Yhteystiedot: Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: kalastusuutiset@victoriamedia.fi

Rannikkokalastajille niukka saalis viime vuonna

Tilastot_kaupallinen_kalastus_merella_2018suomi_v2

Tilastot_kaupallinen kalastus merellä

Merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaalis oli ennakkoarvion mukaan 154 miljoonaa kiloa vuonna 2017. Saalis koostui pääosin silakasta ja kilohailista, joiden saalis pysyi suurena. Rannikolla pyyntiä vaikeuttivat sääolot ja hylkeet, ja saaliit jäivät poikkeuksellisen pieneksi.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkoarvion mukaan silakkaa kalastettiin viime vuonna 134 miljoonaa kiloa ja kilohailia 16 miljoonaa kiloa. Näiden lajien kokonaissaalis pysyi edellisen vuoden tasolla, mutta kasvoi eteläisellä Itämerellä ja Suomenlahdella sekä pieneni Selkämerellä. Viidennes silakka- ja kilohailisaaliista purettiin Suomen ulkopuolelle.

Silakka- ja kilohailisaalis edelleen suuri

Sekä ulkomaille että kotimaahan puretusta silakka- ja kilohailisaaliista valtaosa käytettiin rehuna. Eteläiseltä Itämereltä kalastetun turskan saalis jäi jälleen pieneksi, alle 190 000 kiloon.

– Yhdessä nämä pääosin troolilla avomereltä kalastettavat lajit kattoivat 98 prosenttia kaikkien lajien kokonaissaaliista, kertoo yliaktuaari Pirkko Söderkultalahti Lukesta.

Silakka, kilohaili, turska ja lohi ovat kiintiöityjä kalalajeja, eli niiden saalismäärää säädellään vuosittaisilla maa- ja kalastusaluekohtaisilla saaliskiintiöillä. Silakkakanta on viime vuosina ollut vahva ja sen myötä saaliskiintiöt suuria. Suuresta saaliista huolimatta osa silakkakiintiöstä jäi hyödyntämättä, mutta kilohailikiintiö kalastettiin täyteen. Myös turska- ja lohisaaliit jäivät pienemmiksi kuin kiintiöt.

kaupallisen-kalastuksen-saalis-merialueella-vuosina-1980-2017-vuoden-2017-tiedot-ennakkoarvioita.

Kaupallisen kalastuksen saalis merialueella vuosina 1980–2017, vuoden 2017 tiedot ennakkoarvioita.

Rannikkokalastajille niukasti saalista

Valtaosa ammattikalastajista kalasti rannikkoalueella verkoilla tai rysillä. Monien rannikolta kalastettavien lajien saalis pieneni merkittävästi vuoteen 2016 verrattuna. Lohta, taimenta, kuhaa, siikaa ja ahventa saatiin saaliiksi vähemmän kuin koskaan aikaisemmin vuodesta 1980 alkaneella tilastointijaksolla. Myös monien niin sanottujen vähempiarvoisten lajien, kuten lahnan, särjen ja säyneen, saaliit pienenivät. Poikkeuksena oli kuore, jonka saalis kasvoi.

– Heikkoja saaliita selittää kalastuksen väheneminen. Ainakin huonot säät ja hylkeiden aiheuttamat saalisvahingot haittasivat kalastusta, Söderkultalahti jatkaa.

Tiedot perustuvat Luken laatimaan ennakkoarvioon merialueen kaupallisen kalastuksen saaliista. Silakan, kilohailin ja turskan saaliit ovat ennakkoarviossa varsin luotettavia. Sen sijaan muiden lajien saalismäärät voivat vielä tarkentua jonkin verran lopullisessa tilastossa, joka valmistuu toukokuussa. Kaikki kaupalliset kalastajat ovat velvollisia ilmoittamaan saaliinsa aluksen koosta riippuen joko suoraan mereltä, 48 tunnin kuluessa saaliin purkamisesta tai kalastuskuukautta seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä. Isoimmissa aluksissa on satelliittiseurantalaitteisto, jonka avulla seurataan aluksen liikkeitä.

Hallitus esittää: Lohen kaupallisen kalastajan tehtävä ennakkoilmoitus saaliin tuonnista maihin

colorful-fishing-nets-1427802526P0d

Hallitus on antanut 25. tammikuuta 2018 eduskunnalle esityksen yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta. Esitetyllä lailla säädettäisiin merialueen lohen kaupallisille kalastajille velvollisuus tehdä ennakkoilmoitus kalastusmatkan päättymisen ajasta ja paikasta kalastuksen valvontaa harjoittaville viranomaisille.

Viime vuonna lohen merikalastuksessa otettiin käyttöön toimijakohtaiset kalastuskiintiöt ja pakollinen merkintä. Ennakkoilmoitus puolestaan antaa kalastuksenvalvojille mahdollisuuden valvoa paikan päällä, että merkintäpakkoa noudatetaan. Näillä toimilla valvotaan, ettei kalastaja ylitä hänelle myönnettyä toimijakohtaista kalastuskiintiötä.

Ennakkoilmoitusmenettely toteutetaan niin kalastajan kuin hallinnon kannalta mahdollisimman kevyellä, pitkälti automatisoidulla menettelyllä. Kalastaja voi tehdä ennakkoilmoituksen tietokoneella tai mobiilisovelluksella, eikä ilmoituksen vastaanottaminen vaadi viranomaistyötä. Puhelimitse tehtävien ilmoitusten määrän odotetaan jäävän vähäiseksi.

– Esityksellä toteutetaan lohi- ja meritaimenstrategiaa Itämeren lohikantojen hyödyntämisen kestävyyden varmistamiseksi, mikä on yksi Sipilän hallituksen luontopolitiikan kärkihankkeen toimenpiteitä. Lohen kaupallisen kalastuksen valvonta tehostuu ratkaisevasti, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Esityksellä pantaisiin myös täytäntöön Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan valvontaa koskeviin säädöksiin tehdyt muutokset. Lisäksi lakiin esitetään muita muutoksia, kuten valvontaviranomaisen velvoite ilmoittaa epäilys säädösten rikkomisesta mahdollisimman pian rikkomuksesta epäillylle toimijalle. Näin toimijat saavat tiedon rikkomuksista nopeasti, mikä auttaa välttämään vastaavia rikkomuksia jatkossa.

Laki tulisi voimaan 1. toukokuuta 2018.

Siian osuus Inarijärven kalasaaliissa kasvussa

2018-01-24 12_47_21-luke-luobio_85_2017.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Inarijärvestä saadun kalasaaliin määrä on pysynyt melko vakaana viimeiset kymmenen vuotta. Saaliin määrä on vaihdellut 150 tonnista 180 tonniin/vuosi. Siika on ylivoimaisesti tärkein saalislaji ja vuoden 2016 tilastossa se muodostaa jo yli puolet kokonaissaaliista.

Kotitarvekalastajat saivat kokonaissaaliista 50 ja kaupalliset kalastajat 30 prosenttia.

Saaliin jakautuminen kalalajeittain

  • Siikasaalis kasvoi edellisvuodesta lähes kymmenellä tonnilla.
  • Punalihaisten petokalojen yhteissaalis oli noin 27 tonnia, josta
    • taimenta oli 20 tonnia,
    • nieriää neljä tonnia ja
    • harmaanieriää kaksi tonnia.
  • Muikkusaalis jäi puoleen vuosien 2010–2013 saalistasosta ja oli noin 13 tonnia.
  • Kokonaissaaliista 74 prosenttia saatiin verkoilla.

Inarijärveen on syntynyt 2000-luvulla useita hyviä muikkuvuosiluokkia. Talvinuottaseurannan perusteella muikkuvuosiluokka 2016 jäi kuitenkin heikoksi. Vuosiluokasta 2017 saadaan suuntaa-antava arvio vuoden 2018 alkupuolella.

Loisia melko runsaasti taimenissa

Taimenissa ja nieriöissä on edelleen kohtalaisesti tai runsaasti lokkilapamadon ja/tai sukeltajasorsien lapamadon (Diphyllobothrium-suvun) loisrakkuloita. Harmaanieriöissä loisia oli huomattavasti vähemmän kuin nieriöissä ja taimenissa.

Viime vuonna siikanäytteistä alettiin seurata systemaattisesti toisen heisimatolajin, haukimadon (Trianephorus crassus) esiintymistä. Eniten haukimatoa esiintyy riikasiioissa, ja loispitoisuus kasvaa järven pohjoisimpia kohti.

Istutettujen kalojen osuudet saaliissa

Istutettujen pohjasiikojen osuus saaliista on laskenut 30–40 %:n tasolta 10–15 % tasolle nuorimmissa vuosiluokissa.

  • Istutettujen taimenten osuus on selvästi yli 50 %, nuorissa ikäryhmissä jopa 80 %.
  • Istutettuja nieriöiden osuus saaliista on 20-50 prosenttia.
  • Harmaanieriäsaalis on kokonaan istukkaita.

Tarkemmat saalistiedot löytyvät Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2016 –raportista.

Kalan vapauttaminen on osa kalastusharrastusta

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Suurten petokalojen vapauttaminen on tärkeää, sillä ne estävät särkikalojen liiallista runsastumista. Suuret kalat ovat myös kiinnostavia kalastuskohteita, joiden perässä kalastuksenharrastajat ovat valmiita matkustamaan satojen kilometrien päähän.Kuva: Juha Ojaharju, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.

Ajat ja tavat muuttuvat, myös vapaa-ajankalastuksessa. Ruoan hankkiminen ei enää välttämättä ole suurin syy, kun lähdetään kalastamaan. Tilalle ovat tulleet kalastuksen tuoma ilo, rentoutuminen ja luontokokemukset. Yhä useampi vapauttaa ainakin osan saamistaan saaliskaloista. Kalojen vapauttaminen auttaa pitämään luonnonvaraiset kalakannat kunnossa.

Suomessa on noin 1,5 miljoona kalastuksen harrastajaa. Vapakalastuksen suhteellinen suosio on jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2016 heitto- ja vetouistelun osuus saaliista oli yhteensä 26 prosenttia. Verkoilla saatiin saaliista enää alle 40 prosenttia, kun vielä vuonna 2000 verkkosaaliin osuus oli yli puolet. Vapaa-ajankalastajista yhä suurempi osa vapauttaa osan, tai toisinaan jopa kaikki saamansa saaliskalat. Kalojen vapauttaminen mahdollistaa kalastuksesta saatujen sosiaalisten, virkistyksellisten ja taloudellisten hyötyjen saamisen ilman, että kalakannalle aiheutetaan merkittävää kuolleisuutta. Saaliskalojen vapaaehtoisen valikoinnin avulla pystytään ylläpitämään terveitä ja vakaita kalakantoja, sillä isokoisten emokalojen tärkeys kalakantojen uusiutumiselle on vielä ottamatta huomioon kalastussäännöissä.

Myös professori Hannu Lehtonen kannattaa kalojen vapauttamista yhtenä kalakantojen hoitokeinona. Lehtonen toteaa Facebook-kirjoituksessaan mm. näin: ”Pyydystä ja päästä kalastus on aivan järkevää kalakantojen hoidon kannalta. Kun itse olen kalassa, saan yleensä myös sellaisia kaloja, joita en halua, ja otan talteen vain ruokakalat. Nykyisin säädökset edellyttävät alamittaisten ja rauhoitettujen kalojen vapauttamista, mutta sitä voi hyvin soveltaa myös muiden kalojen kohdalla. Esimerkiksi isojen kalojen vapauttamisella on paljon hyödyllisiä seurauksia.
Itse pidän pyydystä ja päästä kalastusta oikein toteutettuna sopivana kalakantojen hoitona. Ja siitä on myös tutkimuksiin pohjautuvaa näyttöä. Esimerkiksi omissa tutkimuksissamme havaittiin, että tehokas heittokalastus voi poistaa käytännössä kaikki kookkaat hauet parissa vuodessa. Kanta koostuu tämän jälkeen pienistä yksilöistä,” toteaa Lehtonen tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan.

Kansanedustaja Mikko Kärnä vaatii pyydystä ja päästä (C&R)-kalastuksen kieltämistä ja pitää sitä eläinrääkkäyksenä. Kalastaa saisi siis vain, jos aikomuksena on tappaa kala ja syödä se.
Jos kalalla itsellään olisi kyky vastata, haluaako se tulla vapautetuksi vai tapetuksi pyyntitapahtuman päätteeksi, ei vastauksesta liene epäselvyyttä. Kala ei kuitenkaan nykyisen tieteellisen tiedon valossa pysty tietoisiin päätöksiin, eikä myöskään tietoiseen kärsimykseen.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö vastustaa Kärnän esitystä. Vapauttamiskielto johtaisi kalastuksen harrastajien määrän nopeaan laskuun, istutusten lisääntymiseen entisestään ja sitä kautta entistä suurempiin kantojen sekoittumisongelmiin, lupahintojen kallistumiseen ja monen kalalalajin osalta luontaisten kantojen heikkenemiseen ja häviämiseen. Saksan esimerkin valossa samalla tehtäisiin suuresta joukosta kalastuksen harrastajia rikollisia ilman kaloille itselleen koituvia hyötyjä.

Lue lisää: http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ekologisesti-kestava-kalastus-edellyttaa-saaliskalojen-valikointia/

Mateen aika on nyt

talvisia-mateita.-kuva-tapio-gustafssonkalatalouden-keskusliitto.-kuva-vapaasti-kaytettavissa-tiedotteen-yhteydessa.

Talvisia mateita. Kuva: Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto

Sydäntalven herkun, mateen, pyyntiaika on nyt. Made alkaa liikkua kohti kutupaikkoja ja kalastajat ovat valmiina. Mateen pilkkijän on hyvä olla pelipaikalla hämärän laskeutuessa.

Made kutee keskellä talvea helmikuussa. Mateen pyyntiaika alkaa nyt ja kausi on parhaimmillaan helmikuun puolivälissä, kertoo Kalatalouden Keskusliitto.

Madetta voi pilkkiä ilmaiseksi. Muut mateen kalastusmuodot vaativat vesialueen omistajan luvan ja 18–64-vuotiailta kalastonhoitomaksun. Maksun voi suorittaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, palvelunumeron 020 69 2424 kautta tai R-Kioskeissa. Kalastonhoitomaksu maksaa vuodeksi 45 euroa, seitsemäksi vuorokaudeksi 15 euroa ja vuorokaudeksi 6 euroa. R-Kioskilla maksuun lisätään palvelumaksu.

Muista, että kalastuslaki kieltää kalojen tartuttamisen koukkuun ulkoapäin. Madeharan sijaan madetta voi pilkkiä kalasyötillä varustetulla pilkillä tai pelkällä morrilla. Paras pilkkiaika on illan hämärtyessä ja vaihtuessa yöksi.

Mikäli talvinen kalaretki ei houkuttele, mateen voi pyydystää turvallisesti kaupan tiskiltä. Madetta on jo tarjolla kaupoissa. Mateenmäti ja blinit kuuluvat herkkusuiden iltamenuun. Myös madekeiton valmistaminen on helppoa. Lisää vinkkejä madeherkkuihin osoitteesta: http://www.ahven.net/opetusmateriaali/talouskalalajit/kalat/made_2.html

Talvikalastajan pyydysmerkinnät ja luvat kuntoon

pyydyksen-merkitsemiseen-talvella-kaytettava-merkkisalko.-anu-valitalokalatalouden-keskusliitto

Pyydyksen merkitsemiseen talvella käytettävä merkkisalko. Anu Välitalo/Kalatalouden Keskusliitto

Pakkasten saavuttua Etelä-Suomeen vedet alkavat jäätyä ja talvikalastuksen ystävät pääsevät pian mielipuuhaansa. Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa voimassa olevista kalanpyydysten merkintätavoista ja tarvittavista kalastusluvista.

Näin merkitset pyydyksesi:

1) Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40 cm:n avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä 2 cm korkea heijastin. Jos jään alle esimerkiksi lasketaan katiska, merta tai vaikkapa pystyrysä, asia hoidetaan yhden avannon kautta. Jos avanto on yli 40 cm, merkintään käytetään yhtä edellä mainittua vähintään 1,2 metristä salkoa heijastimineen.

2) Jos pyydys tai usean yhteen liitetyn pyydyksen muodostama kokonaisuus on pituudeltaan yli 10 metriä, on merkkisalkoa käytettävä pyydyksen molemmissa päissä. Näin on esimerkiksi verkkojen suhteen toimittava. Tavallista on, että talviverkkoja lasketaan jään alle kokemisavannosta säteittäin useampaan suuntaan. Verkot ovat poikkeuksetta yli 10 metriä pitkiä, joten edellä mainittuja vähintään 1,2 metrisiä salkoja tulee käyttää kokemisavannon lisäksi jokaisen erisuuntaan olevan ”säteen” päässä.

Merkintä viimeistellään yhteystiedoilla. Pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki tulee kiinnittää merkkisalon yhteyteen. Muista että oikea merkintä on turvallisuusasia.

Kalastonhoitomaksu nousi vuoden vaihteessa

Pyydyskalastus vaatii aina vesialueen omistajan luvan ja 18–64-vuotiailta kalastonhoitomaksun. Maksun voi suorittaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, palvelunumeron 020 69 2424 kautta tai R-Kioskeissa. Kalastonhoitomaksu maksaa vuodeksi 45 euroa, seitsemäksi vuorokaudeksi 15 euroa ja vuorokaudeksi 6 euroa. R-Kioskilla maksuun lisätään palvelumaksu.

Lisätietoja kalanpyydysten oikeasta merkitsemisestä:

Merkitse pyydyksesi oikein -esite: http://www.ahven.net/v2_tiedostot/375.pdf

Leuto talvi on hauenkalastajan onni

Esox_lucius_A._F._Lydon

Erityisesti Etelä-Suomea piinaava jäätön talvi lisää ennen kaikkea pilkkikansan ahdistusta ja kaipuuta kala-apajille. Jäitä ei näytä – ainakaan merialueelle – ihan lähipäivinäkään siunaantuvan, joten eteläisemmän Suomen pilkkijälle jäänee vain muutama vaihtoehto kalakuumeen hillitsemiseen. Hän voi jäädä kiltisti odottamaan talven tuloa, suunnata kohti pohjoisempia vesiä, jossa kantava jää on jo paikoitellen muodostunut, tai kaivaa kaapistaan hauenkalastusvälineet. Viherkyljet ovat edelleen rantamatalassa ja pilkkijän ahdistus voidaan näinkin helposti vaihtaa hauenkalastajan riemuksi.

Kylmän veden kalana hauki odottaa, kunnes kesän lämmöt ovat haihtuneet ilmaan ennen ulapalta rantakaislikkoon siirtymistä. Siellä se ”tankkaa” itsensä lihavaksi tulevaa talvea sekä keväistä kutua varten ja on siten erittäin hanakas tarttumaan nokkansa ohi kimalteleviin vieheisiin. Silloin alkaa myös hauenkalastajien veneitä näkyä lahtien perukoilla ja kaislikkovyöhykkeiden reunoilla. Miksi juuri silloin? No siksi, että nyt on asiansa osaavalla suurhauenjahtaajalla mahdollisuus saada elämänsä kala siiman päähän.

Veden kylmeneminen tarkoittaa myös kelausvauhdin hidastamista. Nyrkkisääntönä on, että mitä kylmempi vesi, sitä verkkaisempi tahti. Myöhäissyksyllä rauhallisesti ja hitaasti uitettu haukiperho on mitä mainioin ratkaisu ja hauen perhonkalastukseen onkin herännyt moni tavallisesti virvelin kanssa vispaava kalamies. Perhostelu tuo harrastukseen uusia ulottuvuuksia ja myös haasteita, erityisesti tuulisilla keleillä.

Vaikka syysaikaan on oiva mahdollisuus saada todellinen vonkale veneenlaidan omalle puolelle, tulee muistaa, että suurimmat hauet omaavat arvokasta perimää tulevia haukisukupolvia ajatellen. Siksi mahdolliset isomukset kannattaa päästää hellävaraisesti takaisin omaan elementtiinsä ja kohdistaa ruokakalatoiveet pienempiin yksilöihin. Ne ovat isompia lajitovereitaan maukkaampia ja hyvin valmistettu hauki puolustaa paikkaansa myös joulupöydässä. Joten jos heitit kalastonhoitomaksukuitin jo paperinkeräykseen, niin kipinkapin hakemaan se sieltä takaisin takataskuun. Ja sen jälkeen ei kun vesille, pelastusliivien kera tietenkin!

Eduskunta hyväksyi esityksen kalastonhoitomaksun korotuksesta

fishing-reel

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen, jonka mukaan kalastonhoitomaksua korotetaan ensi vuoden alussa. Eduskunta hyväksyi esityksen täysistunnossaan perjantaina 8. joulukuuta.

Esityksen mukaan vuoden 2018 alussa kalastonhoitomaksulla on uudet hinnat. Koko kalenterivuoden kalastonhoitomaksu nousee 45 euroon, seitsemän vuorokauden maksu 15 euroon ja yhden vuorokauden maksu kuuteen euroon. Lisäksi talousarvion valmistelun lähtökohdaksi otetaan myytyjen kalastonhoitomaksujen kappalemäärät. Lain voimaanastuminen edellyttää vielä tasavallan presidentin vahvistuksen.

Hallituksen esityksen perustana olivat arvioitua pienemmät kalastonhoitomaksukertymät sekä pitkään jatkunut kalastonhoitomaksusuoritusten määrän väheneminen. Kalastonhoitomaksukertymä on esityksen mukaan jäänyt noin kaksi miljoonaa euroa pienemmäksi kuin kalastuslain uudistuksen yhteydessä arvioitiin.

Kalastonhoitomaksut tulevat myyntiin Metsähallituksen verkkokaupassa sekä R-kioskeilla lähiaikoina, kun laki on vahvistettu.

Suomessa kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos kalastaja on iältään 18–64-vuotias ja hän kalastaa muutoin kuin onkimalla, pilkkimällä tai silakkalitkalla.

Salakalastus kuriin – Laittomasti pyydetyille kaloille tulossa taloudelliset arvot

Leppä, Jari kesk

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on huolissaan salakalastuksen vaikutuksista kalakantoihin. Hän mainitsi asian puheessaan, joka esitettiin tänään kalastuslakipäivillä Jyväskylässä. Tilaisuus kokoaa yhteen kalatalouden ammattilaiset ympäri maan.

– Ministeriöllemme on esitetty paljon toiveita siitä, että kalastuslakiin pitäisi saada taloudelliset arvot laittomasti pyydetyille ja saaliiksi otetuille kaloille. Nyt on päätetty ryhtyä toimeen, Leppä kertoi.

Taloudellisten arvojen määrittäminen on tarkoitus antaa Luonnonvarakeskuksen tehtäväksi vuonna 2018. Samaan aikaan maa- ja metsätalousministeriössä selvitetään, minkälaisia muutoksia uudistuksen toteuttaminen edellyttää kalastuslakiin. Selvitystyö on jo aloitettu.

– Toivottavasti uudistus kitkee salakalastusta. Samalla haluamme antaa vahvan viestin siitä, että etenkin uhanalaisten kalojen laiton pyytäminen ja saaliiksi ottaminen on hyvin tuomittavaa ja aiheuttaa taloudellisia menetyksiä kalakantojen elvytystoimenpiteitä toteuttaville tahoille.

Kun taloudellisten arvojen määrittäminen ja säännösten valmistelu etenevät, aiheesta tullaan käymään keskustelua myös sidosryhmien kanssa.

Vapaa-ajankalastajien määrä väheni – saalis kasvoi hieman

hook-and-line-262638_960_720

Suomessa oli vapaa-ajankalastajia vuonna 2016 puolitoista miljoonaa, kun heitä kaksi vuotta aikaisemmin oli noin sata tuhatta enemmän. Suomalaisista yli neljännes harrasti kalastusta. Miehistä kalasti useampi kuin joka kolmas, ja naisista kalasti joka viides.

Viimeisimmät arviot vapaa-ajankalastajien määrästä ovat vaihdelleet hieman alle 1,5 miljoonasta 1,6 miljoonaan. Noin kolmannes vapaa-ajankalastajista on naisia.

– Kalastajamäärät ovat laskeneet vuosituhannen alun parista miljoonasta harrastajasta neljänneksellä, sanoo yliaktuaari Pentti MoilanenLuonnonvarakeskuksesta (Luke).

Siika- ja kuhasaaliit kasvoivat, ahven- ja haukisaaliit pienenivät

Harrastuskalastajien nostama kalasaalis kasvoi hieman vuoteen 2014 verrattuna, jolloin vapaa-ajankalastusta tilastoitiin edellisen kerran. Eniten kasvoi siika- ja kuhasaalis sekä särkikalojen saaliit. Sen sijaan ahven- ja haukisaalis pienenivät. Niiden osuus oli kuitenkin lähes puolet 30 miljoonan kilon kokonaissaalista.

Verkoilla pyydettiin saaliista 40 prosenttia, kun vielä vuonna 2000 osuus oli puolet. Heittovavalla ja vetouistelulla pyydetyn saaliin osuus oli yhteensä 26 prosenttia. Ongella, samoin kuin pilkillä, saatiin lähes kymmenen prosenttia saaliista.

– Monet harrastajat suosivat nykyään aktiivisia kalastustapoja verkkokalastuksen sijaan. Suosituin kalastusväline on edelleen perinteinen mato-onki, Moilanen sanoo.

Tiedot perustuvat väestörekisteristä poimittuun 7500 henkilön otokseen ympäri Suomea. Heille lähetettiin postikysely alkuvuodesta. Lisäksi osa postikyselyihin vastaamattomista haastateltiin puhelimitse.