Bombed_out_vehicles_Aleppo

Lapset ovat sotien vuoksi yhä suuremmassa vaarassa, todetaan tänään julkaistussa Pelastakaa Lasten raportissa.  Konflikteista kärsivillä alueilla elää maailmanlaajuisesti vähintään 357 miljoonaa lasta, enemmän kuin koskaan aiemmin. Münchenissä pidettävän turvallisuuskonferenssin alla Pelastakaa Lapset vaatii parempaa suojelua konfliktialueilla eläville lapsille. Rikkomuksiin syyllistyneet on myös asetettava vastuuseen teoistaan.

Sota lapsia vastaan –raportissa todetaan, että konflikteista kärsivillä alueilla elävien lasten lukumäärä on kasvanut 75 prosenttia 1990-luvun alusta lähtien.

Lähes puolet näistä lapsista elää korkean intensiteetin konfliktin vaikutusalueella, jossa he ovat alttiita vakaville rikkomuksille. Sen lisäksi, että lapsia kuolee tai vammautuu, heitä myös rekrytoidaan sotilaiksi ja he joutuvat raiskausten ja muun seksuaalisen väkivallan uhreiksi. Konfliktialueella asuminen johtaa myös traumaperäiseen stressiin, joka on erityisen haitallista lapsille.

Tapettujen tai vammautuneiden lasten lukumäärä on YK:n tietojen mukaan lähes kolminkertaistunut vuodesta 2010. Tapausten määrä, missä humanitaarisen avun perille pääsy on estetty, on noussut räjähdysmäisesti.

Lasten tilanteen huonontumiseen vaikuttaa erityisesti se, että piittaamattomuus sodan sääntöjen noudattamisesta on yhä yleisempää. Väkivalta on silmitöntä ja umpimähkäistä esimerkiksi Syyriassa, Etelä-Sudanissa, Jemenissä ja Afganistanissa.

Pelastakaa Lasten ja Oslon rauhantutkimuksen instituutin laatima raportti julkaistaan 16.–18. helmikuuta pidettävän Münchenin turvallisuuskonferenssin alla. Suomen edustajana toimii presidentti Sauli Niinistö sekä puolustusministeri Jussi Niinistö. Heillä sekä muilla konferenssiin osallistuvilla ulko- ja turvallisuuspolitiikan päättäjillä ja vaikuttajilla on mahdollisuus sopia toimenpiteistä lasten suojelemiseksi konflikteissa.

Sota lapsia vastaan –raportti osoittaa lasten pahenevan tilanteen johtuvan osin myös siitä, että taisteluja käydään yhä yleisemmin tiheään asutuilla alueilla. Vaikutuksiltaan umpimähkäiset aseet, kuten rypälepommit, tynnyripommit ja improvisoidut räjähteet tappavat ja vammauttavat lukemattomia lapsia. Selkkauksista monet ovat lisäksi hyvin pitkäkestoisia ja monimutkaisia.

Konfliktimaista Syyria, Afganistan ja Somalia olivat lapsille vaarallisimmat vuonna 2016. Lähi-idässä asuvista lapsista kaksi viidestä elää konfliktin vaikutusalueella. Afrikassa joka viides lapsi kärsii konfliktien seurauksista.

– Lähdimme taisteluun yhdessä jonossa sauvat aseina. Sotilaat alkoivat ampua heti kun he näkivät meidät.  Näin, kun edessäni olevat ammuttiin kuoliaaksi. Ensin vain odotimme ja katselimme kun sotilaat ampuivat meitä kohti. Meille oli kerrottu, että luodit eivät tehoa meihin. Nähdessämme ystävämme kuolevan, juoksimme karkuun, kertoo 15-vuotias Yannick*, joka värvättiin lapsisotilaaksi Kongon demokraattisessa tasavallassa.

– Lapsiin kohdistetaan yhä laajamittaisemmin täysin häikäilemätöntä väkivaltaa.  Sen lisäksi, että lapsia värvätään sotilaiksi, heitä pakotetaan toimimaan esimerkiksi itsemurhapommittajina. Sotivat osapuolet pommittavat kouluja ja sairaaloita laajamittaisemmin kuin vuosikymmeniin. Usein kyse on vakavista ja räikeistä kansainvälisen oikeuden rikkomuksista, sanoo Anne Haaranen, Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja.

– On järkyttävää todeta, että lasten tilanne maailman konfliktialueilla on entisestään huonontunut. Sodan lapsia vastaan on loputtava ja maailman valtioiden tulee viipymättä toimia lasten suojelemiseksi. Kaikilla lapsilla on oikeus kasvaa ja kehittyä turvassa, toteaa Haaranen.

Pelastakaa Lapset vaatii valtioita, sotavoimia ja kaikkia toimijoita, jotka voivat vaikuttaa konfliktin vaikutuspiirissä olevien lasten elämään, sitoutumaan käytännön toimiin. Heidän on tehtävä enemmän konfliktien ehkäisemiseksi ja väkivaltaisuuksien keskellä elävien lasten suojelemiseksi. Lapsiin kohdistuviin sotarikoksiin syyllistyneet on saatettava vastuuseen ja lapsia on autettava rakentamaan elämänsä uudelleen.

Järjestö kerää maailmanlaajuisesti allekirjoituksia päättäjille suunnattuun vetoomukseen.

Maailmanlaajuisessa vetoomuksessaan Pelastakaa Lapset vaatii valtioita, sotavoimia ja kaikkia toimijoita, jotka voivat vaikuttaa konfliktin vaikutuspiirissä olevien lasten elämään, sitoutumaan käytännön toimiin neljällä avainalueella:

  • Lapsia ei saa asettaa hengenvaaraan: Tehokkain tapa suojella lapsia sodan kauhuilta on estää sota.  On panostettava konfliktien ehkäisemiseen, rauhanturvaamiseen sekä asevoimien kouluttamiseen siitä, kuinka pitää lapset turvassa konflikteissa.
  • Kansainvälistä oikeutta ja sääntöjä on noudatettava: Kaikkien valtioiden ja toimijoiden tulisi noudattaa kansainväliseen oikeuteen perustuvia sitoumuksiaan, ja niiden tulee hyväksyä julistus turvallisten koulujen puolesta (Safe Schools Declaration), Pariisin sitoumukset lasten suojelemiseksi laittomalta värväämiseltä asevoimiin tai aseellisiin ryhmiin tai käyttämiseltä niissä sekä lapsia asevoimissa tai aseellisissa ryhmittymissä koskevat Pariisin periaatteet ja suuntaviivat.  Valtioiden ja aseellisten ryhmien on sitouduttava välttämään räjähtävien aseiden käyttöä asutuilla alueilla.
  • Rikkomuksiin syyllistyneet on saatettava vastuuseen: Tarvitsemme pikaisesti tehokkaampia seuranta- ja raportointimekanismeja siviilivahinkoja ja lapsiuhreja koskien, sekä vahvempia oikeusjärjestelmiä, joissa käsitellään lapsen oikeuksien rikkomuksia konflikteissa.
  • Lasten pirstoutunut elämä on rakennettava uudelleen: Lasten tulevaisuuden turvaaminen on oltava jälleenrakentamisen keskiössä ja konfliktista kärsivien lasten tukemiseen on panostettava. Lapsille on tarjottava asianmukaista mielenterveydellistä hoitoa, paikallisia mielenterveyshoitajia ja sosiaalityöntekijöitä on koulutettava ja vammaisille lapsille on annettava tukea. Toimille, joilla tuetaan lapsia pääsemään takaisin normaaliin elämään kiinni, on varattava riittävä rahoitus.

Vetoomuksen voi allekirjoittaa: www.pelastakaalapset.fi/vetoomus