Victoria Media -Ulkomaat

ulkomaanuutiset@victoriamedia.fi

Parlamentin jäsenet kehottavat EU-maita tiivistämään puolustusyhteistyötä

A Marine with Company I, 3rd Battalion, 8th Marine Regiment, provides security with an M249 squad automatic weapon Dec. 8 in Helmand province, Islamic Republic of Afghanistan. Under the request of Regional Command South, Special Purpose Marine Air Ground Task Force – Afghanistan supplied Co. I to provide security for a large British logistics convoy, moving supplies from an area in transient with NATO Forces. Co. I and its headquarters, 3/8, are the ground combat element of SPMAGTF-A, whose mission is to conduct counterinsurgency operations, and train and mentor the Afghan national police.

Terrorismin, hybridi- ja kyberuhkien sekä energiatilanteen epävarmuuden myötä EU-maiden on tiivistettävä yhteistyötä turvallisuuden ja puolustuksen aloilla, todetaan päätöslauselmassa, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina. Mepit kehottavat EU-maita käyttämään 2 % BKT:stä puolustusmenoihin, perustamaan monikansallisia joukkoja ja EU:n operatiivisen päämajan yhteisten operaatioiden johtamista varten, sekä mahdollistamaan EU:n toimintakyvyn tapauksissa, joissa Nato ei halua toimia.

”Unionillamme ei ole välineitä vastata suuriin turvallisuushaasteisiin. Lähes 30 vuoden ajan suurin osa EU-maista on leikannut puolustusmäärärahojaan. Tämä on johtanut pienempiin puolustusvoimiin. Yhteistyö EU-maiden välillä on satunnaista ja Eurooppa luottaa edelleen voimakkaasti Naton valmiuteen ja Yhdysvaltojen solidaarisuuteen”, sanoi mietinnön esittelijä Urmas Paet (ALDE, Viro) täysistuntokeskustelussa maanantaina. Paet korosti nyt olevan oikea aika viedä eteenpäin yhteistä puolustuspolitiikkaa.

Viime vuosina turvallisuustilanne Euroopassa ja sen ympärillä on heikentynyt huomattavasti esimerkiksi terrorismin, hybridi- ja kyberuhkien ja energiatilanteen epävarmuuden myötä. Tämä on aiheuttanut haasteita, joita yksikään maa ei kykene kohtaamaan yksin, todetaan parlamentin tiistaina hyväksymässä päätöslauselmassa. ”Yhteisvastuu ja häiriönsietokyky edellyttävät, että EU esiintyy ja toimii yhtenä rintamana”, päätöslauselmassa todetaan.

Parlamentti hyväksyi päätöslauselman äänin 369 puolesta, 255 vastaan ja 70 tyhjää.

Yhteistyötä ja huoltomateriaalin yhteiskäyttöä

Parlamentin jäsenet haluavat EU:n vastaavan nopeammin ja määrätietoisemmin todellisiin uhkiin, mikä edellyttää eurooppalaisilta armeijoilta tiiviimpää yhteistyötä. Päällekkäisyydet, ylikapasiteetti ja puolustushankintojen esteet aiheuttavat arviolta 26,4 miljardin euron vuotuiset kustannukset, päätöslauselmassa todetaan.

Parlamentti kannustaa päätöslauselmassaan EU-maita etsimään uusia keinoja yhteisille puolustushankinnoille ja tarkastelemaan esimerkiksi kuljetusajoneuvojen ja -lentokoneiden sekä ”muun huoltomateriaalin kaltaisen ei-tappavan materiaalin” yhteiskäyttöä. Mepit esittävät, että käyttöön voitaisiin ottaa ”Euroopan puolustuksen ohjausjakso, jonka aikana jäsenvaltiot kuulisivat toisiaan suunnittelusykleistä ja hankintasuunnitelmista”. Mepit kannattavat myös Euroopan puolustusviraston koordinoivan roolin vahvistamista.

Parlamentti pyytää päätöslauselmassaan Eurooppa-neuvostoa johtamaan EU:n yhteisen puolustuspolitiikan rakentamista ja antamaan taloudellisia lisäresursseja sen täytäntöönpanon varmistamiseksi.

Parlamentti tukee EU:n operatiivisen päämajan perustamista yhteisten operaatioiden tehokasta suunnittelua ja johtamista varten. EU-maiden pitäisi lisäksi pyrkiä nostamaan puolustusmenojen osuutta 2 prosenttiin BKT:stä.  Lisäksi parlamentin jäsenet kannustavat EU-maita perustamaan ”monikansallisia joukko-osastoja pysyvän rakenteellisen yhteistyön mukaisesti” ja luovuttamaan nämä joukot yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan käyttöön.

EU-tukea puolustusalan tutkimukseen

Parlamentti tukee puolustukseen liittyvien tutkimushankkeiden rahoittamista vähintään 90 miljoonalla eurolla seuraavan kolmen vuoden aikana. Mepit ehdottavat, että myöhemmin voitaisiin perustaa erillinen Euroopan puolustusalan tutkimusohjelma, jonka vuosibudjetti olisi vähintään 500 miljoonan euroa.

Synenergiaa ja yhteistyötä Naton kanssa

Parlamentin jäsenet korostavat päätöslauselmassaan EU:n ja Naton yhteistyön merkitystä, erityisesti idässä ja etelässä, jotta voitaisiin torjua paremmin hybridi- ja kyberuhkia, parantaa meriturvallisuutta ja kehittää puolustusalan valmiuksia. EU:n pitäisi kuitenkin kehittää valmiuksia toimia itsenäisesti tapauksissa, joissa Nato ei halua toimia.

Myöhemmin tiistaina parlamentin jäsenet keskustelevat vielä toisesta päätöslauselmasta koskien yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa (YTPP). Parlamentti äänestää toisesta päätöslauselmasta keskiviikkona. Päätöslauselmaesityksessä kehotetaan tarkistamaan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa perusteellisesti ja ehdotetaan YTPP:n harjoitussessioita Irakissa niiden jäsenvaltioiden tueksi, jotka ovat mukana Daeshin vastaisessa koalitiossa.