Yhteystiedot: Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: kalastusuutiset@victoriamedia.fi

Maa- ja metsätalousvaliokunta tutustuu Pohjois-Lapissa Tenon kalastuksen sääntelyyn

iN9rqKW9_400x400

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.)

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta vierailee Inarissa ja Utsjoella 12.–13. kesäkuuta. Matkan päätarkoitus on tutustua Tenon kalastuksen sääntelyyn, jota Suomen ja Norjan välinen sopimus muutti viime vuonna.

“Lainsäätäjät haluavat tulla tutustumaan käytännön tasolla niihin vaikutuksiin, joita kalastussäännöllä on paikallisten ihmisten elämään”, kertoo valiokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.).

Kalastussäännön tavoitteena on turvata kutulohien nousu Tenon latvajokiin ja lohenkalastuksen jatkuvuus. Sääntö rajoittaa kalastusta Tenolla eri tavoin.

Valiokunta tapaa muun muassa Utsjoen kunnan, matkailuyrittäjien, osakaskuntien ja Tenon kiinteistöomistajien edustajia sekä vierailee Luonnonvarakeskuksen tutkimusasemalla, missä valiokunnalle kerrotaan lohikantojen tilasta ja esitellään lohen videoseurantaa. Valiokunta osallistuu myös Metsähallituksen, Saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen ja saamelaisalueen paliskuntien vuosineuvotteluun sekä tutustuu Siidaan, Saamelaismuseon ja Metsähallituksen luontokeskuksen näyttelyihin.

Matkalle ovat puheenjohtaja Kalmarin lisäksi ilmoittautuneet Markku Eestilä (kok.), Hanna Halmeenpää (vihr.), Reijo Hongisto (sin.), Susanna Koski (kok.) ja Jari Myllykoski (vas.).

Ilmainen kalastuspäivä toi lapsille suursaaliin

oiva-blomberg_kuva-anne-hyytiainen

Kuvassa Oiva Blombergin tyylinäyte Kuhmon Syväjärveltä (kuva: Anne Hyytiäinen)

Lapset nappasivat peräti 580 kiloa lohikaloja lauantain Vapapäivässä, joka oli kaikille alaikäisille tarkoitettu ilmainen kalastustapahtuma Metsähallituksen lohikalakohteilla. Päivän aikana Vapapäivä-kohteilla kävi kalassa 1240 lasta ja nuorta, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Myös saalismäärä, 480 lohikalaa (580 kg), oli kirkkaasti uusi ennätys.

Lasten ja nuorten lisääntynyt kalastusinnostus alkaa näkyä myös Vapapäivässä, joka järjestettiin nyt yhdeksättä kertaa lasten kesäloman alkamisen kunniaksi. Metsähallitus avasi Vapapäivää varten lapsille 36 arvokalakohdetta, joista 12 kohteella oli paikalla Suomen Vapaa-ajankalastajien järjestämät oppaat.

Lisäksi lapsille avattiin 24 kalastuskohdetta, joissa alaikäiset saivat kalastaa ilmaiseksi ilman oppaita. Näillä kohteilla myös mukana seurannut vanhempi tai huoltaja sai kalastaa päivän ajan ilmaiseksi.

Vapapäivän suosio ja saalismäärä ovat nousseet hiljalleen vuodesta toiseen. Viime kesänä tehtiin aiempi ennätys. Nyt sekä kalastajien että heidän saamiensa saaliskalojen lukumäärä nousi sadalla.

Kalansaantia edisti jälleen useilla kohteilla muutaman päivän rauhoitus sekä istutukset ennen lasten Vapapäivää.

Ikaalisissa
huikea saalis

Eniten kalastajia kävi lauantaina Hämeenlinnan Evolla: 180. Sievin Maasydänjärvellä tapahtumaan osallistui 124 kalastajaa ja Nurmeksen Peurajärvellä 123 kalastajaa. Peurajärvellä paikalla oli heti aamulla tapahtuman alkaessa yli sata lasta.

Tyytyväisiä oltiin myös Kuhmossa. ”Päivä oli puolipilvinen mutta lämminhenkinen”, paikalla ollut opas kuvaili tunnelmia.

Huikein saalis saatiin tänä vuonna Ikaalisissa Teerilammella: 70 alaikäistä kalastajaa nosti rannalle peräti 95 kirjolohta. ”Ennätysosanotto tänä vuonna ja upea tapahtuma”, iloitsi Janne Rautanen Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöstä Teerilammen Vapapäivän jälkeen.

Kävijämäärät ja saaliit, alaikäisten Vapapäivässä lauantaina 9.6.

Varsinais-Suomi

Salo, Matildanjärvi: 57 kalastajaa, 29 kirjolohta, 35 kiloa.

Etelä-Savo

Mikkeli, Mikkelin Valkea: 84 kalastajaa, 19 kirjolohta, 25 kiloa.

Lappi

Sodankylä, Ahvenlampi: 47 kalastajaa, 20 kirjolohta

Rovaniemi, Vikaköngäs: 109 kalastajaa, 21 kirjolohta (23 kiloa), 1 harjus,

Kainuu

Kuhmo, Syväjärvi: 117 kalastajaa, 10 kirjolohta (27 kiloa) ja yksi hauki. Suurimmat saaliit: Konsta Junttila 2996 g (2 kirjolohta), Juho Mikkonen 2081 g ja Eeva Kähkönen 1849 g.

Pohjois-Pohjanmaa

Sievi, Maasydänjärvi: 124 kalastajaa, 79 kiloa kirjolohta

Vaala, Manamansalo: 57 kalastajaa, 8 kirjolohta.

Kanta-Häme

Hämeenlinna/Evo, Niemisjärvet: 180 kalastajaa

Pirkanmaa

Ikaalinen, Teerilampi: 70 kalastajaa, 95 kirjolohta (107 kiloa). Yhteensä 56 lasta sai saalista. ”Ennätysosanotto tänä vuonna. Upea tapahtuma”, Janne Rautanen Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöstä kertoi.

Keski-Suomi

Kivijärvi, Heikinlampi: 105 kalastajaa, 101 kirjolohta. Suurin kala painoi 1560 grammaa.

Pohjois-Karjala

Lieksa, Änäkäinen: vahvistetut tiedot puuttuvat

Nurmes, Peurajärvi: 123 kalastajaa, 31 kiloa kirjolohta ja 5 kiloa haukea.

Muu Suomi

Omatoimikohteet: 120 kalastajaa

Lue lisää

www.facebook.com/vapapaivawww.eraluvat.fiwww.fisuun.fi,

Instagram: #vapapäivä @vapapaiva

Facebook: #vapapäivä, @vapapaiva

Vuoksen vesistöalueella elää monta uhanalaista kalalajia: Muistathan kalastusrajoitukset

rasvaevallinen

Kuva rasvaevällisestä taimenesta: Olli Saari, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.

Kalastuslaki ja -asetus tukee uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä. Vuoksen vesistöalueella kalalajeista järvilohi, järvitaimen ja nieriä on määritetty uhanalaisiksi kalalajeiksi. Harjus on silmälläpidettävä laji,  jonka kannat ovat taantuneet. Kaikille em. lajeille on asetettu alamittoja ja rauhoitusaikoja, jotka on syytä ottaa huomioon ennen kalareissulle lähtöä. Viime vuodesta alkaen yksivuotiaat ja sitä vanhemmat taimen- ja järvilohi-istukkaat on rasvaeväleikattu. Tämän avulla kalastaja voi erottaa luonnossa syntyneet ja istutetut yksilöt toisistaan ja siten valikoida talteen otettavan saaliinsa eväleikatuista, istutetuista yksilöistä.

Järvilohi
Äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun järvilohen rasvaevälliset yksilöt on kokonaan rauhoitettu ja ne tulee poikkeuksetta vapauttaa takaisin vesistöön. Vapauttamisvelvollisuus koskee myös rasvaeväleikattua järvilohta Vuoksen vesistöalueen keskeisellä vaellus- ja syönnösalueella 1.6.–31.8. sekä kaikkien vesistöalueiden joissa ja puroissa 1.8.–30.11. Rasvaeväleikatun järvilohen alamitta on asetuksen mukaan 60 senttimetriä. Saaliskiintiö Vuoksen vesistöalueella on yksi rasvaeväleikattu järvilohi vuorokaudessa kalastajaa kohti.

Taimen
Taimen on määritetty erittäin uhanalaiseksi. Rasvaevällinen taimen on rauhoitettu kokonaan sisävesissä leveyspiirin 64°00′N eteläpuolella. Rauhoitus ei koske kuitenkaan taimenta, joka on pyydetty sellaisesta purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä. Tällöin saaliiksi otettavan taimenen pituus voi olla enintään 45 senttimetriä. Rasvaeväleikatun taimenen alamitta on asetuksen mukaan 50 senttimetriä. Taimen on rauhoitettu joessa ja purossa ajalla 1.9.-30.11.

Nieriä
Äärimmäisen uhanalainen nieriä on kokonaan rauhoitettu Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella sekä muualla Vuoksen vesistössä ajalla 1.9.-30.11. Nieriän alamitta on asetuksen mukaan 60 senttimetriä Vuoksen vesistössä.

Harjus
Silmälläpidettäväksi määritetty harjus on rauhoitettu 67°00′N eteläpuolisissa sisävesissä kaikelta kalastukselta 1.4.-31.5. Harjuksen alamitta on asetuksen mukaan 35 senttimetriä leveyspiirin 67°00′N eteläpuolella.

Rauhoitusajat ja -alueet löytyvät osoitteesta https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalastus/lait-ja-luvat/kalojen-pyyntirajoitukset/.

Lauantaina kalastetaan: Lasten ja nuorten Vapapäivää vietetään 36 kalastuskohteella

kuva1.kalastusvalineettutuksi_matildanjarvi2017_kuvaaja_lauraticklen_metsahallitus

Kalastusvälineet tutuksi Matildanjärvellä 2017. Matildanjärvi Teijon kansallispuistossa on yksi Vapapäivä-kohteista myös tänä vuonna. Kuvaaja: Laura Ticklén / Metsähallitus.

Ensi lauantaina juhlistetaan koululaisten kesälomaa ympäri Suomen, kun Metsähallitus ja Suomen Vapaa-ajankalastajat kutsuvat kaikki alle 18-vuotiaat päiväksi lohikaloja narraamaan. Vapapäivää, eli lasten ja nuorten ilmaista kalastuspäivää, vietetään lauantaina 9.6.2018 yhteensä 36 arvokalakohteella eri puolilla Suomea.

Vapapäivää vietetään tänä vuonna 12 opastetulla kohteella ja 24 omatoimikohteella. Eteläisin opastettu kohde löytyy Salosta, pohjoisin Sodankylästä. Vuodesta 2010 alkaen järjestetyn tapahtuman suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Viime vuonna mukana oli ennätykselliset 1124 lasta ja nuorta, ja saaliikseen he saivat yhteensä huimat 390 lohikalaa.

Vapapäivän opastetut kohteet ovat avoinna kello 10-15, jolloin kalastaminen on ilmaista kaikille alle 18-vuotiaille. Paikan päällä neuvoja, vinkkejä ja käytännön opastusta tarjoavat Suomen Vapaa-ajankalastajien oppaat. Ensimmäiset tulijat nappaavat itselleen Vapapäivä-lahjan: Kuusamon Uistimen upean vieheen. Päivän aikana kohteilla järjestetään myös leikkimielinen kalastuskisa, jonka palkinnot jaetaan tapahtuman päätteeksi klo 15.

”Vapapäivän tavoitteena on tehdä kalastukseen tutustuminen mahdollisimman helpoksi, kun mukana on kokenut opas neuvomassa ja ohjaamassa. Nuoret ovat innokkaita kalastajia, ja esimerkiksi kalastavien tyttöjen ja nuorten naisten määrä on viime vuosina kasvanut”, ylitarkastaja Mika Laakkonen Metsähallituksesta kertoo.

Vapapäivän kohteet ovat Metsähallituksen vapakalastuskohteita. Opastetut kohteet on rauhoitettu muulta kalastukselta muutaman päivän ajaksi, tavallisimmin 7.-9.6. Lupamyynti avautuu jälleen tapahtumien päättyessä 9.6. klo 15.

Omatoimikohteilla voi kalastaa ilmaiseksi koko päivän, kunhan ilmoittautuu etukäteen joko sähköpostitse osoitteeseen vapapaiva(a)metsa.fi tai tekstiviestillä numeroon 040 589 7559. Näillä kohteilla myös alle 18-vuotiaan mukana oleva huoltaja voi kalastaa ilmaiseksi. Henkilökohtainen saaliskiintiö on lapsille ja nuorille kaksi kalaa, huoltajille yksi kala. Omatoimikohteilla ei ole opasta eikä erillistä järjestettyä ohjelmaa.

kuva2.fin_vapapaiva2018_logo_nelio

Vapapäivää ja tunnelmia eri kohteilta voi seurata somessa:
Facebook-tapahtuma: Vapapäivä 2018
Instagram: @vapapaiva, #vapapäivä

Lisätietoa:

www.eraluvat.fi/vapapaiva
www.fisuun.fi/vapapaiva

Avomereltä saatiin runsaasti silakkaa ja kilohailia – rannikolta niukasti saalista

Tilastot_kaupallinen_kalastus_merella_2018suomi_v2

Merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaalis oli 155 miljoonaa kiloa vuonna 2017. Saalis koostui pääosin silakasta ja kilohailista, joita molempia kalastettiin pääasiassa troolilla avomereltä. Valtaosa kalastajista kalasti rannikolla rysillä ja verkoilla. Heidän saaliinsa jäi myös viime vuonna poikkeuksellisen pieneksi.

Merialueen kaupallisen kalastuksen saaliista julkaistiin ennakkoarvio vuoden alussa, nyt julkaistavat tiedot ovat lopulliset.

– Kalastajat saivat saaliistaan 36 miljoonaa euroa vuonna 2017. Arvoltaan tärkein laji oli silakka, 25,4 miljoonaa euroa, seuraavina kilohaili, 2,9 miljoonaa euroa, siika, 1,9 miljoonaa euroa, ahven, 1,3 miljoonaa euroa, kuha 1,2 miljoonaa euroa ja lohi, 0,9 miljoonaa euroa, kertoo yliaktuaari Pirkko Söderkultalahti Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Silakkaa ja kilohailia troolilla avomereltä

Silakkaa kalastettiin viime vuonna 134 miljoonaa kiloa ja kilohailia 16 miljoonaa kiloa. Silakkaa pyydettiin eniten Selkämereltä, kilohailia lounaisilta merialueilta. Silakan ja kilohailin kalastus oli hyvin keskittynyttä ja kymmenen eniten kalastanutta troolaria kalasti puolet saaliista. Viidennes saaliista, eli 26 miljoonaa kiloa, purettiin Ruotsin, Tanskan, Viron ja Puolan satamiin. Sekä kotimaahan että ulkomaille puretusta silakka- ja kilohailisaaliista valtaosa käytettiin rehuna.

– Eteläiseltä Itämereltä kalastetun turskan saalis jäi jo viidentenä vuotena peräkkäin pieneksi, 191 000 kiloon, Söderkultalahti jatkaa.

Silakka, kilohaili, turska ja lohi ovat kiintiöityjä kalalajeja, eli niiden saalismäärää säädellään vuosittaisilla maa- ja kalastusaluekohtaisilla saaliskiintiöillä. Silakka- ja kilohailikannat ovat viime vuosina olleet vahvoja ja sen myötä saaliskiintiöt poikkeuksellisen suuria.

Pohjanlahden lohikannat ovat vahvistuneet viime vuosina, mutta muun muassa pienen kalastuskiintiön takia saaliit ovat olleet historiallisen pieniä.

Itämeren turska sen sijaan on voinut huonosti, sen kiintiöitä on pienennetty ja saaliit ovat jääneet selvästi kiintiöitä pienemmiksi.

Siikaa, kuhaa, ahventa ja lohta rysillä ja verkoilla rannikolta

Valtaosa kaupallisista kalastajista kalasti rannikkoalueella verkoilla tai rysillä.

– Taloudellisesti merkittävimmät saalislajit olivat siika, 0,4 miljoonaa kiloa, ahven, 0,6 miljoonaa kiloa, kuha, 0,2 miljoonaa kiloa, lohi, 0,2 miljoonaa kiloa ja muikku, 0,3 miljoonaa kiloa, Söderkultalahti toteaa.

Siikaa, lohta ja taimenta saatiin saaliiksi vähemmän kuin koskaan vuonna 1980 alkaneella tilastointijaksolla. Kuha-, ahven- ja haukisaalis oli yhtä pieni 20–30 vuotta sitten. Myös monien niin sanottujen vähempiarvoisten lajien, kuten lahnan, särjen ja säyneen, saaliit pienenivät. Poikkeuksena olivat muikku ja kuore, joiden saaliit kasvoivat. Rannikkokalastajien saaliiseen vaikuttivat ainakin sääolosuhteet sekä hylkeiden ja merimetsojen häirintä.

Aktiivisten kalastajien määrä väheni

Kaupallinen kalastus merellä -tilasto perustuu Varsinais-Suomen ely-keskuksen ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen keräämiin rekisteritietoihin. Kaikki kalaa myyntitarkoituksessa kalastavat kuuluvat kaupallisten kalastajien rekisteriin ja raportoivat saaliinsa kalastusaluksen koosta ja saalislajista riippuen joko pyyntikerta- tai kuukausikohtaisesti. Myös merialueella kaupallisessa kalastuksessa käytettävät alukset on rekisteröitävä. Vuonna 2017 rekisterissä oli 2 491 kaupallista kalastajaa ja 3 217 kalastusalusta. Sekä rekisteröityneiden kaupallisten kalastajien että alusten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta uuden kalastuslain vaatimusten myötä. Kalaa myyntiin kalastavien määrä sen sijaan pieneni: saalista ilmoitti vajaat 1 300 kalastajaa eli reilut sata kalastajaa vähemmän kuin vuonna 2016.

Saimaannorppa: Kalastusrajoitukset leviävät Puruvedelle ja laajenevat Paasselällä

2018-05-23 12_13_58-paasselka.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial) 2018-05-23 12_14_37-puruvesi.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Uusille alueille levinneen saimaannorpan suojelemiseksi ELY-keskukset ja osakaskunnat solmivat vapaaehtoisia sopimuksia, joilla kalastusrajoitusaluetta yhtenäistetään. Rajoitukset norpan suojelemiseksi leviävät Etelä-Savossa Puruvedelle ja laajenevat Paasselän eteläosissa, joissa todettiin keväällä saimaannorpan pesinnät. Metsähallitus rajoittaa kalastusta yleisvesillä ja valtion omistamilla vesialueilla.

Puruvedellä kalastusrajoitusaluetta tulee olemaan noin 4 000 hehtaaria, josta osakaskuntien sopimusaluetta on 1 800 hehtaaria ja Metsähallituksen hallinnoimia alueita noin 2 200 hehtaaria. Paasselän eteläosassa tulee kalastusrajoituksen piiriin noin 1 100 hehtaaria yleisvesiä.

Puruvedellä kalastusrajoitusalue kattaa noin puolet Harvanselän yleisvedestä, Iso Lehtosaari–Koivuluoto-linjan eteläpuoleiset alueet. Vastaavat kalastusrajoitukset ovat voimassa sopimuksen tehneiden osakaskuntien alueella, joille maksetaan sopimuskorvausta vuosittain 1,7 euroa hehtaarilta.

Saimaalle syntyi tänä keväänä 86 kuuttia, joista kaksi syntyi kalastusrajoitusalueen ulkopuolelle. Puruvedelle syntyi ensimmäinen kuutti vuosikymmeniin, ja myös Paasselällä syntyi kuutti kalastusrajoitusalueen ulkopuolella.

Kalastusrajoitukset perustuvat Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja osakaskuntien välisiin sopimuksiin sekä valtioneuvoston asetukseen niillä alueilla, joilla ei ole sopimusta. Puruvesi ja Paasselän eteläosa ei ole valtioneuvoston asetusaluetta, joten siellä suojelutavoitteeseen pyritään osakaskuntien vapaaehtoisilla sopimuksilla ja valtion vesialueilla Metsähallituksen päätöksillä.

Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja osakaskuntien välisiä vapaaehtoisia sopimuksia ei saatu aikaiseksi Paasselän eteläosassa osakaskunnan toimimattomuuden vuoksi. Pohjois-Savon ELY-keskus selvittää Puruveden ja Paasselän toimimattomien osakaskuntien osakkaat ja kutsuu omistajia neuvotteluihin. Tavoitteena on samalla edistää osakaskuntien järjestäytymistä, jotta lupamyyntiä, tiedotusta ja kalataloutta voidaan kehittää.

Puruveden ja Paasselän eteläosan kalastusrajoitusten sopimusmenettely perustuu vapaaehtoisuuteen, mutta sopimusalueen kattavuus edistää vapaaehtoisuuteen perustuvaa kalastuksen ja suojelun yhteensovittamista tulevaisuudessa.

Metsähallitus asettaa kalastusrajoituksia kuutin pesäpaikan ympärille

Yleisvesillä ja valtion omistamilla vesialueilla kalastusrajoituksista päätöksen tekee Metsähallitus. Metsähallitus asettaa saimaannorpan suojelemiseksi uusia kalastusrajoituksia Puruvedelle ja Paasselälle kuutin pesäpaikan ympärille noin 5 kilometrin etäisyydelle. Puruvedellä rajoitukset koskevat noin 2 200 hehtaaria valtion hallinnoimaa aluetta ja Paasselän eteläosassa noin 1 100 hehtaaria aluetta.

Metsähallituksen alueilla kalastusrajoitukset tulevat voimaan 1.6.2018, jolloin sekä kaupallisen kalastuksen että vapaa-ajankalastuksen lupaehdot muuttuvat kattamaan uudet rajoitukset. Metsähallitus tiedottaa muutoksista jo kalastuslupia ostaneille. Lupamyynti on keskeytetty 31.5 saakka, lisätietoja kalastusmääräyksistä ja lupamyynnistä: www.eraluvat.fi

– Puruvedellä uudet kalastusrajoitukset lisäävät erityisesti kaupallisen kalastuksen kustannuksia ja vähentävät saalista, joten rajoituksia kohdennetaan suojelun kannalta vain kaikista tärkeimpiin kohteisiin. Metsähallitus noudattaa Puruvedellä ja Paasselällä maa- ja metsätalousministeriön saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmän suosituksia eli kalastusrajoituksia laajennetaan uusille lisääntymisalueille pesäpaikan ympärille noin 5 kilometrin etäisyydelle ottaen huomioon myös osakaskuntien sopimusalueet ja asetusalue, kertoo eräsuunnittelija Eero Hartikainen Metsähallituksesta.

Puruvedellä suhtauduttiin kalastusrajoitussopimuksiin myönteisesti

Tieto kuutin syntymästä saatiin vasta huhtikuun lopussa. Kalastusrajoituksen asettaminen ja sopimuksen tekeminen edellytti osakaskuntien ylimääräisen kokouksen päätöstä. Puruveden kuutin pesäpaikan ympärille perustetaan melko kattava kalastusrajoitusalue, mutta alueelle jää myös sopimuksettomia alueita.

Etelä-Savon kalatalouskeskuksen avustuksella kolmen keskeisimmän osakaskunnan osalta saatiin ylimääräiset kokoukset nopeasti koolle ja tarvittavat päätökset aikaiseksi. Muiden osakaskuntien osalta sopimusten tekeminen ei onnistu tämän vuoden osalta, sillä osakaskunnat eivät toimi aktiivisesti, eikä tarvittavia kokouspäätöksiä sopimusten tekemiseksi saatu aikaan.

– Puruvedellä kuutin pesäpaikan ympärillä (5 km) on yli 20 omistusyksikköä, joista vain muutama suurempi osakaskunta toimii aktiivisesti. Kolme keskeisintä osakaskuntaa suhtautui asiaan myönteisesti ja sopimukset saatiin kuntoon, kertoo kalatalousasiantuntija Seppo Reponen, Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.

KOTKAN KALAMARATONIN VOITTO 25 KALALAJILLA

ameiurus_nebulosus.bon

Miikkimonni

Kotkan Kalamaratonin voitto saatiin tänä vuonna 25 kalalajilla. Kisakalojen joukkoon mahtui myös SE-painoinen piikkimonni.

Kotkan Kalamaraton meni jännittäväksi kilpailuksi viimeisille minuuteille saakka. Voitosta kilvoitteli kolme joukkuetta liki tasoissa. Voittajaksi julistettiin lopulta joukkue Kalavale 25 lajilla. Samaan tulokseen ylsi kaksi edellistä maratonia Kotkassa voittanut Species Fishing Team, mutta se jäi toiseksi ässäsäännön perusteella. Joukkue Sorvan Kyttäys jäi pronssille 24 lajilla.

“Kaikki lajit olivat ruutanaa lukuun ottamatta tiukassa tänä vuonna”, voittajajoukkueen kapteeni Tuomas Ovaska kommentoi ykkössijaa.

Kisassa saatiin kaikkiin kolme ässää, siis lajia, jonka vain yksi joukkue onnistui pyydystämään. Näitä olivat kuore (Kalavale), hopearuutana (Team Saka) ja Paula Saarikosken (Heittokala Tarantella) Kymijoesta saama komea 3,5 kilon meritaimen. Tasatuloksissa ässällä on merkitystä, koska se ohittaa kymmenen lajin ilmoitusajan.

Vesa Sivonen (Team Saka) puolestaan pisti piikkimonnin SE-lukemat uusiksi vapavälinein pyydettyjen sarjassa. Hän sai 333 gramman piikkimonnin kotkalaisesta lammesta, ja se ylittää aiemman ennätyksen 29 grammalla. Ennätyskala pääsee polskimaan Maretariumin piikkimonnien seuraan.

Samoin Maretarium sai täydennystä rantanuoliaisesta. Tämä Kotkan seudun merenrantojen läheisyydessä tavattava harvinainen laji on saatu kisassa muutaman kerran ässänä, mutta nyt niitä saatiin peräti kolme. Yksi pääsi Maretariumiin, kaksi vapautettiin valokuvaamisen jälkeen. Kilpailujohtaja Sari Saukkosen mukaan näin monen rantanuoliaisen saaminen ei kerro välttämättä lajin runsastumisesta, vaan kilpailijoiden kasvaneista pyyntitaidoista.

Kilpailu päättyi sunnuntaina puolilta päivin. Kaikkiaan vuorokauden kestäneen Kalamaratonin kahlasi läpi viisitoista joukkuetta. Kotkan kilpailun järjestää Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura yhteistyössä Maretariumin kanssa. Ensi viikonvaihteessa on vuorossa Helsingin Kalamaraton. Kotkan kilpailun kokonaistulos saatuine kalalajeineen löytyy osoitteesta http://kalamaraton.skes.fi/kisaseuranta/.

Kärkitulokset:
1. Kalavale 25 lajia (ässä)
2. Species Fishing Team 25 lajia
3. Sorvan kyttäys 24 lajia
4. Team Saka 23 lajia (ässä, aikasääntö)
5. Heittokala Tarantella 23 lajia (ässä)
6. Kymin Naaraajat 23 lajia

Kalakummit ovat kalastusharrastuksen tukipilareita

kalakummitiedote_2018os_svk

Kolme nuorta kalastajaa lähdössä SVK:n järjestämälle kalareissulle. Taustalla tukea ja turvaa tarjoamassa kalakummi Peltsi ja kalastusopas Haukikoira. Kuva: Olli Saari, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK).

Madon laittaminen koukkuun, uistimen sitominen siimaan, saaliskalan perkaaminen ja niin edelleen. Tämä on lista monista kalastuksen perustaidoista, jotka eivät nykypäivänä ole enää itsestään selvyyksiä.  Monet lapset ja nuoret eivät pääse kokemaan kalastuksen riemua, koska kodeista ei enää löydy osaavia opastajia auttamaan harrastuksen alkumetreillä. Onneksi on kalakummeja, jotka siirtävät kalastuksen tietoja ja taitoja niitä kaipaaville.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) nuorisotyöhön on kuulunut 20 vuoden ajan kalakummien koulutus. Kummien järjestämät koulukäynnit, kerhot, leirit sekä erilaiset tapahtumat ovat keränneet satojatuhansia lapsia ja nuoria kokeilemaan kalastusta. Varhaisessa iässä saadut positiiviset kalastuskokemukset jäävät myös yleensä kytemään niin, että joko heti taikka vuosien päästä kiinnostus harrastusta kohtaan vahvistuu.

Kalakummit ovat tavallisia kalastuksenharrastajia, vähän niin kuin Peltsi

Kalakummit ovat kalastusharrastuksen aktiiveja, jotka välittävät tietojaan ja taitojaan uusille sukupolville. Vapaaehtoisuuteen perustuvan toiminnan suurin palkkio on lapsilta ja nuorilta saatava välitön palaute positiivisesta kalastuskokemuksesta. Yhteiset kalastuskokemukset toimivat samalla erinomaisina sillanrakentajia eri ikäryhmien välille.
Mahdollisuus välittää kalastuksen ilosanomaa saa myös kalastuksen monitoimimiehen Mikko Peltolantoimimaan kalakummin roolissa.
”Lapsen vilpitön ilo elämänsä ensimmäisestä kunnon kalasta on unohtumaton kokemus lapsen lisäksi myös itselle. Sen kokemuksen haluaa saada uudestaan ja uudestaan”, hehkuttaa Mikko ”Peltsi” Peltola ja kannustaa muitakin kalastajia toimimaan samoin.

Kummitoimintaan mukaan

Kalakummitoiminnan lisäksi on SVK:n nuorisotoiminnan paikallisiksi vetureiksi palkattu kalastusohjaajia. Kalastajan kokemuksella karaistuneista apukäsistä on silti paikoin pulaa. Esimerkiksi koulut hyödyntävät uudistetun opetussuunnitelman kannustamana kalastusta aktiivisesti osana perusopetusta.

SVK järjestää toukokuussa useita kalakummikoulutuksia, jotka ovat ilmaisia ja kaikille avoimia. Koulutukseen osallistuminen ei velvoita toimimaan kalakummina. Tarkemmat tiedot koulutuksista ja niihin ilmoittautumisesta osoitteesta www.vapaa-ajankalastaja.fi/kummikoulutukset.

Kalastusvälineiden puhtaudesta huolehdittava tarkasti IHN-virustaudin esiintymisalueilla

fishing-at-sea

Kalastuskausi alkaa nyt kevään edetessä. Siianonkijat ja muut kalastajat alkavat liikkua kalastuspaikoilla yhä enemmän. Viime marraskuussa Suomessa todettiin ensi kertaa kalanviljelylaitoksen kirjolohissa IHN-tautitartunta. Taudin esiintymisalueilla kalastajien on erittäin tärkeää ottaa huomioon Eviran ohjeet kalastusvälineiden käsittelystä.

IHN on tarttuva vertamuodostavan kudoksen kuolio, joka on lohikalojen virustauti. Virus voi myös tarttua muihin kalalajeihin, esimerkiksi särkikaloihin. Ihmiselle tai muille tasalämpöisille eläimille tauti ei aiheuta terveysvaaraa. IHN aiheuttaa kuolleisuutta yleensä alle kahden kuukauden ikäisillä kaloilla. Tauti leviää sairaiden kalojen, oireettomien kantajien ja ympäristön välityksellä. IHN-taudista voi lukea tarkemmin Eviran sivuilta https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/kalat-ja-ravut/ihn/.

IHN-tautia saattaa esiintyä luonnonkaloissa erityisesti Vatungin edustan merialueella sekä Kymijoen vesistöalueella sijaitsevilla Nilakan ja Virmasveden alueilla, Kaavin ja Juukan kunnissa sijaitsevalla Saarijärven vesialueella sekä Nurmeksessa Pielisen pohjoisosassa.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja Kalatalouden Keskusliitto muistuttavat, että taudin leviämisen ehkäisemiseksi edellä mainituilla alueilla kalastajien tulee käsitellä kaloihin kosketuksissa olleet kalastusvälineet ja kalusto kuivaamalla, kuumalla tai desinfioimalla. Välineet tulee ennen toimenpiteitä puhdistaa mekaanisesti, niin ettei niissä ole näkyvissä kalan tai syötin jäänteitä tai likaa. Tarkemmat ohjeet kalastusvälineiden ja kaluston käsittelystä saa Eviran sivuilta https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/kalat-ja-ravut/ihn/ohjeita-kalastajille/. Sivustolla on tulostettavat ohjeet, joita pyydetään toimittamaan luvanmyyntipisteisiin alueilla, joilla IHN-tautia esiintyy.

Kuolleita kaloja tai niiden perkeitä ei saa jättää jäälle tai rannalle, vaan ne tulee hävittää asianmukaisesti biojätteen tai sekajätteen mukana, kalat voidaan myös haudata maahan.

 

Harjuksen kevätrauhoitus alkaa 1. huhtikuuta

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuva: Petter Nissén, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.

Uusittu kalastusasetus kieltää kaiken harjuksen kalastuksen sisävesissä 1.4. – 31.5. lähes koko maassa. Sisävesissä leveyspiirin 67 pohjoispuolella harjusta saa kalastaa edelleen myös keväällä. Meressä harjus on rauhoitettu ympäri vuoden.

Muista kotoisista lohikaloistamme poiketen harjuksen kutuaika ajoittuu kevääseen. Uusitun kalastusasetuksen mukainen kevätrauhoitus eteläisillä sisävesillä pyrkii turvaamaan lisääntymisrauhan paikoin heikoille harjuskannoille. Lajia tavataan virtavesien lisäksi useissa järvissä sekä meressä Pohjanlahdella. Merikutuinen harjus on äärimmäisen uhanalainen ja siten rauhoitettu kalastukselta ympäri vuoden.

Harjus on helppo tunnistaa purjemaisesta selkäevästä, jollaista ei ole muilla kotoisilla lohikaloilla. Yleisväritykseltään hopeisella ja tummaselkäisellä harjuksella on lisäksi lohikaloille tyypillinen rasvaevä, joka sijaitsee selkäevän ja pyrstön välillä.

Pyyntimittojen vastainen tai rauhoitusaikana saaliiksi saatu harjus tulee kalastuslain mukaan aina laskea takaisin veteen. Harjuksen pyyntimitta on leveyspiirin 67 pohjoispuolella 30 ja eteläpuolella 35 senttiä. Kalan käsittelyyn on syytä kiinnittää erityistä huomiota sitä vapautettaessa. Vapautettava kala tulee pyrkiä irrottamaan pyydyksestä nopeasti ja kalan puristamista on vältettävä. Kalaan tulisi aina koskea märin käsin, jotta suojaavaa limakerrosta ei vaurioiteta. Seikkaperäiset ohjeet kalan vapauttamiseen löytyvät Koolla on väliä -hankkeen nettisivuilta osoitteesta www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/kalan-vapauttaminen/