Victoria Media -Ulkomaat

ulkomaanuutiset@victoriamedia.fi

EU ja Pariisin sopimus: kohti ilmastoneutraaliutta

die-untergehende-erde

EU:n on määrä päivittää ilmastotavoitettaan vuonna 2020. Parlamentti haluaa lisää kunnianhimoa, mutta riittääkö se ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen 2050 mennessä?

Euroopan parlamentti äänestää ensi viikon täysistunnossa päätöslauselmasta, jossa se vaatii EU:ta asettamaan Pariisin sopimuksen mukaiseksi pitkän aikavälin ilmastotavoitteekseen hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Äänestys edeltää seuraavaa YK:n ilmastokonferenssia (COP25), joka järjestetään Madridissa joulukuussa.

Pariisin sopimuksen tavoite on rajoittaa ilmaston lämpeneminen selvästi alle kahden asteen ja pyrkiä pitämään lämpeneminen alle 1,5 asteessa ilmastonmuutoksen katastrofaalisten seurausten estämiseksi. Sopimuksen on allekirjoittanut 194 maata sekä Euroopan unioni. Kaikki EU-maat ovat myös allekirjoittaneet Pariisin sopimuksen, mutta ne sopivat kannoistaan yhteisesti ja asettavat yhteisiä päästövähennystavoitteita EU-tasolla.

Kansalliset päästövähennystavoitteet

Jotta Pariisin sopimuksen tavoitteeseen voidaan päästä, kaikkien maiden tulee asettaa viiden vuoden välein uusi tavoite ilmastotoimilleen ja lisätä joka kerralla hieman kunnianhimon tasoa. Näitä tavoitteita kutsutaan kansallisesti määritellyiksi panoksiksi (NDC, nationally determined contribution).

Päivityksiä ja uusia tavoitteita odotetaan kaikilta sopimuksen allekirjoittaneilta mailta vuoden 2020 loppuun mennessä.

92 % eurooppalaisista on sitä mieltä, että kasvihuonekaasupäästöt tulisi vähentää minimiin ja loput päästöt hyvittää, jotta EU olisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. 

EU:n ilmastotavoitteet

EU oli ensimmäinen merkittävä talousmahti, joka ilmoitti päästövähennystavoitteensa Pariisin ilmastosopimukseen. EU:n nykyinen tavoite on vähentää hiilidioksidipäästöjä 40 % vuoteen 2030 mennessä (verrattuna vuoden 1990 tasoon). Painetta tavoitteen kiristämiseksi on kuitenkin koko ajan enemmän.

Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n vuonna 2018 julkaiseman raportin mukaan globaalien nettopäästöjen tulee laskea nollaan vuoteen 2050 mennessä, jos 1,5 asteen tavoitteeseen halutaan päästä.

Ruotsalaisen ilmastoaktivisti Greta Thunbergin aloittamat kansainväliset nuorten mielenosoitukset ja ilmastolakot sekä tuore ilmastonmuutokseen keskittynyt Eurobarometri-kysely osoittavat, että eurooppalaiset ovat valmiita tiukempiin päästövähennyksiin.

EU-maiden johtajat keskustelevat ilmastonmuutoksesta ja EU:n pitkän aikavälin ilmastotavoitteista joulukuun huippukokouksessa, ja EU:n odotetaan ilmoittavan päivitetyn ilmastostrategiansa YK:lle alkuvuodesta 2020.

Keskeisiä lyhenteitä

  • UNFCCC (United Nations Framework Convention on Climate Change, eli YK:n ilmastonsuojelun puitesopimus): solmittiin vuonna 1994. UNFCCC:n alla ovat sekä Pariisin sopimus että Kioton pöytäkirja.
  • COP: UNFCCC:n osapuolten kokous (Conference of parties) järjestetään vuosittain, jotta voidaan keskustella sopimuksen tavoitteiden saavuttamisesta.
  • NDC (nationally determined contribution, eli kansallisesti määritetty panos): ilmastotavoite, joka vaaditaan kaikilta Pariisin sopimuksen allekirjoittajilta viiden vuoden välein.