Yhteystiedot: Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: kalastusuutiset@victoriamedia.fi

Eduskunta hyväksyi esityksen kalastonhoitomaksun korotuksesta

fishing-reel

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen, jonka mukaan kalastonhoitomaksua korotetaan ensi vuoden alussa. Eduskunta hyväksyi esityksen täysistunnossaan perjantaina 8. joulukuuta.

Esityksen mukaan vuoden 2018 alussa kalastonhoitomaksulla on uudet hinnat. Koko kalenterivuoden kalastonhoitomaksu nousee 45 euroon, seitsemän vuorokauden maksu 15 euroon ja yhden vuorokauden maksu kuuteen euroon. Lisäksi talousarvion valmistelun lähtökohdaksi otetaan myytyjen kalastonhoitomaksujen kappalemäärät. Lain voimaanastuminen edellyttää vielä tasavallan presidentin vahvistuksen.

Hallituksen esityksen perustana olivat arvioitua pienemmät kalastonhoitomaksukertymät sekä pitkään jatkunut kalastonhoitomaksusuoritusten määrän väheneminen. Kalastonhoitomaksukertymä on esityksen mukaan jäänyt noin kaksi miljoonaa euroa pienemmäksi kuin kalastuslain uudistuksen yhteydessä arvioitiin.

Kalastonhoitomaksut tulevat myyntiin Metsähallituksen verkkokaupassa sekä R-kioskeilla lähiaikoina, kun laki on vahvistettu.

Suomessa kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos kalastaja on iältään 18–64-vuotias ja hän kalastaa muutoin kuin onkimalla, pilkkimällä tai silakkalitkalla.

Salakalastus kuriin – Laittomasti pyydetyille kaloille tulossa taloudelliset arvot

Leppä, Jari kesk

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on huolissaan salakalastuksen vaikutuksista kalakantoihin. Hän mainitsi asian puheessaan, joka esitettiin tänään kalastuslakipäivillä Jyväskylässä. Tilaisuus kokoaa yhteen kalatalouden ammattilaiset ympäri maan.

– Ministeriöllemme on esitetty paljon toiveita siitä, että kalastuslakiin pitäisi saada taloudelliset arvot laittomasti pyydetyille ja saaliiksi otetuille kaloille. Nyt on päätetty ryhtyä toimeen, Leppä kertoi.

Taloudellisten arvojen määrittäminen on tarkoitus antaa Luonnonvarakeskuksen tehtäväksi vuonna 2018. Samaan aikaan maa- ja metsätalousministeriössä selvitetään, minkälaisia muutoksia uudistuksen toteuttaminen edellyttää kalastuslakiin. Selvitystyö on jo aloitettu.

– Toivottavasti uudistus kitkee salakalastusta. Samalla haluamme antaa vahvan viestin siitä, että etenkin uhanalaisten kalojen laiton pyytäminen ja saaliiksi ottaminen on hyvin tuomittavaa ja aiheuttaa taloudellisia menetyksiä kalakantojen elvytystoimenpiteitä toteuttaville tahoille.

Kun taloudellisten arvojen määrittäminen ja säännösten valmistelu etenevät, aiheesta tullaan käymään keskustelua myös sidosryhmien kanssa.

Vapaa-ajankalastajien määrä väheni – saalis kasvoi hieman

hook-and-line-262638_960_720

Suomessa oli vapaa-ajankalastajia vuonna 2016 puolitoista miljoonaa, kun heitä kaksi vuotta aikaisemmin oli noin sata tuhatta enemmän. Suomalaisista yli neljännes harrasti kalastusta. Miehistä kalasti useampi kuin joka kolmas, ja naisista kalasti joka viides.

Viimeisimmät arviot vapaa-ajankalastajien määrästä ovat vaihdelleet hieman alle 1,5 miljoonasta 1,6 miljoonaan. Noin kolmannes vapaa-ajankalastajista on naisia.

– Kalastajamäärät ovat laskeneet vuosituhannen alun parista miljoonasta harrastajasta neljänneksellä, sanoo yliaktuaari Pentti MoilanenLuonnonvarakeskuksesta (Luke).

Siika- ja kuhasaaliit kasvoivat, ahven- ja haukisaaliit pienenivät

Harrastuskalastajien nostama kalasaalis kasvoi hieman vuoteen 2014 verrattuna, jolloin vapaa-ajankalastusta tilastoitiin edellisen kerran. Eniten kasvoi siika- ja kuhasaalis sekä särkikalojen saaliit. Sen sijaan ahven- ja haukisaalis pienenivät. Niiden osuus oli kuitenkin lähes puolet 30 miljoonan kilon kokonaissaalista.

Verkoilla pyydettiin saaliista 40 prosenttia, kun vielä vuonna 2000 osuus oli puolet. Heittovavalla ja vetouistelulla pyydetyn saaliin osuus oli yhteensä 26 prosenttia. Ongella, samoin kuin pilkillä, saatiin lähes kymmenen prosenttia saaliista.

– Monet harrastajat suosivat nykyään aktiivisia kalastustapoja verkkokalastuksen sijaan. Suosituin kalastusväline on edelleen perinteinen mato-onki, Moilanen sanoo.

Tiedot perustuvat väestörekisteristä poimittuun 7500 henkilön otokseen ympäri Suomea. Heille lähetettiin postikysely alkuvuodesta. Lisäksi osa postikyselyihin vastaamattomista haastateltiin puhelimitse.

Onginnasta ja pilkinnästä ei enää makseta korvauksia vesien omistajille

1200px-Ice-fishing_on_Baikal_3

Nykyisen kalastuslain mukaisesti vesialueiden omistajille ei makseta korvauksia maksuttomista yleiskalastusoikeuksista, eli onginnasta, pilkinnästä ja silakan litkauksesta. Tämä lakimuutos on jäänyt huomaamatta hallituspuolue Keskustalta, jonka valmistelemalla hallituksen lakiesityksellä nostettaisiin kalastuslupahintoja omistajakorvauksien korottamiseksi. Lainvastainen lisälupatulojen kohdentamisyritys vesittää muutoinkin kannattamattoman lupahintojen korotusesityksen ja vaarantaa kalatalouden toimintaedellytykset tulevina vuosina.

Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä esitys kalastuslain muuttamiseksi, joka toteutuessaan nostaisi kalastonhoitomaksun hintaa noin 15 prosenttia vuodesta 2018 alkaen. Korotusesityksen arvioidaan kasvattavan vuotuista kalastonhoitomaksukertymää 1,4 miljoonalla eurolla. Lakiesityksen mukaan lisärahaa tarvitaan kalastuslaissa määriteltyjen käyttötarkoitusten riittävään rahoittamiseen, joka ei nykyisellä maksukertymällä väittämän mukaan onnistu.
Valtion talousarviossa lisävarat ilmoitetaan hämäävästi käytettäväksi kalavesien hoidon vahvistamiseen. Kyseessä oleva summa menisi kuitenkin sataprosenttisesti vesialueiden omistajille korvauksena kalastusrasituksesta. Käytännössä korvaussumman korottamisella yritetään nostaa omistajakorvaukset sille tasolle, jossa ne olivat vanhan kalastuslain aikaan. Uuden kalastuslain tultua voimaan ei korvauksia kuitenkaan enää makseta maksuttomista yleiskalastusoikeuksista.

Hallituspuolue Keskustan vetämän lakiesityksen takana toimii vesialueiden etuja voimakkaasti ajava Kalatalouden keskusliitto (KKL), joka sinnikkäästi väittää onginnan ja pilkinnän edelleen kuuluvan kalastuslain mukaisen korvauksen piiriin. Lakimies Jaakko Ikonen hämmästelee valtiolta kalastuslain toimeenpanoon avustusta saavan järjestön tarkoitushakuista tiedottamistapaa, jossa ilmiselvistä lain linjauksista huolimatta tietoisesti muuta väitetään.
”Kun juristi allekirjoittaa tiedotteen, edellytetään häneltä riittävällä tasolla perehtymistä lain tulkintaan ennen kuin hän siitä julkisesti lausuu”, Ikonen muistuttaa.

Lupakorotukset vesittyneet ennenkin

Edellisen lain aikaisen kalastuksenhoitomaksun hintaa on 2000-luvulla korotettu kolmeen kertaan, mutta odotettu lisäkertymätavoite on jokaisella kerralla toteutunut vain 40-prosenttisesti. Hinnannosto vähentää aina maksuhalukkuutta ja toisaalta kasvattaa lyhytkestoisten lupien suosiota vuosilupien kustannuksella. Maksuhaluttomimpien, eli pyydyskalastajien ja satunnaisesti kalastavien lisäksi lupa saattaa jäädä ostamatta myös aktiivisilta harrastajilta, jos korotus ohjataan lain vastaisesti pelkästään omistajakorvauksiin.

Omistajakorvauksen määrää yritetään parhaillaan nostaa pysyvästi niin korkealle tasolle, ettei tulevina vuosina jäljelle jäävällä rahalla enää pystytä turvaamaan kalastuslakiin kirjatun neuvonnan, kalavesien hoidon, kalatalousaluetoiminnan ja valvonnan rahoittamista.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöllä (SVK) on selvä viesti valtioneuvostolle, ettei vireillä olevaa ja huonosti valmisteltua maksukorotusta tule hyväksyä.
”Korotuksesta saadun lisärahan kohdentaminen kalastuslain vastaisesti vesienomistajille muka kalavesien hoitoon tulisi romahduttamaan sekä lupatulokertymän että kalatalouden toimintakyvyn”, ennustaa toiminnanjohtaja Markku Marttinen SVK:sta.
”Oleellisinta olisi nyt antaa uudelle lupajärjestelmälle aikaa ja panostaa toimiin, joilla saadaan nuorempia maksuikäisiä kansalaisia kalastusharrastuksen pariin”, hän linjaa.

Kalatalouden suuri vedätys: kalakantojen hoitoon esitetyt lisävarat menossa omistajien kukkaroon

50_euro_banknote

Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2018 esitetään kalastonhoitomaksuihin noin 15 prosentin korotusta. Sen arvioidaan kasvattavan vapaa-ajankalastajilta kerättävää vuotuista kalastonhoitomaksukertymää 1,4 miljoonalla eurolla. Tämä käytettäisiin esityksen mukaan kalavesien hoidon vahvistamiseen. Kyseessä oleva summa menisi kuitenkin kokonaan korvauksiin kalastusrasituksista vesialueiden omistajille.

Suomen hallitus on Keskustan johtamana tehnyt esityksen kalastonhoitomaksujen korottamiseksi. Taustalla on kalastuslakiuudistuksen jälkeinen trendi talousarvioon verrattuna pienemmistä kalastonhoitomaksukertymistä. Väitteiden mukaan varat eivät riitä kalastuksen ja kalakantojen hoidon eteen tehtävän työn rahoittamiseen. Hintojen korottamisesitys on tarkoitus hyväksyä samassa yhteydessä valtion talousarvioesityksen kanssa, jossa korotetut hinnat on jo otettu huomioon. Ennakoitu 1,4 miljoonan euron tulonlisäys väitetään käytettävän kalavesien hoidon vahvistamiseen, mutta se on kirjattu sataprosenttisesti omistajakorvauksiin. Vuonna 2018 omistajakorvaukset kattaisivat näin 40 prosenttia kalatalouden edistämisen määrärahoista.

Omistajakorvauksia maksetaan korvauksena yleiskalastusoikeuksiin kuuluvan viehekalastuksen aiheuttamasta kalastusrasituksesta. Viehekalastuksen räjähdysmäisestä kasvusta ei ole viime vuosien ajalta minkäänlaista näyttöä, joten perusteita omistajakorvausten lisäämiselle ei ole. Vesien omistajille maksettavat korvaukset eivät myöskään ole korvamerkittyjä, vaan omistajat voivat käyttää rahat miten haluavat.
”On suoranaista valehtelua väittää, että kalastonhoitomaksun korotus johtaisi kalavesien hoidon vahvistumiseen”, jyrähtää toiminnanjohtaja Markku Marttinen Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöstä (SVK) ja jatkaa: ”Mihin katosi huoli kalakantojen hoidon turvaamisesta?”

Lupakorotusta koskevassa lausunnossaan SVK epäili esitetyn lupahintojen korottamisen vähentävän satunnaisesti ja vesialueen omistukseen perustuvalla luvalla kalastavien maksuhalukkuutta.
”Tämä uusi vedätys tulee vaikuttamaan myös aktiivikalastajien luvanostointoon, joka voi pahimmillaan romahduttaa koko kalatalouskentän toimintaedellytykset tulevina vuosina”, ennakoi Marttinen.

Pääosa kalastonhoitomaksuista menee joko suoraan tai välillisesti vesien omistajille ja heidän neuvontaansa. Vuonna 2018 varat esitetään käytettäväksi seuraavasti (suluissa v. 2017 talousarvio):

  • Vesialueen omistajille korvauksena yleiskalastusoikeuksien aiheuttamasta kalastusrasituksesta 4 miljoonaa euroa (2,6 milj. euroa)
  • Kalavesien käytön ja hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä vesien omistajien ja vapaa-ajankalastajien neuvontaan yhteensä 5,4 miljoonaa euroa (5,4 milj. euroa)
  • Kalastonhoitomaksun kannosta aiheutuviin kustannuksiin 0,7 miljoonaa euroa (0,7 milj. euroa)

SVK vastustaa maksun korotuksia ja varoittaa, että korotuksesta saadun lisärahan kohdentaminen vesien omistajille tulee romahduttamaan sekä lupatulokertymän että kalatalouden toimintakyvyn. SVK katsoo, että hallituksen on kiinnitettävä erityistä huomiota kalastusharrastuksen lisäämiseen sekä kalastonhoitomaksun maksamatta jättäneiden kalastajien neuvonnan ja valvonnan tehostamiseen maksukertymän nostamiseksi kalastuslakiuudistuksen mukaiselle tavoitetasolle.

SVK:n lausunto kalastonhoitomaksun korottamisesityksestä luettavissa osoitteessa http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/lausunto-hallituksen-esityksesta-kalastuslain-muuttamisesta-18-8-2017/

ELY-keskus jakoi Rannikko-Suomeen 2,26 miljoonaa euroa kalastonhoitomaksuista kertyneitä varoja

euro-1209783_960_720

Varsinais-Suomen ELY-keskus on jakanut Rannikko-Suomen kalatalousviranomaisena Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa yhteensä noin 2,26 miljoonaa euroa kalatalouden edistämiseen. Varat ovat kertyneet kalastajien maksamista valtion kalastonhoitomaksuista. Rannikko-Suomen saama osuus kaikista valtakunnan vuoden 2017 edistämismäärärahoista, eli 8,7 miljoonasta, on noin 26 %.

Kalastonhoitomaksuvarojen käyttökohteet on määritelty kalastuslaissa. Varojen jaolla edistetään erityisesti kalavesien kestävän käytön ja hoidon järjestämistä sekä vapaa-ajankalastuksen edellytyksiä.

Tukea kalastusaluetoimintaan

Osa kalastonhoitomaksuvaroista käytetään kalatalousalueiden toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. Kalatalousalueet vastaavat mm. kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelusta toimialueellaan. Uuden kalastuslain mukaiset kalatalousalueet aloittavat toimintansa vuonna 2019, ja siihen saakka tukea myönnetään kalatalousalueiden tehtäviä siirtymäkaudella hoitaville nykyisille kalastusalueille. Rannikko-Suomen 79 kalastusaluetta saivat vuodelle 2017 yhteensä noin 479 000 euroa yleisavustuksina kalastusaluetoimintaan.

Korvauksia vesialueiden omistajille

Kalastonhoitomaksuvaroista maksetaan korvauksia vesialueiden omistajille haitasta, joka aiheutuu alueen käytöstä maksullisten yleiskalastusoikeuksien hyödyntämiseen (viehekalastusrasitus) ja kalastusopastoimintaan. Näitä korvausvaroja jaettiin Rannikko-Suomeen yhteensä noin 1,28 miljoonaa euroa. ELY-keskus myönsi korvausvarat kalastusalueille, jotka vastaavat varojen jaosta edelleen vesialueiden omistajille. Nyt maksettiin korvaukset koskien vuotta 2016.

Avustuksia 129 hankkeelle

Kalastonhoitomaksuilla tuetaan vuosittain useita satoja alueellisia ja valtakunnallisia hankkeita, jotka edistävät kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelua, toimeenpanoa, ohjaamista ja kehittämistä, kalastuksenvalvontaa tai kalatalousalan neuvontaa. Avustuksia myöntävät ELY-keskukset sekä maa- ja metsätalousministeriö. Vuodelle 2017 Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi Rannikko-Suomeen tukea 129 hankkeelle yhteensä noin 580 000 euroa. Avustusta haettiin yhteensä noin 939 000 euroa 165 eri hankkeeseen.

Erilaisten luontaisten kalakantojen monimuotoisuutta turvaaville hankkeille, kuten kalastuksen ja kalaston tilan seurantahankkeille sekä uhanalaisten vaelluskalojen tilaa tukeville hankkeille myönnettiin yhteensä noin 235 000 euroa. Erilaisille kalastusharrastusta edistäville hankkeille, kuten nuorisotoimintaan, tiedotukseen ja kalastuslaituriin, myönnettiin yhteensä noin 235 000 euroa. Kalastuksenvalvontaan myönnettiin yhteensä noin 55 000 euroa.

Maksamalla kalastonhoitomaksun tuet kestävää kehitystä kalavesillä

Kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos olet 18-64-vuotias ja harjoitat muuta kalastusta kuin ongintaa, pilkintää tai silakan litkausta. Maksun suuruus on 39 euroa/vuosi, 12 euroa/viikko ja 5 euroa/vuorokausi. Maksun voi maksaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, Metsähallituksen puhelinpalvelussa (puh 020 69 2424) ja R-kioskissa. Maksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vavalla ja vieheellä muualla paitsi vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla, kalastuskieltoalueilla, erityiskohteissa ja Ahvenanmaan maakunnassa. Vuosimaksulla saat Suomu-lehden. Lehden mukana tulee kalastuskortti. Kalastonhoitomaksun maksavat kalastajat rekisteröityvät kalastonhoitomaksurekisteriin. Rekisterin avulla kerätään aiempaa tarkempaa tietoa kalastuksesta, ja tietoa käytetään kalavesien ja kalakantojen hoidossa.

Komission ehdotuksessa vuoden 2018 Itämeren kalastusmahdollisuuksiksi kasvatetaan silakan ja lohen saaliskiintiöitä

fishing-net

Komissio ehdottaa erityisesti, että lisätään Itämeren keskiosien silakan, kilohailin ja pääaltaan lohikantojen saaliita ja säilytetään läntisen Itämeren turskan merkittävän kannan saaliit ennallaan. Muiden kantojen osalta komissio esittää saaliiden pienentämistä. Tämän vuoden ehdotukseen sisältyy myös Itämeren ankeriaan kalastuskielto. Kieltoja ei perinteisesti tehdä sallittuja saaliita koskevien vuotuisten ehdotusten yhteydessä, mutta nyt se on hälyttävän tieteellisen näytön ja historiallisen pienen kannan vuoksi välttämätöntä.

Ympäristö-, meri- ja kalastusasioista vastaava komissaari Karmenu Vella totesi seuraavaa: ”Ehdotamme tasapainoista pakettia, jolla varmistetaan Itämeren kestävä kalastus. Hyvä uutinen on, että tärkeitä Itämeren silakan ja lohen kiintiöitä voidaan kasvattaa. Näistä onnistumisista on nyt otettava opiksi ja on ryhdyttävä kiireellisesti toimiin niiden kantojen osalta, joiden tila on edelleen huolestuttava. Sellainen on esimerkiksi ankeriaskanta.”

Silakan, turskan, kilohailin ja lohen ehdotetut suurimmat sallitut saaliit (TAC) perustuvat Kansainvälisen merentutkimusneuvoston antamaan tieteelliseen lausuntoon. Ne ovat myös jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin viime vuonna hyväksymän Itämeren monivuotisen hoitosuunnitelman mukaiset.

Asianosaiset ovat viime vuosien toimillaan jo onnistuneet elvyttämään tärkeitä Itämeren kantoja. Esimerkiksi pelagisten lajien kantojen kokonaisbiomassa kasvoi 50 prosenttia vuosina 2012–2016. Jatkotoimenpiteet ovat kuitenkin tarpeen, jotta varmistetaan kaikkien kantojen hyödyntäminen kestävällä tasolla.

Euroopan unionin kalastusasiain ministerit tarkastelevat seuraavaksi komission ehdotusta. Se on tarkoitus hyväksyä kalastusneuvoston kokouksessa 9.–10. lokakuuta.

Silakka

Suurin vuodelle 2018 ehdotettu korotus (25 prosenttia) koskee Itämeren keskiosien silakkakantaa. Tämän kannan vastuullinen hoito on jo viime vuosina tuottanut tulosta, mikä on hyödyttänyt kalastusalaa, joka on voinut tuoda silakkaa kuluttajien saataville säännöllisesti. Läntisen Itämeren silakasta annettu tieteellinen lausunto puolestaan paljastaa, että kalakannassa on tapahtunut merkittävä muutos huonompaan. Tästä syystä komissio ehdottaa vastaavasti 54 prosentin vähennystä vuoden 2018 saaliisiin. Pohjanlahden silakan osalta komissio ehdottaa 50 prosentin vähennystä jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin viime vuonna hyväksymän suunnitelman mukaisesti.

Turska

Läntisen Itämeren turska on merkittävä monille pienimuotoisen kalastuksen harjoittajille, ja sen kanta on ollut viime vuosina hyvin pieni. Vuodelle 2017 sallittuja saaliita pienennettiin 56 prosenttia vuodesta 2016, ja muina toimenpiteinä asetettiin esimerkiksi rauhoitusaikoja ja virkistyskalastuksen rajoituksia. Kanta on kuitenkin edelleen biologisesti turvallisen tason alapuolella. Komissio katsookin, että voimassaolevia toimenpiteitä on syytä jatkaa, jotta varmistettaisiin nuorten turskien lisääntymismahdollisuudet ja sitä kautta kannan elpyminen. Itäisen turskan osalta tieteellinen lausunto kehottaa vähentämään saaliita merkittävästi, koska kantaa koskevat tiedot ovat rajalliset ja tutkijat ovat havainneet kannan kasvun olevan hidasta. Komissio noudattaa tästä syystä varovaisuuden periaatetta ja ehdottaa saaliiden vähentämistä 28 prosentilla.

Lohi

Tieteellisen lausunnon mukaan pääaltaan lohen kanta on vakaa ja saaliita voidaan lisätä 11 prosenttia. Tilanne kuvastaa kalastusalan vastuullisuutta kannan hoidossa. Jäsenvaltioiden jokiin palaavien kutukypsien kalojen määrä on noussut uuteen ennätykseen, ja Tornionjoen lohikanta on nyt maailman suurin.

Ankerias

Ankeriaan kanta on ollut 1990-luvun lopulta alkaen historiallisen heikolla tasolla. Se mainitaan tällä hetkellä uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) liitteessä II. EU hyväksyi vuonna 2007 toimenpiteitä, joiden oli määrä mahdollistaa kannan elpyminen. Kansainvälisen merentutkimusneuvoston toukokuussa 2017 antaman lausunnon mukaan nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan ole olleet riittäviä ja kannan tila on edelleen kriittinen. Komissio ehdottaa tästä syystä, että kaikki meriankeriaan kalastus kielletään EU:n vesialueilla Itämerellä vuonna 2018. Tämä kielto koskisi sekä kaupallista että virkistyskalastusta. Kiellon perusteella myös kaikki tahattomasti pyydetyt ankeriaat olisi päästettävä vapaaksi heti. Komissio aikoo lisäksi arvioida Euroopan ankeriaskannan elvytystoimenpiteistä annettua asetusta.

Taulukko: Yhteenveto TACien muutoksista vuosina 2017–2018 (luvut tonneina lukuun ottamatta lohta, jota koskeva luku ilmaistaan kalojen lukumääränä)

Kanta ja
ICES-kalastusalue; osa-alue
2017 2018
Komission ehdotus (tonnia) ja suluissa muutos (%) vuoden 2016 TACiin verrattuna Neuvostossa hyväksytty määrä (tonnia) ja suluissa muutos (%) vuoden 2016 TACiin verrattuna Komission ehdotus
(tonnia) ja suluissa muutos (%) vuoden 2017 TACiin verrattuna
Läntinen turska 22-24 1 588 (-88 %) 5 597 (-56 %) 5 597 (0 %)
Itäinen turska 25-32 24 927 (-39 %) 30 857 (-25 %) 22 275 (-28 %)
Läntinen silakka 22-24 28 401 (+8 %) 28 401 (+8 %) 12 987 (-54 %)
Pohjanlahden silakka 30-31 140 998 (+17 %) 140 998 (+17 %) 70 617 (-50 %)
Riianlahden silakka 28.1 27 429 (-21 %) 31 074 (-11 %) 28 999 (-7 %)
Keskisen Itämeren silakka 25-27, 28.2, 29, 32 191 129 (+8 %) 191 129 (+8 %) 238 229 (+25 %)
Kilohaili 22-32 282 349 (+40 %) 260 993 (+29 %) 262 310 (+1 %)
Punakampela 22-32 7 862 (+95 %) 7 862 (+95 %) 6 272 (-20 %)
Pääaltaan lohi 22-31 105 696 (+10 %) 95 928 (0 %) 106 096 (+11 %)
Suomenlahden lohi 32 9 403 (-28 %) 10 485 (-20 %) 10 003 (-5 %)
Ankerias 22–32     Kielletään sekä kaupallinen että virkistyskalastus

Tausta

Ehdotus tehdään osana Euroopan unionin pyrkimystä mukauttaa kalastustaso pitkän aikavälin kestävyystavoitteisiin eli kestävään enimmäistuottoon vuoteen 2020 mennessä. Jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti ovat hyväksyneet kyseiset tavoitteet yhteisessä kalastuspolitiikassaan. Komission ehdotus myötäilee myös vuoden 2018 kalastusmahdollisuuksia koskevassa komission tiedonannossaesitettyjä linjanvetoja.

Kalastuksenvalvonnan suurin ongelma on rahoituksen puute

filets-de-peche-

Kalastuksenvalvonnan kehittäminen on vuonna 2016 uudistuneen kalastuslain tärkeä tavoite. Tämän tavoitteen toteuttaminen kärsii tällä hetkellä rahoituksen puutteesta.

Kalatalouden Keskusliitto on tehnyt kalastuksenvalvojille suunnatun kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin valvonnan nykytasoa ja kehittämistarpeita. Kysely osoitti, että rahoitus nähdään merkittävimpänä ongelmana. Valvonta on monella alueella satunnaista, koska valvojille ei pystytä maksamaan korvauksia kuluista tai ajankäytöstä.

Vuonna 2019 toimintansa aloittavien kalatalousalueiden perusrahoituksessa on otettava huomioon kalastuksenvalvonnan järjestämiseen tarvittavat resurssit. Suomessa on yli 3300 hyväksyttyä kalastuksenvalvojaa. Määrä riittäisi kattamaan tarpeen, jos kalatalousalueille turvataan resurssit kalastuksenvalvonnan järjestämiseen.

Kalatalousalueiden ja kalastuksenvalvonnan rahoitus tulee kalastonhoitomaksuvaroista. Kalastonhoitomaksun kertymä oli 8 531 505 euroa vuonna 2016, mikä ei vastaa lain valmistelussa asetettua tavoitetta, 12–13 miljoonaa euroa vuodessa. Kertymä vähenee vuosi vuodelta, kun yhä suurempi osa väestöstä ja kalastuksen harrastajista kuuluu 65 vuotta täyttäneiden maksusta vapautettujen joukkoon. Maksuvelvollisten joukosta poistuu vuosittain 6000 henkilöä, ja uusia tulee nuoremmista ikäluokista vain 1000. Nettotappio on 5000 henkilöä vuodessa. Ilman hinnankorotuksia kertymä voi viidessä vuodessa pienentyä lähes miljoonalla eurolla.

Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa kalastonhoitomaksun korottamista 1.1.2018 vajeen kattamiseksi. Vuosimaksu nousisi 39 eurosta 45 euroon. Oikeudenmukaisempi tapa hoitaa rahoitusvajetta olisi ulottaa maksuvelvollisuus kaikkiin täysi-ikäisiin kalastuksenharrastajiin. Maksun korottaminen pienenevälle joukolle työ-ikäisiä kalastajia on ainoastaan väliaikainen ratkaisu, jonka seurauksena on vain uusia hinnankorotustarpeita tulevina vuosina.

Vapaa-ajankalastajat vastustavat kalastonhoitomaksun korottamista ja maksuvelvollisuuden ulottamista 65 vuotta täyttäneisiin kalastajiin

pexels-photo-294674

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) mielestä maa- ja metsätalousministeriön on kiinnitettävä erityistä huomiota kalastusharrastuksen lisäämiseen sekä kalastonhoitomaksun maksamatta jättäneiden kalastajien neuvonnan ja valvonnan tehostamiseen, jotta kalastonhoitomaksujen kertymä saataisiin nostetuksi kalastuslakiuudistuksen mukaiselle tavoitetasolle.

Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys kalastonhoitomaksujen korottamiseksi. Esityksen perusteena on arvioitua pienempi kalastonhoitomaksukertymä sekä pitkään jatkunut vuosikohtaisten kalastonhoitomaksujen väheneminen.

Kalastuslain avaaminen 1,5 vuotta lain voimaantulon jälkeen herättää hämmennystä vapaa-ajankalastajissa. SVK toteaa, että kalastonhoitomaksun maksaneiden määrä kääntyi viime vuonna nousuun, samoin maksukertymä. Kertymä verrattuna valtion vuoden 2016 talousarvioon jäi vajaaksi uuden maksujärjestelmän käyttöönoton ongelmien vuoksi. Maksun korotus voisi vähentää maksuhalukkuutta, minkä seurauksena kertymä voisi jäädä jopa nykyistä pienemmäksi. Huomattava osa erityisesti omilla vesillään kalastavista saattaa maksun noustessa jättää sen suorittamatta.

Maksun korottamisen sijaan tulee SVK:n mielestä arvioida syitä vuosiluvan lunastajien määrän vähenemiseen ja puuttua havaittuihin ongelmiin.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan vain noin puolet maksuvelvollisista maksoi vuonna 2007 kalastuksenhoitomaksun (= nyk. kalastonhoitomaksu, joka oikeuttaa myös viehekalastukseen yhdellä vavalla). Maksuhaluttomuuden syitä olivat tuolloin tiedonpuute, kalavesien tila ja maksun unohtuminen. Vähän ja satunnaisesti kalastavat laiminlöivät maksut useammin kuin aktiiviset harrastajat. Heille on 2000-luvulla ollut tarjolla lisäksi viikkomaksu ja vuodesta 2016 lähtien päivämaksu. Vuosimaksun hiipumiseen ovat vaikuttaneet tarjolla olleet lyhytaikaismaksut, joiden suosio on kuluvana vuonna edelleen kasvanut. Maksukertymän kasvattamiseksi on erilaisten maksujen tarjontaa syytä kehittää. Esimerkiksi mahdollisuus lunastaa lisälupa toisen vavan käyttöön viehekalastuksessa voi osoittautua suosituksi.

Muunlaista kalastusta kuin onkimista ja pilkkimistä harjoittavan 18-64 vuotiaan henkilön on maksettava kalastonhoitomaksu. Eräät tahot ovat vaatineet, että maksujen korotusten lisäksi tulee maksuvelvollisuus laajentaa koskemaan myös 65 vuotta täyttäneitä kalastajia. Pääosa kalastonhoitomaksuista menee joko suoraan tai välillisesti vesien omistajille ja heidän neuvontaansa. Taustalla on hätä kalastonhoitomaksuista vesien omistajille maksettavista korvauksista, jotka ovat pudonneet kalastuslain voimaantulon jälkeen.

65 vuotta täyttäneiden kalastajien maksuvapaus on ollut voimassa yli 20 vuotta. Kalastusharrastuksen myönteiset vaikutukset vähentävät ikääntyneiden terveydenhuollon kustannuksia verrattuna heiltä kalastonhoitomaksuina saataviin lisätuloihin. 65 vuotta täyttäneiden maksuvelvollisuus voi johtaa ikääntyneen väestön kalastusharrastuksen vähenemiseen ja vähentää niitä positiivisia vaikutuksia, joita kalastuksella on heidän hyvinvointiinsa. Isovanhemmilla on suuri merkitys kalastusharrastuksen opettamisessa lapsille ja nuorille. Näin myös lasten ja nuorten kalastus voi vähentyä. Veroluonteisen kalastonhoitomaksun palauttaminen 65 vuotta täyttäneille on lisäksi vastoin valtion veropoliittista linjausta.

Uljuan altaalla kisattiin Suomen onkimestaruuksista

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuva: Juha Ojaharju, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.

Lauantaina 12.8. Uljuan altaalla kisattu SM-onki keräsi reilut 500 kilpailijaa. Altaalle sattui ehkä yllättävänkin nihkeä päivä, koska monessa sarjassa kisa muuttui grammapeliksi. Koko kisassa nähtiin vain yksi yli kolmen kilon tulos.

Pohjois-Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri isännöi tämän vuoden SM-onkea ja kisa järjestettiin erityisesti hyvänä madepaikkana tunnetulla Uljuan altaalla. Altaalla oli rajoitetusti kisapaikkoja, joka johti siihen, että SM-onkeen haluavia karsittiin piirikohtaisesti ennen loppukisaa. SM-ongessa nähtiin näin ollen ainoastaan jatkoon päässeitä onkijoita.

Kilpailu, ja erityisesti kisa-alue, osoitti haastavuutensa heti käsittelyssä. Kovahko tuuli taisi haitata kalantuloa ja jokainen pikkukala muuttui äkkiä kullanarvoiseksi.

Nuorten alle 12-vuotiaiden sarjan voitti yhden gramman turvin Viitasaaren Kalakavereita edustanut Sanni Niskanen. Toiseksi tuli Saarijärven Kilpa-onkijoiden Pietu Kangas ja pronssimitalin nappasi Lauri Koivusalo Itä-Päijänteen Kalakavereista.

Alle 15-vuotiaiden sarjavoiton nappasi Nestori Santasaari Kiskon Kalakerhosta ja alle 19-vuotiaiden kultamitali ripustettiin samaa kerhoa edustaneen Jere Saarisen kaulaan. Miehissä paras oli Marko Helin Toijalan Seudun Kalamiehistä. Miesveteraanien sarjan voitti Kurikan Urheilukalastajien Jukka Korpinen, joka oli ainut kolmen kilon saalisrajan ylittänyt onkija. Naisten sarjan kulta meni Oulaisten Onkijoiden Mirja Tervakankaalle ja naisveteraaneista paras oli Taimi Knuutinen Muhoksen Virkistyskalastajista.

Lisää kilpailutuloksia osoitteessa http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/tulokset/.