Yhteystiedot: Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: kalastusuutiset@victoriamedia.fi

Ennätyskala yllätti Kotkan kalamarkkinoilla

IMG_20170520_121644686

Kotkasta saatu ennätysseipi vaa’alla. Seipi on särkeä hoikempi ja hailakampi ja aika huonosti tunnettu kala. Kuvaaja:  Teemu Tast/Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto

Ennätyssuuri seipi yllätti Kotkan kalamarkkinoilla. Kalamarkkinoiden kalankäsittelyesityksiin oli varattu ahvenia ja särkikaloja. Esitysten vetäjä Kari Nyberg kiinnitti huomiota kookkaaseen seipiin (Leuciscus leuciscus). Mittaus vahvisti kalan Suomen ennätyskalaksi: seipi painoi 193 grammaa ja pituutta sillä oli 28,4 senttiä. Ennätyskalarekisterin aiempi ykkösnoteeraus oli 179 grammaa.

Seipi muistuttaa ulkonäöltään särkeä ja säynettä, mutta se on näitä hoikempi ja hailakampi. Silmät ovat vaalean keltaiset, kun ne särjellä ovat punaiset tai punertavat. Seipiä tavataan Suomessa rannikolla ja mereen laskevissa joissa sekä Itä- ja Pohjois-Suomen sisävesissä. Itä-Suomessa seivistä käytetään nimiä korpiainen ja korpisärki.

Ennätysseivin oli saanut kotkalainen kalastaja Antero Halonen rysästä Hallan vesiltä 19.5. Se oli kutuasuinen koiras. Seipikoirailla niin kuin monilla muillakin särkikaloilla on kutuaikaan syylämäisiä kutukyhmyjä.

Aurinkoinen poutasää suosi Kotkan kalamarkkinoita. Markkinoiden teemakalana oli Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi kansalliskala ahven, joka oli myös kalankäsittelyesitysten aiheena. Kalaa ja kalaruokia myytiin veneistä ja kojuista.

Valtakunnallinen kalastuspäivä kannusti kalaan

kalastuspaiva-helsinki

Helsingin Vanhankaupungin suvannolla Valtakunnalliseen kalastuspäivään osallistui noin 500 koululaista. Kuva: Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.

Eilen keskiviikkona 17.5. vietettyyn Valtakunnalliseen kalastuspäivään osallistui ennakkotietojen mukaan 8000 lasta ja nuorta. Päätapahtumassa Seinäjoella onkivapaan tarttui 400 koululaista. Vuoden teemana oli 100 Lasissa Fisuun! ja tempaus oli osa Suomi 100 luonnonpäivät -tapahtumaketjua.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) järjestämään Kalastuspäivään mahtui mukaan kaikenlaisia kalastusaktiviteettejä, niin teoriassa kuin käytännössäkin. Onkivavalla kalastaminen oli monelle tapahtuman kohokohta, vaikkei jokaiselle lyhyen onkihetken aikana saalista herunutkaan. Kalastuspäivän aikana tutustuttiin myös erilaisiin kalastusvälineisiin, kaloihin, kalankäsittelyyn ja luonnossa liikkumiseen. Kouluttajina toimivat Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön piirien ja kalaseurojen edustajat yhteistyökumppaneineen. Osa tempauksista järjestetään vasta syksyllä. Tapahtumat löytyvät osoitteesta http://www.fisuun.fi/tulevia-kalastustapahtumia. Syystapahtumiin odotetaan noin 3000 osallistujaa.

Valtakunnalliseen kalastuspäivään liittyy myös SVK:n järjestämä koko kesän jatkuva Sata lasissa kätköille -teemakilpailu, jossa kalastustapahtumiin piilotetaan sata kätköä nuorten löydettäväksi. Ensimmäiset kätköt piilotettiin jo Valtakunnallisen kalastuspäivän kevään tapahtumiin. Tarkemmat tiedot kilpailusta sekä paljastuksia tulevista kätköistä julkaistaan osoitteessa www.fisuun.fi/teemakilpailu2017.

Aloitteen valtakunnallisen kalastuspäivän järjestämiseen on tehnyt eduskunnan kalakerho. Maa- ja metsätalousministeriön, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön, Kalatalouden Keskusliiton, kalatalousalan lehdistön, suomalaisten kalastusvälinevalmistajien ja maahantuojien yhteistyöllä tuemme nuorten kalastusharrastusta. MMM rahoittaa tapahtumaa kalastonhoitomaksuvaroilla.

Uusi kalastuslehti Suomu ilmestyy 24.5., mukana kalastuskortti

uuden-suomu-lehden-kansi

Suomu on uusi lehti suomalaiselle kalastajalle. Lehti ilmestyy kerran vuodessa ja jaetaan keväästä syksyyn maksutta niille kalastajille, jotka ovat kuluvan vuoden aikana maksaneet kalastonhoitomaksun koko vuodeksi. Lehden mukana tulee paljon toivottu kalastuskortti.

Suomu-lehdessä kerrotaan kalastusta koskevia uutisia ja tarinoita. Lehden luettuaan kalastaja tuntee oleelliset kalastukseen liittyvät säännöt ja voi nauttia mukavasta harrastuksestaan vastuullisesti.

Lehti on kaksikielinen, Suomun kääntöpuolella on ruotsinkielinen Fena-lehti. Lehden mukana kalastaja saa kalastuskortin, joka käy tarkastustilanteessa todisteeksi kalastonhoitomaksun suorittamisesta.

Kalastaja saa lehden kotiin kannettuna maksun suorittamista seuraavan kuukauden viimeisenä torstaina. Esimerkiksi jos kalastaja maksaa kalastonhoitomaksun toukokuussa, hän saa lehden kalastuskortteineen kesäkuun viimeisenä torstaina. Jakelua jatketaan lokakuuhun saakka. Lehden saamiseksi kalastonhoitomaksun ostamisen yhteydessä ilmoitetun osoitteen tulee olla oikein. Lehti jaetaan vain koko vuoden kalastonhoitomaksun lunastaneille, ei vuorokauden tai viikon mittaisista luvista. Lehti ei ole irtomyynnissä.

Suomun ensimmäisen numeron aiheet:

  • Maa- ja metsätalousministerin pääkirjoitus
  • Mihin käytetään kalastonhoitomaksuista kertyneet 8,5 miljoonaa euroa?
  • Kuhan ja Itämeren lohen vaiheet itsenäisen Suomen aikana
  • Millaista on kalastuksenvalvojan työ?
  • Valtakunnallinen kalastuspäivä järjestetään jo 12. kertaa
  • Kuvalliset ohjeet kalankäsittelyyn sekä reseptejä siiasta
  • Kalat.fi-portaalin esittely
  • Tilastoista paljastuu, kuinka Suomessa kalastetaan

Lukijoiden toivotaan antavan palautetta lehdestä, jotta siitä voidaan kehittää tulevina vuosina entistä informatiivisempi ja palvelevampi. Lokakuun loppuun mennessä nettilomakkeella (www.eraluvat.fi/suomu) palautetta antaneiden kesken arvotaan kalastusaiheisia palkintoja.

Suomu-lehteä julkaisevat maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus, Lapin, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Luonnonvarakeskus, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry, Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen sisävesiammattikalastajat ry.

Kalastus Tenolla alkaa kesäkuussa – luvat verkkokaupasta

519am

Tenojoen kalastuskausi alkaa uuden kalastussopimuksen myötä tästä vuodesta 1.6. alkaen ja matkailukalastuskausi 10.6. alkaen. Matkailukalastuksen luvanmyyntiä varten on kehitetty sähköinen luvanmyyntijärjestelmä. Lupia voi jatkossa ostaa sekä Suomesta että Norjasta kirjautumalla jommankumman maan sähköiseen lupakauppaan, joiden välille järjestetään suora linkki.

Varsinainen lupa tulostetaan entiseen tapaan paikanpäällä lupapisteissä näyttämällä verkko-ostoksen yhteydessä saatu lupakoodi. Luvanmyyntipisteessä varmistetaan myös kalastusvälineiden puhtaus.

Tavoitteena on, että matkailukalastajien lupakauppa aukeaa toukokuun 10. päivä. Lupakaupan nettiosoite laitetaan Lapin ELY-keskuksen kalastus Tenolla -sivulle jo toukokuun 5 päivä, jolloin siellä voi käydä luomassa oman käyttäjätunnuksensa. Norjasta on ilmoitettu norjalaisen lupakaupan aukeavan vasta 19.5.

Norjan lupakaupasta ostetut luvat pitää käydä lunastamassa Norjan puolelta.

Venekalastusluvalla saa kalastaa molempien valtioiden alueella. Rantakalastusluvalla saa kalastaa vain sen valtion rannalta, mistä se on lunastettu.

Ulkopaikkakuntalaisen kalastusoikeuden haltijan kalastuslupien myynnistä tulee lisäinformaatiota myöhemmin. Näitä erityislupia on myytävänä 1 660 venelupaa ja 1 660 rantalupaa. Nämä luvat vähennetään matkailukalastuslupien kiintiöstä.

Paikkakuntalaisten kalastusluvat ja Tenon veneet rekisteröidään paikallislupien myyntipisteessä Utsjoella osoitteessa Nuorgamintie 7.

Tenojoella ja sen sivujoilla kalastavien on jatkossa ilmoitettava saaliinsa saalisrekisteriin. Huomattava osa vapakalastajista on ilmoittanut saaliinsa tähänkin asti Luonnonvarakeskuksen saalispalautejärjestelmään. Uusi saalisrekisteri rakennetaan Luonnonvarakeskuksen järjestelmän pohjalle.

Lohen kalastusta aikaistetaan Pohjanlahdella – säätely perustuu tutkittuun tietoon

fish-2201050_960_720

Hallitus hyväksyi tänään lohiasetuksen, joka säätelee merialueen kaupallista lohenkalastusta. Lohenkalastuksen ajallinen ja alueellinen säätely säilyy pääosin ennallaan, mutta mukana on myös muutoksia.

Lohen kaupallista kalastusta aikaistetaan Pohjanlahdella. Jotta kalastus ei painottuisi liikaa lohen alkuvaellukseen, aikaistetun kalastuskauden aikana saa pyytää enintään 25 prosenttia kunkin kalastajan lohen toimijakohtaisesta kalastuskiintiöstä. Lisäksi kaikki lohet tulee ottaa saaliksi eli lohien valikointi koon perusteella on kiellettyä ja kaikki saaliiksi saadut lohet tulee merkitä, jotta saaliin seurantaa ja valvontaa voidaan tehostaa.

1-ryhmän kaupallisten kalastajien osalta säätelyä muutetaan siten, että jatkossa he voivat kalastaa enintään 25 prosenttia omasta lohen toimijakohtaisesta kalastuskiintiöstään seuraavina aikoina:

  • yhdellä rysällä Selkämerellä 1.5.–9.6., Merenkurkussa 6.5.–14.6., Perämerellä 11.5.–19.6. ja Perämeren pohjukassa 16.5.–24.6.
  • Tornionjoen edustalla 17.6. klo 12.00 –24.6. välisenä aikana kahdella rysällä.
  • Ii- ja Oulujoen terminaalialueilla yhdellä rysällä 11.5.–16.6. ja Kemijoen terminaalialueella 16.5. – 16.6.
  • Terminaalialueilla muutetaan säätelyä lisäksi siten, että niillä saa kalastaa kolmella rysällä 17.6.–24.6. välisenä aikana ja kahdeksalla rysällä 25.6. alkaen.

Lohiasetusta muutettiin lausuntojen ja Luonnonvarakeskuksen selvityksen perusteella

Lohenkalastuksen säätely perustuu tutkimustietoon ja asiantuntija-arvioihin. Lohiasetuksesta pyydettiin lausuntoja aiemmin keväällä, jonka lisäksi maa- ja metsätalousministeriö pyysi Luonnonvarakeskukselta lisäselvityksen aiheesta. Luonnonvarakeskuksen mukaan asetuksen muutokset eivät vaaranna luonnonlohikantoja.

Lausuntojen ja selvityksen perusteella aikaistettu kalastuskausi siirrettiin suunniteltua myöhemmäksi. Lisäksi terminaalialueen kalastuksen säätelyä muutettiin siten, että kalastus kohdistuu entistä vähemmän luonnonlohikantoihin ja mahdollistaa kaupallisten kalastajien toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden hyödyntämisen. Lohen merkintävelvollisuutta täsmennettiin siten, että kaikissa kokonaisissa kaloissa on oltava merkki myös tukku- ja vähittäiskaupassa.

Säätelyllä pyritään turvaamaan luonnonlohikantojen myönteinen kehitys

Suomen lohen kalastuskiintiöt Pohjanlahdella ovat pienentyneet. Vuoden 2017 kiintiö on enintään noin 27 600 lohta, kun vuonna 2013 se oli noin 35 000 lohta. Kalastajien toimijakohtaiset lohen kalastuskiintiöt ovat tästä johtuen tälle vuodelle noin 20–30 prosenttia pienemmät kuin kalastajien keskimääräiset saaliit aiempina vuosina. Asetuksen muutoksella mahdollistetaan kotimaisen lohen pääsy juhannusmarkkinoille ja saaliin arvon nouseminen.

Aikaistettu kalastus sallitaan tiukin reunaehdoin, jotta voidaan olla varmoja siitä, että merkittäviä kielteisiä vaikutuksia luonnonlohikantojen tilaan ei pääse syntymään. Aikaistetun kalastuksen aikana kalastetaan vuonna 2017 enintään noin 5 500 lohta, joista noin 3 500 voidaan arvioida olevan luonnonlohia. Tämä ei siis tarkoita kalastuksen lisäämistä, vaan sitä, että kyseinen määrä lohia kalastetaan aikaisemmin kuin aiemmin. Kalastus kohdistuu siis entistä tasaisemmin koko lohen nousuun ja enemmän myös suuriin kaloihin, joiden osuus ensimmäisinä vaeltavissa kaloissa on keskimääräistä suurempi. Kolmena viime vuotena mereltä Tornionjokeen nousseiden kalojen määrä on ollut keskimäärin noin 100 000 lohta, joten aikaistetun kalastuskauden saalis on pieni luonnonlohen kokonaisnousuun verrattuna.

Toimijakohtaisen kiintiöjärjestelmän käyttöönotosta johtuen lohet kalastetaan pääosin samoilla alueilla kuin aiemminkin, eikä luonnonlohien osuuden kaupallisen kalastuksen kokonaissaaliista arvioida muuttuvan merkittävästi. Lisäksi terminaalialueiden säätelyn muutoksilla pyritään vaikuttamaan luonnonlohikantoihin myönteisesti suuntaamalla kaupallista kalastusta entistä vähemmän luonnonlohiin.

Seurannan kannalta on ensisijaisen tärkeää, että kaupalliset kalastajat antavat saaliistaan kattavasti tietoa Luonnonvarakeskukselle. Näin säätelyn vaikutuksia lohikantoihin saadaan riittävästi tietoa.

Lohiasetuksella pyritään varmistamaan elinvoimaiset ja monimuotoiset lohikannat, jotka ovat Suomen lohi- ja meritaimenstrategian tavoitteena. Lisäksi halutaan luoda hyvät edellytykset kaupalliselle ja vapaa- ajan kalastukselle sekä kalastusmatkailulle. Maa- ja metsätalousministeriö seuraa lohiasetusten muutosten vaikutuksia aktiivisesti parhaan tutkimustiedon pohjalta, kehittää lohenkalastuksen valvontaa edelleen ja muuttaa lohiasetusta tarvittaessa.

Verkkokalastuskielto Saimaan norppa-alueilla alkaa 15.4.

fishing-nets-background

Kuuttien suojelemiseksi sovittu rajoitus jatkuu kesäkuun loppuun saakka.

Verkkokalastus on kielletty vuosittain saimaannorpan keskeisillä elinalueilla 15.4.–30.6. Kielto ei koske alle 22 millimetrin solmuvälin muikkuverkkoja, mutta sen sijaan samalla rajoitusalueella on kielletty ympäri vuoden saimaannorpalle vaarallisten pyydysten käyttö, kuten riimu- ja vahvalankaiset verkot sekä löysänieluiset katiskat ja merrat. Rysien, mertojen ja katiskojen nielu ei saa venyä missään olosuhteissa yli 15 sentin.

– Kalastusrajoitukset turvaavat erityisesti kuuttien elossa säilymisen ensimmäisten elinkuukausien aikana, Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalastusbiologi Teemu Hentinen kertoo.

Kalastusrajoitukset perustuvat Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja osakaskuntien välisiin sopimuksiin sekä valtioneuvoston asetukseen niillä alueilla, joilla sopimusta ei ole voimassa.

Saimaan verkkokalastusta ja saimaannorpalle vaarallisten pyydysten käyttöä on rajoitettu yhtenäisellä rajoitusalueella (noin 2 600 km2) vuodesta 2016 alkaen.

Rajoitusalue muodostuu havaittujen poikaspesien ympärille muodostetuista noin viiden kilometrin suoja-alueista sekä niitä yhdistävistä alueista lahtialueet mukaan lukien. Rajoitusten noudattamista valvovat viranomaiset ja osakaskuntien valtuuttamat kalastuksenvalvojat.

Kalastusrajoitusten tarkemman sisällön ja kalastusrajoitusalueen laajuuden voi tarkastaa maa- ja metsätalousministeriön sivuilta tai WWF:n verkkopalvelusta.

•    MMM:n rajoitukset Saimaalla -sivu vie tarkkoihin pyydysrajoitustietoihin sekä karttalinkkeihin Saimaalla

•    WWF:n norppakartta

Vesialueen omistajien sopimukset kattavat noin 85 prosenttia alueesta

Pohjois-Savon ELY-keskus tarjosi vesialueen omistajille sopimusta kalastuksen rajoittamiseksi keväällä 2016. Teemu Hentinen kertoo, että järjestäytyneet osakaskunnat tekivät sopimuksia kiitettävästi, noin 85 prosenttia asetusalueesta.

Osakaskuntien sopimusalueet sekä valtion vedet ja yleisvedet kattavatkin nyt noin 92 prosenttia asetusalueesta. Sopimusmenettelyä täydennettiin valtioneuvoston asetuksella, koska saimaannorpan keskeisellä lisääntymisalueella on yli 100 toimimatonta pientä osakaskuntaa tai yhteistä aluetta, jotka eivät vastanneet sopimustarjoukseen tai kyenneet tekemään sopimusta.

Jotkut osakaskunnat tekivät ns. reikäsopimuksia jättäen kevätkalastuspaikkoja sopimuksen ulkopuolelle. Sopimuksen ulkopuolelle jätetyillä reikäalueille astui kuitenkin voimaan valtioneuvoston asetuksen myötä samat kalastusrajoitukset kuin sopimusalueellakin.

Välitavoite on saada kanta 400 yksilöön

Osakaskunnille maksetaan sopimuskorvausta vuosittain 1,70 euroa hehtaarilta. Sopimuskorvauksella osakaskunnat saavat varoja rajoitusten valvontaan ja niistä tiedottamiseen sekä kompensaatiota lupatulojen vähenemisestä. Osakaskunnilla on tiedotusvastuu sopimuksiin perustuen. Maa- ja metsätalousministeriö on varannut sopimuskorvauksiin vuosittain noin 430 000 euroa.

Saimaannorpan suojelustrategian välitavoitteena on, että saimaannorpan talvikanta kasvaa 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä. Metsähallituksen kanta-arvio vuodelta 2016 on noin 380 yksilöä.

– Muun muassa pesäkinosten kolaaminen ja vedenkorkeuksien muutosten hillintä sekä kalastuksen ja saimaannorpan suojelun yhteensovittaminen tuottavat tulosta, joten nykykehityksellä välitavoite saavutetaan muutaman vuoden sisällä, Hentinen arvioi.

Konnuskosken kalastusluvat siirtyvät vappuna Metsähallitukselle

sunset-fishing-1453993768Orn

Savon ehkä suosituimman taimenkohteen eli Konnuskosken kalastuslupia voi vapusta alkaen hankkia Metsähallituksen Eräluvat-palvelusta. Muutoksen tarkoitus on vauhdittaa kalastuslupien myyntiä Leppävirran luonnonkauniilla apajalla.

”Uskomme Konnuskosken lupamyynnin kasvuun. Kohteessa on potentiaalia, ja Metsähallituksen Eräpalveluiden kautta kohde saavuttaa entistä laajemman tietoisuuden. Uskon, että tämä lisää myös kauniin Konnuksen kanava-alueen matkailua”, Alapihan osakaskunnan puheenjohtaja Pertti Ruotsalainen sanoo.

Jatkossa kalastajat voivat hankkia lupansa Eräluvat-verkkokaupasta, erälupien palvelunumerosta 020 69 2424 (arkisin klo 9-16) ja mobiilinumeroista, jotka ovat vuorokauden ympäri avoinna olevia automaattinumeroita. Kun kalastaja soittaa automaattiseen mobiilinumeroon, hän saa lupansa tekstiviestillä ja maksu veloitetaan puhelinlaskusta. Lisäksi lupia saa Neste Leppävirralta.

Konnuskoskelle (7591) voi hankkia kuuden tunnin, 12 tunnin, vuorokauden, viikon ja koko kauden lupia. Kalastus on sallittua keinotekoisilla vieheillä ja yhdellä vavalla kerrallaan. Soutu-uistelussa voi käyttää kahta vapaa. Kalastajien toivotaan käyttävän väkäsettömiä koukkuja.

Konnuskoski on niin sanottu yhteislupa-alue eli siinä on sekä yksityisten että valtion vesialueita. Järvitaimenen lisäksi koskessa elää luontaisesti haukea, ahventa, kuhaa ja harjusta. Konnuksen kautta kulkee väylä Saimaalta Kallavedelle, joten Konnuskosken läheisyyteen pääsee myös veneellä kauempaakin.

Nyt keväällä kalastajien tulee muistaa uuden kalastuslain mukanaan tuoma harjuksen kuturauhoitus huhti-toukokuussa.

Luonnonkutu onnistui Pirttikoskessa
Tulevana kesänä Konnuskoskella hoidetaan kalavesiä muun muassa rakentamalla kutusoraikkoja ja istuttamalla taimenten poikasia yläpuoliseen Konnusveteen. Kutupesiä päätettiin kunnostaa, kun ELY-keskus löysi Pirttikoskesta rasvaevällisiä, luonnonkudusta syntyneitä poikasia syksyllä 2016. Sen jälkeen asiantuntijat tutkivat kosken uudelleen ja löysivät muutaman kutupesän.

Lue lisää eräluvista www.eraluvat.fi!

Lupahinnat  ja kiintiöt
• 6 tuntia: 15 euroa, 1 lohikala
• 12 tuntia: 20 euroa, 2 lohikalaa
• 1 vrk: 25 euroa, 3 lohikalaa
• 1 viikko: 80 euroa, 2 lohikalaa vuorokaudessa
• Kausilupa: 180 euroa, 2 lohikalaa vuorokaudessa

Dramaattinen korotus Tenon kalastuslupiin – nuorilla korotus lähes 10 000 prosenttia

lohipoikateno

Kalastus opitaan nuorena. Uusi Tenon lupahinnoittelu romahduttaisi nuorten sekä perheiden kalastusmahdollisuudet tai tekisi siitä kohtuuttoman kallista. Kuva: Janne Rautanen, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.

Euroopan suurimman lohijoen, Tenon osalta on käyty tänä keväänä uudet rajajokisopimusneuvottelut Norjan ja Suomen välillä. Uusi sopimus hyväksyttiin maaliskuussa. Sopimuksen uudistuttua muutetaan myös kalastuslupien hinnoittelu. Maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnos lupahinnoista järkytti lohenkalastajia.

Vuoteen 2016 päättynyt lupakäytäntö Tenolla kannusti alle 18-vuotiaita sekä perheitä kalastusharrastukseen. Nuorten lupa maksoi vain 5 euroa/viikko ja niin sanottu ”puolison lupa” 5 euroa/vuorokausi, kun talouteen oli hankittu yksi täysihintainen lupa. Rantalupa maksoi 25 euroa/vuorokausi ja soutukalastuslupa 40 euroa/vuorokausi. Normaali turistien kalastusvierailu Tenolla kestää viikosta kahteen. Viikon aikana on kalastettu muutama lupavuorokausi. Esimerkiksi nelihenkisen perheen, johon kuuluu vanhemmat ja kaksi alle 18-vuotiasta lasta, neljän vuorokauden kalastusluvat rantakalastuksessa ovat maksaneet 130 euroa ja soutukalastuksessa 190 euroa.

Lapset ja kalastavat perheet on unohdettu täysin

Vuoden 2017 kalastuskaudella lupahinnat nostaisivat asetusluonnoksen mukaan kalastusmaksuja kaikkien kalastajien osalta merkittävästi. Uudistuksessa ministeriö on ottanut huomioon lähinnä paikallisten osakaskuntien lupahintatoiveet ja muut kalastajat on unohdettu. Uudet rantakalastusluvat maksavat esityksen mukaan 35-60 euroa/vuorokausi riippuen kalastusalueesta ja ajankohdasta. Venekalastuslupien hinnat vaihtelevat 50-80 euroa/vuorokausi välillä.

Asetuksen mukaisilla lupahinnoilla nelihenkisen perheen neljän päivän kalastus tulisi maksamaan rannalta 560-960 euroa ja soutukalastuksessa 800-1280 euroa. Laskennallisesti suurin lupahinnan nosto on nuorelle, joka kalastaa soutamalla kuusi päivää viikossa kalleimpaan aikaan. Lupahinnan kallistuminen olisi 9500 prosenttia.

Nuorten kalastusharrastuksen tukeminen edullisemmilla tai maksuttomilla kalastusluvilla on yhteiskunnallisesti tärkeää ja myös puoliso- tai perheluvat kuuluvat sivistyneen kalastuskohteen lupavalikoimaan. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää nuoriso- ja puolisolupien pitämistä Tenojoen lupatarjonnassa aiempia kalastuskausia vastaavin hinnoin ja kaikkiin lupiin hintojen kohtuullistamista.

Kuhmon Pajakkakoski valittiin vuoden lähikalastuskohteeksi

pajakka3-c

Kuva: Antti Vanninen

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on valinnut vuoden lähikalastuskohteeksi Kuhmon Pajakkakosken. Vuoden lähikalastuskohde valitaan osana järjestön Lähelle kalaan –hanketta, jonka tavoitteena on kehittää ja tehdä tunnetuksi Suomen kaupunkien lähikalastuskohteita. Valinnassa otetaan huomioon muun muassa kalastuspaikan sijainti, kalan saamisen todennäköisyys, saavutettavuus, lasten ja liikuntaesteisten kalastusmahdollisuus sekä lupien ja tiedon saatavuus.

Kuhmon Pajakkakoski täyttää erinomaisesti vuoden lähikalastuskohteen kriteerit. Se sijaitsee aivan Kuhmon keskustan välittömässä läheisyydessä. Vaikka ympäristö on lähes urbaani, vaikuttaa koski lähes erämaiselta. Kosken rannoilla on myös monipuolinen kasvillisuus.
Pajakkakoskelle pääse helposti paitsi kävellen ja polkupyörällä, myös erilaisin ajoneuvoin. Autoille löytyy runsaasti ilmaista parkkitillaa kosken molemmilta rannoilta, sekä lisäksi läheisen kirjaston pysäköintialueelta. Kosken rannoilla on kalastajille ja muilla alueella liikkujille erinomaiset kulkuväylät ja pohjoisrannalla voi kulkea myös pyörätuolilla. Perheen pienimpien kanssa on helppo kalastaa alueelta löytyviltä kahdelta heittolaiturilta käsin.

pajakkakoski-kuhmo-fly-fishing

Kuva: Antti Vanninen

Pajakkoskella on panostettu kestävään kalastukseen ja kohteen kalastusjärjestelyt ovat järkevästi toteutettuja. Koskessa on monipuolinen kalasto, jota tuetaan vuosittaisilla taimenistutuksilla. Istutettujen taimenten lisäksi koskessa vierailee säännöllisesti myös luonnonkantaa olevia taimenia. Ne suositellaan aina vapautettavan, jos siiman päähän tarttuvat. Koskessa elää myös isokokoisia harjuksia ja säyneitä sekä ahventa, haukea ja jonkin verran kuhaa.

Kalastuslupia Pajakkakoskelle myyvät paikalliset urheiluliikkeet, Neste-huoltoasema, Hotelli Kainuu ja Ketolan Lomamökit. Myös mobiililupia on saatavilla. Lupamyynnistä on ohjeet kosken infotauluissa.

Vuoden lähikalastuskohde valittiin kuudennen kerran. Aikaisempina vuosina on palkittu Tampere (2012), Kajaanin Linnanvirta (2013), Oulujoen suisto (2014), Helsingin Vanhankaupunginkoski ja -suvantoalue (2015) sekä Kalajoki Ylivieskassa (2016).

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry: Kalastonhoitomaksun uudelleen esittäminen yli 65-vuotiaille on järjetöntä

fishing-reel

Kalatalouden Keskusliitto KKL on ajamassa vasta vuoden voimassa olleeseen, korjattuun kalastuslakiin muutoksia, joista yksi koskee kalastonhoitomaksun ulottamista myös yli 65-vuotiaisiin kansalaisiimme. He ovat olleet vapautettuja kalastusmaksuista vuodesta 1997 lähtien.

KKL:n mukaan uusi kalastuslaki romahdutti kalastusmaksukertymän ja arvioi vajeen johtuvan 65 vuotta täyttäneiden maksuvapautuksesta. Uudesta kalastonhoitomaksusta kertyi vuonna 2016 lähes kaksi miljoonaa euroa vähemmän kuin etukäteen arvioitiin.

  • Väite on käsittämätön ja esitetty arvio täysin vailla pohjaa. Miten vaje voi vuodessa johtua yli 65 vuotta täyttäneiden maksuvapautuksesta, kun he ovat olleet maksusta vapautettuja jo 20 vuotta, kysyy Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n toiminnanjohtaja Timo Kokko.

Kalatalouden Keskusliittoa on selvästi jäänyt kismittämään se, että yli 65-vuotiaiden maksuvapautus säilytettiin myös uudessa kalastuslaissa. Eläkkeensaajien Keskusliitto sekä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö vastustivat tuolloin muutosta jyrkästi ja järki lopulta voitti asiassa.

Kalastonhoitomaksun maksaneiden lukumäärä ja maksukertymä kääntyivät itse asiassa nousuun. Valtion talousarvioesityksen mukaisesta tavoitteesta sen sijaan jäätiin noin 18 prosenttia. Tavoitteista on jääty kertymään verrattuna myös aiempina vuosina, esim. 13 prosenttia vuonna 2015. Talousarviota laadittaessa myös tiedettiin vallan hyvin, että uudenkin kalastuslain mukaan yli 65-vuotiaat eivät ole maksuvelvollisia edelleenkään, niin kuin eivät ole olleet aiemminkaan.

  • Kalastonhoitomaksun ulottamisyritys taas yli 65-vuotiaisiin kansalaisiimme on herättänyt suurta huolta kalastusta harrastavien ikäihmisten keskuudessa. Se on täysin vastaan yleisesti hyväksyttyä ajatusta, että mielekäs harrastustoiminta ja arkiliikunta pitävät yllä ikäihmisten ruumiillista ja henkistä hyvinvointia. Ihmettelen suuresti Kalatalouden Keskusliiton motiiveja toimia tässä asiassa, päättää toiminnanjohtaja Kokko.

Kalastusharrastus ja sen edistäminen toimivat osaltaan myös suurena syrjäytymisen ehkäisijänä ikäihmisten keskuudessa eikä sille pidä asettaa esteitä uusien maksujen muodossa. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry vastustaa edelleen jyrkästi kalastonhoitomaksun ulottamista yli 65-vuotiaisiin.