitymisen takia särkikaloja on kuitenkin varmasti edelleen moninkertainen määrä luontaiseen tilanteeseen verrattuna.

Hoitokalastussaaliita ruokapöytiin

Kalanjalostusyrityksiin toimitettiin noin 15 400 kiloa särkikalaa, mutta kysyntää olisi paljon suuremmillekin määrille. Elintarviketeollisuuden lisäksi osa saaliista käytettiin kotitalouksissa, sillä ainakin 2700 kiloa jaettiin rannassa ilmaiseksi hakijoille.

-Elintarviketeollisuudelle kelpaavasta viileän veden suurikokoisesta särjestä saatiin hyödynnettyä melko suuri osa. Kiinnostus särkikalojen hyödyntämistä kohtaan vaikuttaa tällä hetkellä erittäin suurelta, sanoo Kotakorpi.

Hoitokalastus jatkuu

Kaupungin kilpailutuksen tuloksena Vesijärven hoitokalastus jatkuu. Rysäkalastajana jatkaa T:mi Ile’s Fisk, ja nuottauksesta vastaa jatkossa järvikalastus Turtiainen Ky.

Vesijärvi on edelleen rehevä järvi, jossa kalantuotanto on runsasta. Hoitokalastuksilla pyritään estämään särkikalojen runsastuminen. Näin saadaan vähennettyä järven sisäistä kuormitusta, tuettua arvokalakantojen tuottavuutta sekä poistettua ravinteita kustannustehokkaasti.

Vesijärven hoitokalastus perustuu Vesijärvisäätiön laatimaan vesijärviohjelmaan, jossa keskimääräiseksi hoitokalastustavoitteeksi koko Vesijärvelle on määritetty vuositasolla 20 kiloa hehtaarilta. Lahden kaupungin ympäristöpalvelut vastaa hoitokalastusten organisoinnista.

Vesialueen omistajien talkookalastuksen ja Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen työntekijöiden hoitokalastuksen lisäksi Vesijärvellä on toiminut viime vuosina ammattikalastajia urakoimassa rysäpyynnissä ja nuottauksessa.