Yhteystiedot: Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: kalastusuutiset@victoriamedia.fi

Uljuan altaalla kisattiin Suomen onkimestaruuksista

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuva: Juha Ojaharju, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.

Lauantaina 12.8. Uljuan altaalla kisattu SM-onki keräsi reilut 500 kilpailijaa. Altaalle sattui ehkä yllättävänkin nihkeä päivä, koska monessa sarjassa kisa muuttui grammapeliksi. Koko kisassa nähtiin vain yksi yli kolmen kilon tulos.

Pohjois-Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri isännöi tämän vuoden SM-onkea ja kisa järjestettiin erityisesti hyvänä madepaikkana tunnetulla Uljuan altaalla. Altaalla oli rajoitetusti kisapaikkoja, joka johti siihen, että SM-onkeen haluavia karsittiin piirikohtaisesti ennen loppukisaa. SM-ongessa nähtiin näin ollen ainoastaan jatkoon päässeitä onkijoita.

Kilpailu, ja erityisesti kisa-alue, osoitti haastavuutensa heti käsittelyssä. Kovahko tuuli taisi haitata kalantuloa ja jokainen pikkukala muuttui äkkiä kullanarvoiseksi.

Nuorten alle 12-vuotiaiden sarjan voitti yhden gramman turvin Viitasaaren Kalakavereita edustanut Sanni Niskanen. Toiseksi tuli Saarijärven Kilpa-onkijoiden Pietu Kangas ja pronssimitalin nappasi Lauri Koivusalo Itä-Päijänteen Kalakavereista.

Alle 15-vuotiaiden sarjavoiton nappasi Nestori Santasaari Kiskon Kalakerhosta ja alle 19-vuotiaiden kultamitali ripustettiin samaa kerhoa edustaneen Jere Saarisen kaulaan. Miehissä paras oli Marko Helin Toijalan Seudun Kalamiehistä. Miesveteraanien sarjan voitti Kurikan Urheilukalastajien Jukka Korpinen, joka oli ainut kolmen kilon saalisrajan ylittänyt onkija. Naisten sarjan kulta meni Oulaisten Onkijoiden Mirja Tervakankaalle ja naisveteraaneista paras oli Taimi Knuutinen Muhoksen Virkistyskalastajista.

Lisää kilpailutuloksia osoitteessa http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/tulokset/.

Rapumyytinmurtaja-verkkosivusto murtaa rapuihin ja ravustukseen liittyviä myyttejä

crayfish

Itä-Suomen yliopisto on julkaissut Rapumyytinmurtaja-verkkosivuston, joka helpottaa rapujen, rapujuhlien järjestäjien, rapujen kanssa toimivien viranomaisten, ravustajien ja jokaisen ravuista kiinnostuneen elämää. Ruotsin maatalousyliopiston ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä toteutettu sivusto tarjoaa raputietoutta ja kumoaa raputalouteen liittyviä virheellisiä käsityksiä. Suomalaiset syövät vuosittain jopa 10 miljoonaa suomalaisista vesistä pyydettyä rapua, joten tieto on tarpeen.

Kasvaako jokirapu täplärapua nopeammin? Kestääkö täplärapu rapuruttoa? Rapumyytinmurtaja-verkkosivusto tarjoaa näihin ja moniin muihin rapuja koskeviin kysymyksiin perusteltuja vastauksia. Perustelut ja asioiden taustat on esitelty sivustolla sekä kansanomaisiin lehtijuttuihin ja artikkeleihin että tieteellisin julkaisuihin perustuen. Rapumyytinmurtaja-verkkosivusto löytyy osoitteesta http://krafta.nu/2017/fi/ Verkkosivusto on julkaistu suomen- ja ruotsikielisen version lisäksi englanniksi.

Ravustus alkaa huomenna perjantaina 21.7. kello 12, jolloin merrat voi laskea pyyntiin. Rapukausi alkanee tänä vuonna hitaasti, mutta elokuun puolella rapuja noussee jo runsaasti. Koeravustusten perusteella rapujen kuorenvaihto ja poikasten kehittyminen ovat myöhässä kylmän kevään ja kesän vuoksi, joten kauden alkuun saalis voi olla koirasrapujen liikkumisen varassa. Saalis jäänee tavanomaiseksi ja valtaosa saalista tulee olemaan täplärapua. Tänä vuonna on tietoon tullut yksi raputuho, jota epäillään rapurutoksi.

Lasten kalastuspäivä rikkoi kaikki ennätykset

pressikuva1-eeva-elsi-vapapaiva-kuhmon-syvajarvi

Eeva Kähkönen (vas.) ja Elsi Kähkönen onnistuivat kumpikin saamaan saalista Kuhmon Syväjärvellä, jossa lapset nappasivat lauantaina Vapapäivänä yhteensä 44 kirjolohta. (kuva: Anne Hyytiäinen)

Hossa, Rovaniemi, Sodankylä, Nurmes, Mikkeli, Hämeenlinna, Salo ja niin edelleen: Tässä koostetusti Suomi 100 -Luonnon päivänä järjestetyn lasten Vapapäivän kävijämäärät, saaliit ja tunnelmat.

Lapset pääsivät lauantaina ilmaiseksi lohikalakohteille eri puolilla Suomea. Vapapäiväksi ristitty tapahtuma ylitti kaikki odotukset ja ennätykset. Yhteensä 32 lohikalakohteella eri puolilla Suomea kävi 1124 nuorta kalastajaa päivän aikana (viime vuonna kalastajia oli 930). Saaliiksi lapset saivat peräti 390 lohikalaa, kun aikaisempi ennätys oli 180 kalaa viime vuodelta. Lasten saama lohikalasaalis painoi yhteenlaskettuna 504 kiloa

Vapapäivä oli osa Luonnon päivät -tapahtumia sekä Suomussalmella osa Hossan kansallispuiston avajaisia.

Parhaiten kala oli syönnillään Keski-Suomessa Kivijärvellä, jossa lapset nappasivat 70 kirjolohta. Kuhmon kohteella lapset saivat 58 ja Nurmeksen kohteella 52 kirjolohta. Suomussalmen Hossassa Vapapäivä oli yksi kansallispuiston avajaisten tapahtumia. Hossan tapahtumassa kalasti 105 lasta.

Kalansyönti varmistettiin kuudella kohteella siten, että vapa-alue rauhoitettiin muilta kalastajilta pariksi päiväksi ennen tapahtumaa.

Eniten kalastajia oli Mikkelin Valkealla (140) ja Evon Niemisjärvillä (133).

Vapapäivä on Metsähallituksen ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön järjestämä ilmainen kalastuspäivä kaikille alaikäisille. Tapahtuman suosio on kasvanut vuosi vuodelta, mitä selittää lasten lisääntynyt kalastusharrastus: suomalaislapsista 39 prosenttia harrastaa kalastusta.

Tänä vuonna Vapapäivä sai vauhdikkaan alun. Rovaniemen Vikakönkäällä kalasteli heti aamulla 55 lasta. Neljä kirjolohta oli väsytetty rantaan kolmen ensimmäisen vartin aikana. Nurmeksen Peurajärvellä pistettiin paremmaksi, sillä lapset nappasivat ensimmäisen tunnin aikana peräti 30 kalaa. Lähes samanlainen tahti oli Syväjärvellä Kuhmossa, jossa kaloja oli nostettu rantaan 25 ensimmäisen tunnin aikana.

”Yksi sääski on nähty ja muutama vesipisara. Kaloja on sen sijaan tullut jo useita ja ihmisiä on paljon”, eräsuunnittelija Tapani Partanen vitsaili Vikajärven tunnelmia Rovaniemellä.

LUE KOHDEKOHTAISET TIEDOT JA TUNNELMAT (Opastetut kohteet)

Etelä-ja Länsi-Suomen kohteet

Salo, Teijo: Matildajärvi

–        68 kalastajaa. Yhdeksän kirjolohta yhteispainoltaan 13 kiloa.

Ikaalinen: Teerilampi

–        51 kalastajaa, saalis 41 kirjolohta yhteispainoltaan 52 kiloa.

–        Nelivuotias Mikko nappasi koko valtakunnan ensimmäisen saaliin heti aamusta.

Lammi (Evo): Niemisjärvet

–        133 kalastajaa, saaliiksi 11 kirjolohta yhteispainoltaan 13,5 kiloa sekä yksi hauki.
Kysy lisää Salon, Ikaalisten ja Lammin Vapapäivistä: janne.rautanen(at)vapaa-ajankalastaja.fi, puh. 0400 946968.

 

Keski-Suomen kohteet

Kivijärvi: Heikinlampi

–        Noin 95 kalastajaa, 70 kirjolohta. Lähes jokainen lapsi sai siis kalaa.

Kysy lisää Heikinlammen Vapapäivästä: juha.ojaharju(at)vapaa-ajankalastaja.fi, puh. 045 113 3050

 

Savon ja Karjalan kohteet

Mikkelin Valkea

–        140 kalastajaa, saaliiksi 21 kirjolohta

Lieksa: Änäkäinen.

–        43 kalastajaa, 18 kirjolohta, joista suurin painoi 1740 grammaa

Nurmes: Peurajärvi

–        103 kalastajaa, 52 kalaa saaliiksi yhteispainoltaan 68,6 kiloa. Suurin kirjolohi painoi yli kaksi kiloa.

–        Nurmeksessa oppailla riitti töitä, sillä sekä nuoria kalastajia että saalista tuli yli odotuksen. ”Ensimmäisen tunnin aikana kalastajia ilmoittautui koko ajan lisää ja saalista tuotiin punnittavaksi 30 kalaa”, oppaana paikalla ollut Leena Laakkonen sanoi.

–        ”Meillä oli täällä hienot tunnelmat. Lettutarjoilua, mehua ja makkaraa. Lapset viihtyivät”, Lea Ryynänen kertoi.

Kysy lisää Mikkelin, Lieksan ja Nurmeksen Vapapäivästä: janne.tarkiainen(at)vapaa-ajankalastaja.fi, puh. 044 547 9116

Pohjois-Suomen kohteet

Suomussalmi: Hossa

–        105 kalastajaa, saaliiksi 29 kirjolohta ja yksi taimen. Saaliin yhteispaino 44,5 kiloa.

Kuhmo: Syväjärvi

–        91 kalastajaa. Saaliiksi 58 kirjolohta yhteispainoltaan 79 kiloa.

–        Painavimman saaliin saivat kahdella kirjolohella 1. Otso Haapalehti 3770 grammaa, 2. Henna Mattila 3427 grammaa ja 3. Verneri Vorgelin 3280 grammaa

–        ”Syväjärvellä moni sai tänään elämänsä ensimmäisen kalan”, kertoi opas Anne Hyytiäinen paikan päältä.

Rovaniemi: Vikaköngäs

–        99 kalastajaa, saalis 20 kalaa, joista kahdeksan oli kirjolohia. Muita lasten saamia saaliita olivat säyne, hauki, harjus ja särki. Saalis painoi kokonaisuudessaan 12 494 grammaa

–        Vikajärvi-päivät järjestettiin samaan aikaan, minkä vuoksi paikalla kävi arviolta 300 vierasta nuorten kalastajien lisäksi.

Sievi: Maasydänjärvi

–        67 kalastaa, saaliiksi 43 kirjolohta, 52,6 kiloa

–        Sievissä siirryttiin suuremmalle Maasydänjärvelle tänä vuonna, sillä viime vuoden 149 kalastajaa hädin tuskin mahtuivat pienen Ahvenlammen ympärille.

Sodankylä: Ahvenlampi

–        29 kalastajaa, saaliiksi 16 kirjolohta ja yksi ahven. Painavimman saalispussin sai kahdella kirjolohella 1. Tero Piekari 2246 grammaa. Toiseksi eniten saalista nosti Veera Martin ja kolmanneksi Sara Lehtola.

Vapapäivän omatoimikohteet 2017

Vapapäivässä oli mukana 20 omatoimikohdetta, joilla lapset saivat kalastaa huoltajan kanssa koko lauantaipäivän omaan tahtiin. Omatoimikohteille ilmoittautui etukäteen sata nuorta kalastajaa.

Hyviä uutisia: Lauantaina kaikki alaikäiset pääsevät ilmaiseksi lohikaloja narraamaan

vapapaiva

Vapapäivänä lapset ovat saalistaneet parhaimmillaan 180 lohikalaa. Kuvassa: Henry Härkman nappasi kirjolohen Vapapäivänä.
Kuvaaja: Aku Ahlholm / Metsähallitus

Kesäloman ja Suomi 100 -Luonnon päivän kunniaksi kaikki alaikäiset pääsevät ensi lauantaina 17.6. arvokalan pyyntiin. Vapapäiväksi kutsuttuna päivänä lapset saavat kalastaa lähes kaikilla Metsähallituksen lohikalakohteilla. Yhteensä avoinna on 32 kohdetta.

Vapapäivä on Suomen Vapaa-ajankalastajien ja Metsähallituksen yhteistempaus, jonka tarkoitus on saada lapset kesäloman aluksi luontoon hyvän harrastuksen pariin. Viime vuonna Vapapäivään osallistui tuhat lasta, jotka pyydystivät yhteensä 180 lohikalaa.

Uutena opastettuna kohteena on mukana Hossa, jossa avataan samana päivänä Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi Suomen 40. kansallispuisto. Lisäksi Vapapäivän oheistapahtumia on muun muassa Matildanjärvellä Teijossa.
Vapapäivä-tapahtuma järjestetään nyt kahdeksannen kerran. Aikaisemmin tapahtuma on saanut liikkeelle tuhatkunta lasta ja nuorta, ja jälleen odotukset ovat korkealla.

”Tämä on hieno tapa aloittaa kesäloma. Toivottavasti nyt pääsemme kävijämäärissä uudelle tuhat-luvulle”, kalatalousasiantuntija Janne Rautanen Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöstä sanoo.
Vapapäivänä lapsilla on oiva tilaisuus napata elämänsä ensimmäinen lohikala.

”Kyllä me pyrimme varmistamaan mahdollisimman hyvät saaliit. Vapa-alueilla tehdään istutuksia ja joitain alueita jopa rauhoitetaan kalastukselta ennen Vapapäivää”, ylitarkastaja Mika Laakkonen Metsähallituksesta sanoo.

Oppaat ovat paikalla 12 kohteella. Sen lisäksi nuoret kalastajat voivat kalastaa ilmaiseksi 20 omatoimikohteella, kunhan ilmoittavat nimensä ja kohteen sähköpostitse vapapaiva@metsa.fi. Omatoimikohteella myös alaikäisen mukana tuleva huoltaja voi kalastaa Vapapäivänä ilmaiseksi.

Lisää aiheesta: www.eraluvat.fi/vapapaiva, www.fisuun.fi

Ennätyskala yllätti Kotkan kalamarkkinoilla

IMG_20170520_121644686

Kotkasta saatu ennätysseipi vaa’alla. Seipi on särkeä hoikempi ja hailakampi ja aika huonosti tunnettu kala. Kuvaaja:  Teemu Tast/Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto

Ennätyssuuri seipi yllätti Kotkan kalamarkkinoilla. Kalamarkkinoiden kalankäsittelyesityksiin oli varattu ahvenia ja särkikaloja. Esitysten vetäjä Kari Nyberg kiinnitti huomiota kookkaaseen seipiin (Leuciscus leuciscus). Mittaus vahvisti kalan Suomen ennätyskalaksi: seipi painoi 193 grammaa ja pituutta sillä oli 28,4 senttiä. Ennätyskalarekisterin aiempi ykkösnoteeraus oli 179 grammaa.

Seipi muistuttaa ulkonäöltään särkeä ja säynettä, mutta se on näitä hoikempi ja hailakampi. Silmät ovat vaalean keltaiset, kun ne särjellä ovat punaiset tai punertavat. Seipiä tavataan Suomessa rannikolla ja mereen laskevissa joissa sekä Itä- ja Pohjois-Suomen sisävesissä. Itä-Suomessa seivistä käytetään nimiä korpiainen ja korpisärki.

Ennätysseivin oli saanut kotkalainen kalastaja Antero Halonen rysästä Hallan vesiltä 19.5. Se oli kutuasuinen koiras. Seipikoirailla niin kuin monilla muillakin särkikaloilla on kutuaikaan syylämäisiä kutukyhmyjä.

Aurinkoinen poutasää suosi Kotkan kalamarkkinoita. Markkinoiden teemakalana oli Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi kansalliskala ahven, joka oli myös kalankäsittelyesitysten aiheena. Kalaa ja kalaruokia myytiin veneistä ja kojuista.

Valtakunnallinen kalastuspäivä kannusti kalaan

kalastuspaiva-helsinki

Helsingin Vanhankaupungin suvannolla Valtakunnalliseen kalastuspäivään osallistui noin 500 koululaista. Kuva: Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.

Eilen keskiviikkona 17.5. vietettyyn Valtakunnalliseen kalastuspäivään osallistui ennakkotietojen mukaan 8000 lasta ja nuorta. Päätapahtumassa Seinäjoella onkivapaan tarttui 400 koululaista. Vuoden teemana oli 100 Lasissa Fisuun! ja tempaus oli osa Suomi 100 luonnonpäivät -tapahtumaketjua.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) järjestämään Kalastuspäivään mahtui mukaan kaikenlaisia kalastusaktiviteettejä, niin teoriassa kuin käytännössäkin. Onkivavalla kalastaminen oli monelle tapahtuman kohokohta, vaikkei jokaiselle lyhyen onkihetken aikana saalista herunutkaan. Kalastuspäivän aikana tutustuttiin myös erilaisiin kalastusvälineisiin, kaloihin, kalankäsittelyyn ja luonnossa liikkumiseen. Kouluttajina toimivat Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön piirien ja kalaseurojen edustajat yhteistyökumppaneineen. Osa tempauksista järjestetään vasta syksyllä. Tapahtumat löytyvät osoitteesta http://www.fisuun.fi/tulevia-kalastustapahtumia. Syystapahtumiin odotetaan noin 3000 osallistujaa.

Valtakunnalliseen kalastuspäivään liittyy myös SVK:n järjestämä koko kesän jatkuva Sata lasissa kätköille -teemakilpailu, jossa kalastustapahtumiin piilotetaan sata kätköä nuorten löydettäväksi. Ensimmäiset kätköt piilotettiin jo Valtakunnallisen kalastuspäivän kevään tapahtumiin. Tarkemmat tiedot kilpailusta sekä paljastuksia tulevista kätköistä julkaistaan osoitteessa www.fisuun.fi/teemakilpailu2017.

Aloitteen valtakunnallisen kalastuspäivän järjestämiseen on tehnyt eduskunnan kalakerho. Maa- ja metsätalousministeriön, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön, Kalatalouden Keskusliiton, kalatalousalan lehdistön, suomalaisten kalastusvälinevalmistajien ja maahantuojien yhteistyöllä tuemme nuorten kalastusharrastusta. MMM rahoittaa tapahtumaa kalastonhoitomaksuvaroilla.

Uusi kalastuslehti Suomu ilmestyy 24.5., mukana kalastuskortti

uuden-suomu-lehden-kansi

Suomu on uusi lehti suomalaiselle kalastajalle. Lehti ilmestyy kerran vuodessa ja jaetaan keväästä syksyyn maksutta niille kalastajille, jotka ovat kuluvan vuoden aikana maksaneet kalastonhoitomaksun koko vuodeksi. Lehden mukana tulee paljon toivottu kalastuskortti.

Suomu-lehdessä kerrotaan kalastusta koskevia uutisia ja tarinoita. Lehden luettuaan kalastaja tuntee oleelliset kalastukseen liittyvät säännöt ja voi nauttia mukavasta harrastuksestaan vastuullisesti.

Lehti on kaksikielinen, Suomun kääntöpuolella on ruotsinkielinen Fena-lehti. Lehden mukana kalastaja saa kalastuskortin, joka käy tarkastustilanteessa todisteeksi kalastonhoitomaksun suorittamisesta.

Kalastaja saa lehden kotiin kannettuna maksun suorittamista seuraavan kuukauden viimeisenä torstaina. Esimerkiksi jos kalastaja maksaa kalastonhoitomaksun toukokuussa, hän saa lehden kalastuskortteineen kesäkuun viimeisenä torstaina. Jakelua jatketaan lokakuuhun saakka. Lehden saamiseksi kalastonhoitomaksun ostamisen yhteydessä ilmoitetun osoitteen tulee olla oikein. Lehti jaetaan vain koko vuoden kalastonhoitomaksun lunastaneille, ei vuorokauden tai viikon mittaisista luvista. Lehti ei ole irtomyynnissä.

Suomun ensimmäisen numeron aiheet:

  • Maa- ja metsätalousministerin pääkirjoitus
  • Mihin käytetään kalastonhoitomaksuista kertyneet 8,5 miljoonaa euroa?
  • Kuhan ja Itämeren lohen vaiheet itsenäisen Suomen aikana
  • Millaista on kalastuksenvalvojan työ?
  • Valtakunnallinen kalastuspäivä järjestetään jo 12. kertaa
  • Kuvalliset ohjeet kalankäsittelyyn sekä reseptejä siiasta
  • Kalat.fi-portaalin esittely
  • Tilastoista paljastuu, kuinka Suomessa kalastetaan

Lukijoiden toivotaan antavan palautetta lehdestä, jotta siitä voidaan kehittää tulevina vuosina entistä informatiivisempi ja palvelevampi. Lokakuun loppuun mennessä nettilomakkeella (www.eraluvat.fi/suomu) palautetta antaneiden kesken arvotaan kalastusaiheisia palkintoja.

Suomu-lehteä julkaisevat maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus, Lapin, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Luonnonvarakeskus, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry, Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen sisävesiammattikalastajat ry.

Kalastus Tenolla alkaa kesäkuussa – luvat verkkokaupasta

519am

Tenojoen kalastuskausi alkaa uuden kalastussopimuksen myötä tästä vuodesta 1.6. alkaen ja matkailukalastuskausi 10.6. alkaen. Matkailukalastuksen luvanmyyntiä varten on kehitetty sähköinen luvanmyyntijärjestelmä. Lupia voi jatkossa ostaa sekä Suomesta että Norjasta kirjautumalla jommankumman maan sähköiseen lupakauppaan, joiden välille järjestetään suora linkki.

Varsinainen lupa tulostetaan entiseen tapaan paikanpäällä lupapisteissä näyttämällä verkko-ostoksen yhteydessä saatu lupakoodi. Luvanmyyntipisteessä varmistetaan myös kalastusvälineiden puhtaus.

Tavoitteena on, että matkailukalastajien lupakauppa aukeaa toukokuun 10. päivä. Lupakaupan nettiosoite laitetaan Lapin ELY-keskuksen kalastus Tenolla -sivulle jo toukokuun 5 päivä, jolloin siellä voi käydä luomassa oman käyttäjätunnuksensa. Norjasta on ilmoitettu norjalaisen lupakaupan aukeavan vasta 19.5.

Norjan lupakaupasta ostetut luvat pitää käydä lunastamassa Norjan puolelta.

Venekalastusluvalla saa kalastaa molempien valtioiden alueella. Rantakalastusluvalla saa kalastaa vain sen valtion rannalta, mistä se on lunastettu.

Ulkopaikkakuntalaisen kalastusoikeuden haltijan kalastuslupien myynnistä tulee lisäinformaatiota myöhemmin. Näitä erityislupia on myytävänä 1 660 venelupaa ja 1 660 rantalupaa. Nämä luvat vähennetään matkailukalastuslupien kiintiöstä.

Paikkakuntalaisten kalastusluvat ja Tenon veneet rekisteröidään paikallislupien myyntipisteessä Utsjoella osoitteessa Nuorgamintie 7.

Tenojoella ja sen sivujoilla kalastavien on jatkossa ilmoitettava saaliinsa saalisrekisteriin. Huomattava osa vapakalastajista on ilmoittanut saaliinsa tähänkin asti Luonnonvarakeskuksen saalispalautejärjestelmään. Uusi saalisrekisteri rakennetaan Luonnonvarakeskuksen järjestelmän pohjalle.

Lohen kalastusta aikaistetaan Pohjanlahdella – säätely perustuu tutkittuun tietoon

fish-2201050_960_720

Hallitus hyväksyi tänään lohiasetuksen, joka säätelee merialueen kaupallista lohenkalastusta. Lohenkalastuksen ajallinen ja alueellinen säätely säilyy pääosin ennallaan, mutta mukana on myös muutoksia.

Lohen kaupallista kalastusta aikaistetaan Pohjanlahdella. Jotta kalastus ei painottuisi liikaa lohen alkuvaellukseen, aikaistetun kalastuskauden aikana saa pyytää enintään 25 prosenttia kunkin kalastajan lohen toimijakohtaisesta kalastuskiintiöstä. Lisäksi kaikki lohet tulee ottaa saaliksi eli lohien valikointi koon perusteella on kiellettyä ja kaikki saaliiksi saadut lohet tulee merkitä, jotta saaliin seurantaa ja valvontaa voidaan tehostaa.

1-ryhmän kaupallisten kalastajien osalta säätelyä muutetaan siten, että jatkossa he voivat kalastaa enintään 25 prosenttia omasta lohen toimijakohtaisesta kalastuskiintiöstään seuraavina aikoina:

  • yhdellä rysällä Selkämerellä 1.5.–9.6., Merenkurkussa 6.5.–14.6., Perämerellä 11.5.–19.6. ja Perämeren pohjukassa 16.5.–24.6.
  • Tornionjoen edustalla 17.6. klo 12.00 –24.6. välisenä aikana kahdella rysällä.
  • Ii- ja Oulujoen terminaalialueilla yhdellä rysällä 11.5.–16.6. ja Kemijoen terminaalialueella 16.5. – 16.6.
  • Terminaalialueilla muutetaan säätelyä lisäksi siten, että niillä saa kalastaa kolmella rysällä 17.6.–24.6. välisenä aikana ja kahdeksalla rysällä 25.6. alkaen.

Lohiasetusta muutettiin lausuntojen ja Luonnonvarakeskuksen selvityksen perusteella

Lohenkalastuksen säätely perustuu tutkimustietoon ja asiantuntija-arvioihin. Lohiasetuksesta pyydettiin lausuntoja aiemmin keväällä, jonka lisäksi maa- ja metsätalousministeriö pyysi Luonnonvarakeskukselta lisäselvityksen aiheesta. Luonnonvarakeskuksen mukaan asetuksen muutokset eivät vaaranna luonnonlohikantoja.

Lausuntojen ja selvityksen perusteella aikaistettu kalastuskausi siirrettiin suunniteltua myöhemmäksi. Lisäksi terminaalialueen kalastuksen säätelyä muutettiin siten, että kalastus kohdistuu entistä vähemmän luonnonlohikantoihin ja mahdollistaa kaupallisten kalastajien toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden hyödyntämisen. Lohen merkintävelvollisuutta täsmennettiin siten, että kaikissa kokonaisissa kaloissa on oltava merkki myös tukku- ja vähittäiskaupassa.

Säätelyllä pyritään turvaamaan luonnonlohikantojen myönteinen kehitys

Suomen lohen kalastuskiintiöt Pohjanlahdella ovat pienentyneet. Vuoden 2017 kiintiö on enintään noin 27 600 lohta, kun vuonna 2013 se oli noin 35 000 lohta. Kalastajien toimijakohtaiset lohen kalastuskiintiöt ovat tästä johtuen tälle vuodelle noin 20–30 prosenttia pienemmät kuin kalastajien keskimääräiset saaliit aiempina vuosina. Asetuksen muutoksella mahdollistetaan kotimaisen lohen pääsy juhannusmarkkinoille ja saaliin arvon nouseminen.

Aikaistettu kalastus sallitaan tiukin reunaehdoin, jotta voidaan olla varmoja siitä, että merkittäviä kielteisiä vaikutuksia luonnonlohikantojen tilaan ei pääse syntymään. Aikaistetun kalastuksen aikana kalastetaan vuonna 2017 enintään noin 5 500 lohta, joista noin 3 500 voidaan arvioida olevan luonnonlohia. Tämä ei siis tarkoita kalastuksen lisäämistä, vaan sitä, että kyseinen määrä lohia kalastetaan aikaisemmin kuin aiemmin. Kalastus kohdistuu siis entistä tasaisemmin koko lohen nousuun ja enemmän myös suuriin kaloihin, joiden osuus ensimmäisinä vaeltavissa kaloissa on keskimääräistä suurempi. Kolmena viime vuotena mereltä Tornionjokeen nousseiden kalojen määrä on ollut keskimäärin noin 100 000 lohta, joten aikaistetun kalastuskauden saalis on pieni luonnonlohen kokonaisnousuun verrattuna.

Toimijakohtaisen kiintiöjärjestelmän käyttöönotosta johtuen lohet kalastetaan pääosin samoilla alueilla kuin aiemminkin, eikä luonnonlohien osuuden kaupallisen kalastuksen kokonaissaaliista arvioida muuttuvan merkittävästi. Lisäksi terminaalialueiden säätelyn muutoksilla pyritään vaikuttamaan luonnonlohikantoihin myönteisesti suuntaamalla kaupallista kalastusta entistä vähemmän luonnonlohiin.

Seurannan kannalta on ensisijaisen tärkeää, että kaupalliset kalastajat antavat saaliistaan kattavasti tietoa Luonnonvarakeskukselle. Näin säätelyn vaikutuksia lohikantoihin saadaan riittävästi tietoa.

Lohiasetuksella pyritään varmistamaan elinvoimaiset ja monimuotoiset lohikannat, jotka ovat Suomen lohi- ja meritaimenstrategian tavoitteena. Lisäksi halutaan luoda hyvät edellytykset kaupalliselle ja vapaa- ajan kalastukselle sekä kalastusmatkailulle. Maa- ja metsätalousministeriö seuraa lohiasetusten muutosten vaikutuksia aktiivisesti parhaan tutkimustiedon pohjalta, kehittää lohenkalastuksen valvontaa edelleen ja muuttaa lohiasetusta tarvittaessa.

Verkkokalastuskielto Saimaan norppa-alueilla alkaa 15.4.

fishing-nets-background

Kuuttien suojelemiseksi sovittu rajoitus jatkuu kesäkuun loppuun saakka.

Verkkokalastus on kielletty vuosittain saimaannorpan keskeisillä elinalueilla 15.4.–30.6. Kielto ei koske alle 22 millimetrin solmuvälin muikkuverkkoja, mutta sen sijaan samalla rajoitusalueella on kielletty ympäri vuoden saimaannorpalle vaarallisten pyydysten käyttö, kuten riimu- ja vahvalankaiset verkot sekä löysänieluiset katiskat ja merrat. Rysien, mertojen ja katiskojen nielu ei saa venyä missään olosuhteissa yli 15 sentin.

– Kalastusrajoitukset turvaavat erityisesti kuuttien elossa säilymisen ensimmäisten elinkuukausien aikana, Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalastusbiologi Teemu Hentinen kertoo.

Kalastusrajoitukset perustuvat Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja osakaskuntien välisiin sopimuksiin sekä valtioneuvoston asetukseen niillä alueilla, joilla sopimusta ei ole voimassa.

Saimaan verkkokalastusta ja saimaannorpalle vaarallisten pyydysten käyttöä on rajoitettu yhtenäisellä rajoitusalueella (noin 2 600 km2) vuodesta 2016 alkaen.

Rajoitusalue muodostuu havaittujen poikaspesien ympärille muodostetuista noin viiden kilometrin suoja-alueista sekä niitä yhdistävistä alueista lahtialueet mukaan lukien. Rajoitusten noudattamista valvovat viranomaiset ja osakaskuntien valtuuttamat kalastuksenvalvojat.

Kalastusrajoitusten tarkemman sisällön ja kalastusrajoitusalueen laajuuden voi tarkastaa maa- ja metsätalousministeriön sivuilta tai WWF:n verkkopalvelusta.

•    MMM:n rajoitukset Saimaalla -sivu vie tarkkoihin pyydysrajoitustietoihin sekä karttalinkkeihin Saimaalla

•    WWF:n norppakartta

Vesialueen omistajien sopimukset kattavat noin 85 prosenttia alueesta

Pohjois-Savon ELY-keskus tarjosi vesialueen omistajille sopimusta kalastuksen rajoittamiseksi keväällä 2016. Teemu Hentinen kertoo, että järjestäytyneet osakaskunnat tekivät sopimuksia kiitettävästi, noin 85 prosenttia asetusalueesta.

Osakaskuntien sopimusalueet sekä valtion vedet ja yleisvedet kattavatkin nyt noin 92 prosenttia asetusalueesta. Sopimusmenettelyä täydennettiin valtioneuvoston asetuksella, koska saimaannorpan keskeisellä lisääntymisalueella on yli 100 toimimatonta pientä osakaskuntaa tai yhteistä aluetta, jotka eivät vastanneet sopimustarjoukseen tai kyenneet tekemään sopimusta.

Jotkut osakaskunnat tekivät ns. reikäsopimuksia jättäen kevätkalastuspaikkoja sopimuksen ulkopuolelle. Sopimuksen ulkopuolelle jätetyillä reikäalueille astui kuitenkin voimaan valtioneuvoston asetuksen myötä samat kalastusrajoitukset kuin sopimusalueellakin.

Välitavoite on saada kanta 400 yksilöön

Osakaskunnille maksetaan sopimuskorvausta vuosittain 1,70 euroa hehtaarilta. Sopimuskorvauksella osakaskunnat saavat varoja rajoitusten valvontaan ja niistä tiedottamiseen sekä kompensaatiota lupatulojen vähenemisestä. Osakaskunnilla on tiedotusvastuu sopimuksiin perustuen. Maa- ja metsätalousministeriö on varannut sopimuskorvauksiin vuosittain noin 430 000 euroa.

Saimaannorpan suojelustrategian välitavoitteena on, että saimaannorpan talvikanta kasvaa 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä. Metsähallituksen kanta-arvio vuodelta 2016 on noin 380 yksilöä.

– Muun muassa pesäkinosten kolaaminen ja vedenkorkeuksien muutosten hillintä sekä kalastuksen ja saimaannorpan suojelun yhteensovittaminen tuottavat tulosta, joten nykykehityksellä välitavoite saavutetaan muutaman vuoden sisällä, Hentinen arvioi.