Useampi kuin joka toinen lapsi maailmassa elää köyhyyden, konfliktien tai tyttöihin kohdistuvan syrjinnän uhan alla, todetaan Pelastakaa Lasten uudessa raportissa. Yli 1,2 miljardia lasta elää maissa, joissa heillä on muita heikommat mahdollisuudet jäädä eloon, kasvaa ja kehittyä. The Many Faces of Exclusion -raportissa tarkastellaan, miten lapsilta viedään heidän lapsuutensa ja heidät asetetaan räikeästi eriarvoiseen asemaan.
Toista kertaa julkaistava raportti ja siihen kuuluva Lapsuuden loppu -indeksi asettaa 175 valtiota järjestykseen sen mukaan, miten nämä ovat onnistuneet tai epäonnistuneet varmistamaan lapsille elämän, kasvun ja kehittymisen edellytykset. Lapsuuden edellytyksiä tarkastellaan muun muassa terveyteen, koulunkäyntiin ja konfliktien seurauksiin liittyen.
Singapore ja Slovenia jakavat ykkössijan, Norja ja Ruotsi sijoittuvat jaetulle kolmannelle sijalle. Suomessa lapsuuden edellytykset ovat maailman viidenneksi parhaat. Vertailussa alimmaksi sijoittuneista maista kahdeksan sijaitsee Länsi- ja Keski-Afrikassa. Niger on toista vuotta viimeisellä sijalla.
– Vaikka lasten tilanne on monin paikoin maailmaa edistynyt, on kehitys kuitenkin auttamattomasti liian hidasta. On lisäksi hyvin huolestuttavaa, että kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on monessa maassa syvenemässä, toteaa Hanna Markkula-Kivisilta, Suomen Pelastakaa Lasten pääsihteeri.
– Eriarvoisuuden torjuminen ja vähentäminen ovat yhtä lailla tärkeitä niin maailman vähiten kehittyneissä maissa kuin kotimaassakin. Esimerkiksi syrjintä, köyhyys ja terveysongelmat seuraavat toinen toistaan.
– Suomen osalta on ilahduttavaa, että olemme jälleen kärkimaiden joukossa Lapsuuden loppu –indeksissä. Lasten hyvinvoinnin eteen on kuitenkin jatkuvasti ponnisteltava, sanoo Markkula-Kivisilta.
Pelastakaa Lasten raportissa todetaan, että kaikilla lapsilla on oikeus hyvään lapsuuteen. Tämä kuitenkin evätään monilta vain siksi, että he ovat tyttöjä, köyhiä tai koska he elävät konfliktialueella. Varhaiset avioliitot, haitallinen lapsityö ja aliravitsemus ovat vain muutamia esimerkkejä köyhyyden ja eriarvoisuuden äärimmäisen vahingollisista seurauksista.
– Suomi on sitoutunut yhdessä maailman muiden maiden kanssa saavuttamaan tavoitteet, jotka on sisällytetty Agenda 2030:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaan. Ilman kiireellistä ja päättäväistä toimintaa emme voi varmistaa, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus jäädä henkiin, saada suojelua ja kouluttautua.
Lapsuuden loppu –raportissa todetaan, että erot eri maiden välillä voivat olla merkittävät samantapaisesta tulotasosta riippumatta.
– Tahto, poliittiset päätökset ja resurssien käyttö ovat ratkaisevia lasten elämän ja tulevaisuuden kannalta. Meidän kaikkien – ja hallitusten – on tehtävä enemmän, jotta jokainen lapsi saisi parhaat mahdolliset lähtökohdat elämälleen.
Vaikka tilanne on parantunut 95 indeksissä arvioiduissa maassa, lasten tilanne on heikentynyt noin 40 maassa.
Raportissa todetaan, että:
• Yli miljardi lasta asuu köyhissä maissa. Konflikteista kärsivissä ja hauraissa valtioissa elää 240 miljoonaa lasta ja yli 575 miljoonaa tyttöä asuu maissa, joissa sukupuoleen perustuva syrjintä on yleistä.
• Lähes 153 miljoonaa lasta asuu niissä 20:ssä maassa, joissa lapsuutta uhkaa samanaikaisesti kolme vakavaa tekijää: konfliktit, köyhyys ja tyttöjen syrjintä. Näitä maita ovat muun muassa Etelä-Sudan, Somalia, Jemen ja Afganistan.
• Sodista kärsivillä alueilla aliravitsemus, sairaudet ja riittämätön terveydenhuolto tappavat yli 20 kertaa enemmän lapsia kuin konflikteihin liittyvä väkivalta.
• Lapsityön yleisyys on 77 prosenttia suurempi maissa, joissa on käynnissä aseellinen selkkaus kuin maailmassa keskimäärin. Konfliktitilanteissa myös tyttöjen riski joutua naimisiin alaikäisinä on suurempi.
• Niistä 34 konfliktista kärsivässä tai hauraassa valtiossa, joista on saatavilla tilastotietoja, vain neljässä on saavutettu tai lähes saavutettu tavoite varmistaa peruskoulutus kaikille.
• Köyhimmät tytöt synnyttävät noin kolme kertaa useammin kuin rikkaimmat.
• Yhdysvallat (36.), Venäjä (37.) ja Kiina (40.) sijoittuvat Länsi-Euroopan maiden alapuolelle Lapsuuden loppu –vertailussa taloudellisesta, sotilaallisesta ja teknologisesta suurvalta-asemastaan huolimatta.
Väkivalta ja köyhyys ovat osa Jemenissä elävän 14-vuotiaan Alin* arkea. Pojan perhe on joutunut lähtemään asuinsijoiltaan ja elää nyt tilapäisessä asumuksessa. Perheen isä haavoittui ilmaiskussa, joten Ali vastaa perheen toimeentulosta.
– Itkin veljeni kanssa. Se oli todella kauheaa, emmekä tienneet mitä oli tapahtumassa. En enää pelkää ilmaiskuja. Olemme nyt tottuneet elämään sodan keskellä.
– Ennen sotaa leikin ja pidin hauskaa ystävieni kanssa. Ne olivat hyviä aikoja, enkä valittanut. Nyt on sota, ja se on muuttanut kaiken.
Pelastakaa Lapset vaatii hallituksia investoimaan lapsiin riittävästi ja varmistamaan kaikille pääsy peruspalveluihin, kuten terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan ja koulutukseen. Samalla on puututtava syrjinnän ja eriarvoisuuden taustalla oleviin tekijöihin, jotta kaikkia lapsia kohdeltaisiin samalla tavalla. Yksikään lapsi ei saa menehtyä ehkäistävissä ja hoidettavissa oleviin sairauksiin. Kaikkien lasten lapsuus on turvattava.
* Nimi muutettu henkilöllisyyden suojelemiseksi
Raportti ladattavissa: www.endofchildhood.org
——————————–
YK: n Lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti lapseksi määritellään jokainen alle 18-vuotias. Pelastakaa Lasten arvion mukaan useampi kuin 1,2 miljardia lasta elää köyhyyden, konfliktin tai tyttöihin kohdistuvan syrjinnän uhan alla. Lukumäärään sisältyvät lapset, jotka elävät maissa, joissa vähintään yksi vakava lapsuutta uhkaava tekijä (konfliktit, köyhyys ja tyttöjen syrjintä) on yleinen. Maailman kaikista lapsista useampi kuin joka toinen on vaarassa menettää lapsuutensa.